Helmikuun kuudennen päivän maanjäristysten aiheuttamien tuhojen vaatima uhriluku Turkissa nousee. Sortuneiden kerrostalojen raunioihin hautautuneita ihmisiä on kymmeniätuhansia. Sadattuhannet ovat menettäneet kotinsa.
Vuonna 1999 Luoteis-Turkissa, Izmitin kaupungissa maanjäristys tuhosi asuinrakennuksia, johtaen virallisten arvioiden mukaan 17 000 ihmisen kuolemaan. Turkki on sen jälkeen kertonut kiristäneensä rakentamisen sääntelyä, tehostaneensa rakennusvalvontaa ja tehneensä parannuksia rakennuskantaan maanjäristyksen varalta.
Miten on mahdollista, että maanjäristys aiheutti jälleen niin mittavia tuhoja?
Keskeisiä syitä on ainakin kolme. Ensiksi, Turkin räjähdysmäinen kaupungistuminen on edennyt rakennusten laadusta tinkien. Toiseksi, hallitusta rakennussääntelyn puutteesta kritisoineita asiantuntijoita on vaiennettu. Kolmanneksi, kaupunkien pienituloisten äänten toivossa rakentajia on armahdettu sääntelystä vaalien alla.
Rakentaminen talouden veturina
Vuosina 2001 ja 2002 Turkkia koetteli syvä talouskriisi. Recep Tayyip Erdoğanin perustama oikeus ja kehityspuolue AKP lupasi helpotukseksi talouskasvua ja hyvinvointia. Se saavutti vuoden 2002 vaaleissa murskavoiton ja Erdoğan nousi pääministeriksi 2003.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kehotuksesta AKP ryhtyi toteuttamaan mittavia taloudellisia uudistuksia. Pontta uudistuksiin antoi maailmanlaajuinen liikkeenjohdon konsulttiyritys McKinsey & Company, joka tarjoaa palveluitaan yrityksille ja hallituksille. Erdoğan luki McKinseyn vuoden 2003 Turkkia koskevan raportin tarkkaan. Siinä hallitusta kehotettiin tuotannon ja palveluiden yksityistämiseen, sääntelyn purkamiseen ja rahoitusmarkkinoiden avaamiseen.
Nämä kansainväliset tahot myös kannustivat rakennussektorin kasvattamista talouskasvun jouduttamiseen. AKP esittelikin pian uuden kansallisen kehityksen ohjelmansa. Ohjelman päätavoite oli mahdollistaa lyhyen aikavälin talouskasvu. Kasvun veturina tulisi olemaan rakennetun ympäristön kehittäminen.
Talouskasvun lisäksi kaupungistumisen päämäärä oli myös vauhdittaa kansallista uudistumista, joka perustuisi moderniin islamilaiseen, arvokonservatiiviseen ja markkinaliberaaliin kaupunkikansalaisuuteen.
AKP uudisti Turkin kiinteistömarkkinat. Se tarjosi valtavia määriä tontteja kaupunkien keskustoista suurille toimijoille, kansainvälisille kiinteistösijoittajille ja kotimaisille rakennusliikkeille. Turkin hallitus kanavoi pääomaa infrastruktuuriin, asuntoihin ja liikekiinteistöihin. Kaupunkirakenne kehittyi ja Turkin kaupungit laajenivat, erityisesti suurituloisten ehdoilla. Niihin nousi uusia kaupunginosia, ylellisiä kerrostaloja, hotelleja ja ostoskeskuksia.
Erdoğanin hallituksen ajamaa kaupunkipolitiikkaa on kuitenkin arvosteltu. Kaupunkikehitys on ollut epätasaista ja kaupunkien julkista tilaa on uhrattu valtaville kaupallisille projekteille. Kasvusta huolimatta viralliset asuntomarkkinat ja valtio ovat olleet kyvyttömiä vastaamaan kaupungistumisen myötä kasvaneeseen kohtuuhintaisten asuntojen kysyntään.
Samalla kun AKP on keskittynyt pääomavetoiseen kaupunkikehittämiseen, niin sanottu epävirallinen asuntotuotanto on tarjonnut kodin kymmenille miljoonille työläisille. Yli puolet Turkin asuinrakennuskannasta muodostuu epävirallisista, usein heikkolaatuisista asunnoista, jotka on rakennettu sääntelyn ulkopuolella.
Erdoğan vaientaa arvostelijansa
28. toukokuuta 2013 Istanbulin Taksimin kaupunginosan asukkaat nousivat vastustamaan AKP:n ajamaa kaupunkipolitiikkaa. Paikallisten arvostaman Gezi-puiston paikalle ilmoitettiin rakennettavan uusi ostoskeskus. Asukkaat raivostuivat ja asettuivat puistoon häätöjä ja poliisiväkivaltaa uhmaten.
Mielenosoitukset levisivät ja eri puolilla Turkkia järjestettiin tukimielenosoituksia ja -lakkoja. Kaupunkikysymysten lisäksi liikehdinnän ytimessä olivat lehdistön-, sanan- ja kokoontumisvapautta koskevat kysymykset, pelko poliittisen islamismin leviämisestä ja AKP-hallituksen uhka Turkin sekularismille.
Mielenilmauksiin osallistui myös kaupunkisuunnittelun ja -politiikan ammattilaisia.
The Union of Chambers of Turkish Engineers and Architects (turkiksi Türk Mühendis ve Mimar Odalari Birliği, eli TMMOB) on edistyksellinen arkkitehtien, kaavoittajien, kaupunkisuunnittelijoiden ja -tutkijoiden kattojärjestö Turkissa. Se on Turkin perustuslaissa määritelty julkinen laitos ja ammattijärjestö.
TMMOB:n tehtävä on perinteisesti ollut valvoa kaupunkien maankäyttöä ja kaavoitusta, sekä ohjeistaa kaupunkeja sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen ja tuottaa tietoa viranomaisille. TMMOB on muun muassa varoittanut Turkin rakennuslaadun heikkoudesta ja pitänyt aktiivisesti esillä maanjäristysten aiheuttamaa uhkaa kaupunkien rakennuskannalle ja asukkaille.
TMMOB:n jäsenten osallistuminen protesteihin suututti Erdoğanin. Hallitus ryhtyi rajoittamaan järjestön oikeuksia ja valtaa ja vaientamaan sen jäseniä. Tutkijoita, arkkitehteja, kaavoittajia ja kaupunkisuunnittelijoita irtisanottiin, leimattiin terroristeiksi ja vangittiin.
Heinäkuussa 2013 AKP poisti TMMOB:n roolin maankäytön ja kaavamuutosten valvomisessa. Päätöksiä ja muutoksia ajavat läpi Erdoğania lähellä olevat viranhaltijat.
Samaan aikaan rakennusliikkeiden valvonta ulkoistettiin yksityisille yrityksille. Rakennusliikkeet maksavat nyt näille yrityksille hankkeidensa tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Alalla rehottaa korruptio. Rakennusliikkeelle on usein tuottoisampaa maksaa tarkastaja hiljaiseksi, kuin rakentaa maanjäristyksen kestävä talo.
Toisaalta Erdoğan on nyt voinut vierittää vastuun maanjäristyksen tuhoista yksityisille toimijoille. Vastauksena arvostelijoilleen Erdoğan on pidätyttänyt satoja rakennusvalvontayritysten työntekijöitä.
Poliittista peliä pienituloisten asunnoilla
AKP:n kaupunkipolitiikan myötä kaupungit ja rakennusliikkeet kiinnostuivat kaupunkikeskustojen uuteen arvoon nousseesta tonttimaasta. Erityisesti pienituloisten työläisten epäviralliset asuinalueet houkuttelivat tuottopotentiaalillaan. Heräsi kysymys, kuinka vapauttaa maata pienituloisten asuinalueilla investoinneille ja intensiivisemmälle kaupunkikehitykselle?
Rakennusmääräyksistä tuli keino oikeuttaa epävirallisten asuinrakennusten purkaminen, asukkaiden häätäminen ja alueiden jälleenrakentaminen keskiluokalle. Vuosina 2013-2018 Turkissa rakennettiin yli neljä miljoonaa uutta asuntoa. Erdoğanin noustua presidentiksi vuonna 2014 uudistuotantoa on tehty erityisesti pienituloisten kaupunginosissa.
Gentrifikaatio asetti Erdoğanin kuitenkin kaupunkien työläisten silmissä epäsuotuisaan valoon. Tämän valtavan äänestäjäkunnan tyytyväisyys nousi ratkaisevaan asemaan viisi vuotta sitten. Vuoden 2018 presidentinvaalien alla Erdoğanin hallitus otti käyttöön niin sanotun ”rakennusarmahduksen”, joka on mahdollistanut noin 13 miljoonan epävirallisen rakennuksen rekisteröinnin ja laillistamisen, ohittaen aiemmat määräykset.
Miljoonien pienituloisten ihmisten koteja ei siis suinkaan korjattu maanjäristyksen kestäviksi, vaan ne rekisteröitiin sellaisenaan. Sen sijaan, että Erdoğan olisi ohjannut varoja pienituloisten asuntojen parantamiseen maanjäristysten varalta, rakennusmääräyksillä oikeutettiin ensin gentrifikaatio. Ja sen jälkeen esitelty rakennusarmahdus suojelee epävirallisten asuntojen omistajia sääntelyltä.
Armahdus oli Erdoğanille suotuisa. Se toi valtavasti ääniä vuoden 2018 presidentinvaaleissa kaupunkien työläisiltä ja pienituloisilta, jotka pelkäsivät sääntelyn syrjäyttävän heidät kodeistaan. Ja se toi valtion kassaan 24 miljardia liiraa (tuolloin noin neljä miljardia euroa) rekisteröintimaksuja epävirallisten asuntojen omistajilta.
TMMOB on toistuvasti varoittanut, että laittomien rakennusten rekisteröinnillä ja niiden heikon laadun sivuuttamisella tulisi olemaan vakavia seurauksia. TMMOB:n Istanbulin osaston päällikkö Pelin Pınar Giritlioğlun mukaan maanjäristysvyöhykettä kartoitettua, alueella on arvioitu sortuneen noin 75 000 asuinrakennusta, joihin on sovellettu vuoden 2018 rakennusarmahdusta.
Maajäristysten aiheuttamien tuhojen nostattama pöly laskeutuu Turkissa. Samalla meille valkenee epätasaisen ja pääomavetoisen kaupungistumisen, rakentamisen laadulla politikoinnin ja asiantuntijoiden vaientamisen hirvittävien inhimillisten seurausten laajuus.
Kirjoittajat:
Emek Ataman on Helsingissä asuva turkkilainen kaupunkisuunnittelija. Hän työskenteli TMMOB:ssa, Chamber of Urban Planners -järjestössä Ankarassa vuosina 2010-2012.
Mika Hyötyläinen on tutkija Uppsalan yliopiston asumis- ja kaupunkitutkimusinstituutissa.
Juttua päivitetty 21.2.2023 klo 10.55.
uutiskirje 