– Meidän sähkövirtamme on kehnoa, se turmelee sähkölaitteet, Jesus Mota valittaa.
– Muualla se toimii hyvin, mutta ei meillä, sillä me olemme alkuperäiskansaa, hänen vaimonsa Adélia Augusto da Silva säestää.
Pariskunta asuu Darorassa, joka sijaitsee vajaan 90 kilometrin päässä Boa Vistasta, Brasilian pohjoisen Roraiman osavaltion pääkaupungista. Kylän asukkaat kuuluvat alkuperäiskansa macuxeihin.
Heidän kokemuksensa sähkön saamisesta havainnollistaa ongelmia, joita sähköistys kohtaa Amazonin sademetsien eristyneissä kylissä ja kaupungeissa.
Amazonin sademetsissä elää lähes miljoona ihmistä ilman sähköä. Lisäksi kolme miljoonaa alueen asukasta on valtakunnan sähköverkon ulkopuolella. Useimmat heistä saavat sähkönsä dieselillä toimivista aggregaateista. Diesel on saastuttavaa ja kallista, sillä se kuljetetaan viidakkoon päiväkausien venematkojen päästä.
Aurinkoenergiaa kuukaudeksi
Vuoden 2017 keväällä Darorassa vihittiin käyttöön kunnanhallituksen kustantama aurinkovoimala. Sen puhdasta, vakaata energiantuotantoa juhlittiin nykyaikaisuuden vertauskuvana. Voimala valaisi yhteisön keskusta-alueen ja antoi sähköä kyläkeskuksen 48 perheelle. Keskustan ulkopuolella elää vielä 18 perhettä.
Puhtaan ja ilmaisen energian riemua kesti vain kuukauden, sitten voimalan akut hajosivat. Kylän täytyi palata käyttämään meluisaa ja epäluotettavaa diesel-generaattoria, joka tuottaa sähköä vain muutaman tunnin päivässä.
Nelisen kuukautta myöhemmin Boa Vistan sähköyhtiö Roraima Energia veti johtonsa Daroraan ja liitti sen sähköverkkoonsa.
– Aurinkopaneelit jäivät tänne. Nyt ne ovat hyödyttömiä, mutta me haluaisimme ottaa ne taas käyttöön. Me vain tarvitsemme lisää kestäviä akkuja, Lindomar da Silva Homero sanoo. Hän on paitsi koulubussinkuljettaja, myös yhteisönsä päällikkö, Tuxaua.
– Meillä ei ole varaa Roraima Energian sähköön. Perheet maksavat keskimäärin 100-150 realia (18-27 euroa) kuussa, Homero arvioi.
– Minun marraskuun sähkölaskuni kipusi 649 realiin (117 euroa), ilman mitään selitystä. Aurinkoenergia oli ilmaista.
Akku on heikoin lenkki
Jos jättää laskun maksamatta, sähkö katkaistaan. Sähkön tulo katkeilee ja rikkoo sähkölaitteita, eikä sähköä riitä peltojen kastelupumppujen pyörittämiseen. Puute on vakava, sillä maatalous on yhteisön tärkein tulonlähde.
– Voimme toki kastella pellot diesel-pumppujen avulla, mutta se tulee kalliiksi. Nykyisillä hinnoilla vesimelonien myynti ei kata kustannuksia, Jesus Mota huomauttaa.
Aurinkoenergia-asiantuntija Aurelio Souzan mukaan akut ovat edelleen aurinkovoiman heikoin lenkki.
– Huono mitoitus ja latauksen kontrollilaitteiden alhainen laatu kärjistävät tilannetta ja lyhentävät akkujen elinikää.
uutiskirje 