Kansanedustaja Mai Kivelän mukaan Suomen ilmastopolitiikassa otettiin historiallinen harppaus eteenpäin tällä kaudella. Tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus nopeasti sen jälkeen.
Hän puhui eduskunnan ilmastokeskustelussa, jossa käsiteltiin kootusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa koskevia mietintöjä.
– Olen näistä tavoitteista ylpeä, ja samoin saavutuksistamme. Suomen päästöt ovat vähentyneet, ja olemme matkalla selvästi vähähiilisempään yhteiskunnalliseen aineenvaihduntaan. Säädimme myös ilmastolain sekä mekanismin, jolla riittämättömän ilmastopolitiikan voi haastaa tuomioistuimessa.
Parlamentaarinen politiikka rakentuu kompromissien varaan, mutta ilmastopolitiikassa eivät kompromissit riitä, Kivelä sanoi. Aikarajat eivät jousta. Mikäli ilmasto kuumenee tietyn rajan yli, siitä aiheutuu turvattoman tulevaisuuden kierre, jota ei saa poikki.
– Riittävistä toimista olisi pitänyt pystyä päättämään jo tällä kaudella. Nyt ne ovat seuraavan hallituksen vastuulla. Säätämämme ilmastolain ansiosta riittävät ilmastotoimet ovat juridinen velvollisuus suomalaisia kohtaan. Tämä sitoo jokaista hallitusta.
Päästökauppasektorilla hyvä suunta
Kivelä piti välttämättöminä maankäyttösektorin toimina maankäytön muutosmaksua, metsien järeyden kasvattamista sekä hiilensidonnan ja maaperäpäästöjen hillintää suometsissä. Taakanjakosektorilla taas on pystyttävä vähentämään liikenteen päästöjä ruuhkamaksujen, vaihtoehtoisten käyttövoimien ja myöhemmin liikenteen päästökaupan kautta.
Kivelän mukaan päästökauppasektorilla suunta on hyvä, kunhan pidetään huolta siitä, että kivihiilen polttamista ei korvata puun polttamisella enää yhtenäkään talvena. Hiilinielun romahduksen vuoksi puun polttaminen ei ole kokonaiskuvassa ilmastotoimi, sillä Suomen metsät eivät sidokaan hiiltä, vaan päästävät sitä lisää ilmaan.
Kivelän mukaan on ilmastokriisin aikaan sopeutumista, että sopeutamme energiankulutuksemme vastaamaan sitä, mikä on mahdollista kestävästi tuottaa.
– Tähän saakka olemme eläneet yli luonnonvarojemme. Ekokriisin pysäyttäminen edellyttää meiltä ihmisiltä sopeutumista: paitsi teollisuutemme, myös kulutuspuolen käyttäytymisemme on muututtava. Tämä on sitä helpompaa, mitä suuremmat tulot ihmisellä on, sillä suuria tuloja seuraa myös ilmastoraskas elämäntapa. Kääntäen, meidän on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja reilu niitä kohtaan, joiden tulot eivät ole suuret. Hyvinvointi kuuluu kaikille, myös ilmastotoimien aikakaudella.
Kunnianhimosta ei varaa jarruttaa
Myös Pia Lohikosken mukaan Suomen ilmastopolitiikka on saatu tällä hallituskaudella oikeille raiteille.
– Tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, on oikea.
Lohikoski luetteli hallituskauden saavutuksia: luonnonsuojelun vahvistaminen, ilmastolaki, kaivoslain tiukentaminen, asumisen päästöjen vähentäminen.
– Muun muassa näiden puolesta olen saanut äänestää tämän vaalikauden aikana. Kiitos siitä hallitukselle.
Kaikkien vaalikauden toimien suuntaa Lohikoski piti oikeana, mutta varoitti jarruttamasta kunnianhimosta.
– Ensi kaudella on löydettävä vielä järeämmät toimet, joilla Suomen päästötavoitteet todella saavutetaan. Meidän on saatava liikenteen päästöjä alas erityisesti kaupunkialueilla, joissa julkisen liikenteen käyttöä tulee edistää merkittävästi. Maankäyttösektorilla on saatava nopeasti tieteeseen pohjautuvia ratkaisuja. Hiilinielujen tila on tutkijoiden mukaan romahtamassa ja siksi meidän on huolehdittava metsien ja maaperän hiilensidonnasta.
uutiskirje 