Pääministeri Petteri Orpo väitti Helsingin Sanomain vieraskynäkirjoituksessaan, että hallitus on onnistumassa tavoitteessaan vakiinnuttaa julkisen talouden velkasuhde. Väite on valheellinen, minkä lisäksi Orpo yritti perustella väitettään valtiovarainministeriön uskottavuudella.
– Valtiovarainministeriö arvioi, että hallitus on onnistumassa talouspoliittisessa tavoitteessaan: velkasuhde on vakautumassa tavoitellusti vaalikauden aikana, Orpo kirjoitti.
Helsingin Sanomat julkaisi saman päivän aikana jatkojutun, jossa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kiisti väitteen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kutsuu Orpon tekstiä kaikin puolin vaivaannuttavaksi. Koskelan mukaan se sisältää ”jokaisen hallituksen todellisuudesta vieraantuneen viestintäkliseen hyvinvoinnista, koulutuksesta ja sote-palveluista”. Hän huomauttaa, että hallitus leikkaa jokaisesta mainitusta asiasta.
Miten pääministeri voi väittää näin härskisti jotain, mikä ei pidä paikkaansa?, Koskela kysyy kirjoituksessaan.
Hän nostaa esiin hallituksen niin kutsutun siltarahoituksen, joka osuu vaalivuoteen 2027. Silloin hallitus siirtää miljardia euroa Valtion eläkerahastosta budjettiin, millä velkasuhde näyttää vakiintuvan yhdeksi vuodeksi. Koskela kutsuu tätä viestinnälliseksi pikavipiksi.
– Pikavipillä velkasuhde saadaan keinotekoisesti näyttämään vähän paremmalta yhdeksi vuodeksi, ja tuo vuosi sattuu olemaan 2027 – eli hallituksen viimeinen vallassaolon vuosi. Se on kätevää, koska tuolloin hallitus voi sanoa että velkasuhde on vakautunut, katsokaapa vaikkapa näitä käppyröitä.
– Orpo-Purran kaudella Suomessa kasvaa velka, köyhien määrä ja työttömyys. Olisi rehellistä myöntää tämä ääneen ja tehdä asialle jotain muutakin kuin heppoista viestintää, Koskela päättää.
Perusteellista kritiikkiä
Orpon kirjoitus on herättänyt muualtakin kritiikkiä. Keskustan kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi vaatii Orpolta perusteellista selitystä. Lohi nostaa myös esiin kansliapäällikkö Majasen Helsingin Sanomilla antaman haastattelun.
– Se on poikkeuksellista ja herättää väistämättä vakavia kysymyksiä. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että pääministerin puheet ja kirjoitukset poikkeavat oleellisesti hallituksen eduskunnalle antaman tuoreen julkisen talouden suunnitelman luvuista, Lohi kommentoi tiedotteessaan.
Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas puolestaan repi Orpon kirjoituksen väitteet kappaleiksi Bluesky-somealustalla. Ahokas kirjoitti pitkän viestiketjun, jossa hän kävi kohta kohdalta läpi Orpon väittämiä.
Orpo väitti esimerkiksi, että ”työn verotusta kevennetään kaikilta ja sen rakennetta uudistetaan.”
– Paitsi ammattiyhdistykseen kuuluvalta pienituloiselta. Heidän verotuksensa ei käytännössä kevene kehysriihen päätösten myötä. Verotuksen rakenne toki uudistuu: suurituloiset maksavat suhteellisesti vähemmän tuloveroa jatkossa, Ahokas huomautti.
Orpon kirjoitus oli otsikoitu ”Hallitus kylmäkäynnistää Suomen kasvuun”. Moni sosiaalisen median käyttäjä huomautti, että kylmäkäynnistäminen on moottorille hyvin vahingollista.
– Jos olisin aamulla tajunnut, että lähes jokaiseen argumentatiiviseen lauseeseen tekstissä joutuu sanomaan jotain kriittistä, en olisi tähän hommaan ruvennut. Työstähän se kävi, Ahokas kirjoitti ketjun päätteeksi.
Korjaan seuraavassa ketjussa päivän mittaan (kerralla ei pysty määräänsä enempää) Orpon kirjoituksen vastaamaan tosiasioita.
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj.bsky.social) 29. toukokuuta 2025 klo 8.17
uutiskirje 
