Heinäkuun neljäs päivä viime vuonna oli Britannian työväenpuolue Labourille voiton päivä. Tuolloin järjestetyissä parlamenttivaaleissa puolue otti murskavoiton ja palasi vallan kahvaan 14 vuoden oppositiokorpivaelluksen jälkeen. Labourin johtajasta Keir Starmerista tuli ensimmäinen työväenpuolueen pääministeri sitten Gordon Brownin, joka äänestettiin ulos virastaan vuonna 2010.
Labour voitti vaalit hiuksenhienolla nousuvireellä: puolueen kannatus nousi vain 1,6 prosenttiyksikköä, mutta Britannian muinaisen vaalijärjestelmän ansiosta Labour sai parlamentin alahuoneeseen 211 lisäpaikkaa. Yhteensä labourilla oli nyt 411 paikkaa ja tukeva 85 paikan enemmistö 650-paikkaisessa alahuoneessa.
Ilon aiheet loppuivat kuitenkin lyhyeen Starmerilla ja Labourilla. Putsattuaan puolueensa rivit ja maineen Jeremy Corbynin kauden vasemmistolaisuudesta Starmer alkoi pääministerinä toteuttamaan eräänlaista tolkun keskustapolitiikkaa. Uuden hallituksen tavoitteena oli saada valtion talous tasapainoon – kuitenkaan ottamatta velkaa tai korottamatta veroja. Jäljelle jäivät menoleikkaukset sekä toiveajattelu talouden ja tuottavuuden kasvusta.
Uusi labour-hallitus on tähän mennessä leikannut muun muassa vammaisten tuesta sekä talviajan asuntojen lämmitystuesta eläkeläisille. Lisäksi Starmer ja hänen hallituksensa ovat kääntämässä takkiaan kaikista niistä lupauksista, jotka nykyinen pääministeri antoi puolueelleen vuonna 2020 kampanjoidessaan puoluejohtajan paikasta.
Linja ei miellyttänyt labourin äänestäjiä. Pääministeripuolue hävisi varmana ”punaisena vaalipiirinä” pidetyn Runcornin ja Helsbyn edustajapaikan tämän vuoden vapunpäivänä pidetyssä täytevaalissa. Vaali ratkaistiin vain kuuden äänen erolla, mutta vielä viime kesänä labour voitti kyseisen vaalipiirin lähes 15 000 äänellä. Parlamenttipaikka meni nyt radikaalioikeistolaiselle ja maahanmuuttovastaiselle Reform UK -puolueelle, jota johtaa upporikas törkyturpa Nigel Farage.
Vaalikeskusteluja Runcornissa ja Helsbyssä eivät kuitenkaan dominoineet maahanmuutto- ja EU-vastaisuus tai bensan hinta. The Spectator -lehdessä muuan Labourin kampanjatyöntekijä kertoi suosituimmiksi puheenaiheiksi sekä nykyisen että edellisen hallituksen tekemät leikkaukset julkisiin palveluihin. Lehti totesikin Runcornin ja Helsbyn äänestäjien valinneen Reformin, koska labour tai konservatiivipuolue eivät olleet heille ”tarpeeksi vasemmistolaisia”.
Tämän pitäisi olla herätys kaikille keskustasta vasemmalle itsensä asemoiville liikkeille ympäri Eurooppaa.
Tämän pitäisi olla herätys kaikille keskustasta vasemmalle itsensä asemoiville liikkeille ympäri Eurooppaa. Kuten Oxfordin yliopistossa viime vuonna julkaistu tutkimus osoitti, keskustavasemmistolaiset puolueet tuppaavat häviämään, kun ne yrittävät apinoida oikeistolaista politiikkaa.
Loppujen lopuksi ihmiset äänestävät vasemmistolaisia puolueita valtaan, koska haluavat vasemmistolaista politiikkaa: laadukkaita, maksuttomia julkisia palveluita, reilua työelämää ja oikeudenmukaista tulonjakoa yhteiskunnassa.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.