Yhdysvaltalaisen journalistin pidättäminen Venäjällä on merkki Kremlin halusta tukahduttaa kaikki toisinajattelu maassa, sananvapauden vaalijat varoittavat.
– Tämä on ensimmäinen kerta kylmän sodan jälkeen, kun amerikkalainen journalisti on pidätetty Venäjällä, ja lisäksi häntä vastaan on esitetty erittäin vakavia syytteitä. Tämä on suuri askel, Karol Luczka kansainvälisestä lehdistöinstituutti IPI:stä sanoo
– Riippumattomien äänien kimppuun käyminen on jo jonkin aikaa ollut hallituksen käytäntö, ja nyt he näyttävät tähtäävän yhä laajempaan ihmisjoukkoon.
Wall Street Journalin reportteri Evan Gershkovich pidätettiin vakoilusta epäiltynä. Häntä pidetään Lefortovon vankilassa Moskovassa, ja häntä voi odottaa jopa 20 vuoden vankeus. Hänen viimeaikaiset artikkelinsa käsittelivät muun muassa Venäjän sotajoukkojen ongelmia ja lännen talouspakotteiden vaikutuksia Venäjän talouteen.
Wall Street Journal on kiistänyt syytteet. Jotkut arvelevat, että pidätys on osa suunnitteilla olevaa vankien vaihtoa Yhdysvaltojen kanssa. Vaikka niin olisikin, pidätys joka tapauksessa lähettää journalisteille kylmäävän viestin Kremlistä.
– Ulkomaiset toimittajat eivät ole tervetulleita Venäjälle, ja heitä voidaan milloin tahansa syyttää rikoksesta. Tästä eteenpäin on selvää, että tilanne on arvaamaton ja turvaton, Gulnoza Said sanoo. Hän on Euroopan ja Keski-Aasian ohjelmajohtaja journalistien puolustuskomitea CPJ:ssä.
– Minulla ei ole epäilystäkään, etteikö pidätys olisi poliittinen juttu. Kun kuulin siitä, aloin heti miettiä, kuka korkean profiilin venäläinen amerikkalaisilla on selleissään tällä hetkellä, Said lisää.
Venäjän riippumaton media on kärsinyt painostuksesta jo ennen hyökkäystä Ukrainaan , mutta nyt sorto on lisääntynyt entisestään. Kansalaisia estetään pääsemästä kriittisen median verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan, ja toisaalta journalisteja suitsitaan laeilla, joilla kriminalisoidaan armeijan parjaaminen.
Tämä on johtanut joidenkin julkaisujen sulkemiseen ennaltaehkäisevänä työntekijöiden turvatoimena. Toiset irtisanoivat henkilökuntaansa tai siirsivät toimitukset ulkomaille, käytännössä maanpakoon.
Tähän asti ulkomainen media on kuitenkin saanut olla suhteellisen rauhassa. Sodan alussa monet julkaisut vetivät kirjeenvaihtajansa turvaan, mutta osa on sittemmin Gershkovichin tavoin palannut ja pystynyt raportoimaan sodasta vapaammin kuin venäläiset kollegansa.
– Me olemme vielä jonkin matkan päässä Neuvostoliiton tyyppisestä sensuurista, mutta Putin ja Venäjän hallitseva eliitti ovat jo kauan pitäneet Neuvostoliiton sensuurijärjestelmää roolimallinaan, Luczka sanoo.
– Lopulta voidaan joutua kylmän sodan kaltaiseen tilanteeseen, jolloin kaikki Venäjältä tuleva tieto oli tiukasti kontrolloitua, Said toteaa.
Moni uskoo, että pidätys on myös viesti venäläisille. Varsinkin hyökkäyksen kritisoimisen rikokseksi julistamisen jälkeen ihmiset ovat alkaneet varoa sanojaan.
– Se on järjetöntä. Sodan vuoksi on pulaa tavaroista ja me näemme sen koko ajan. Me voimme puhua töissä pulasta niin paljon kuin haluamme, mutta emme voi sanoa, mistä se johtuu. Pelkkä sana sota voi viedä vankilaan vuosiksi, julkisen sektorin työläinen Ivan Petrov kertoo.
uutiskirje 
