Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan uusi hallitsija Charles kruunataan virallisesti maansa kuninkaaksi tämän viikon sunnuntaina Lontoossa. Kruunajaiset ovat varmasti monella britillä päällimmäisinä mielessä, mutta äänestetään nyt kuitenkin ensin.
Englannissa järjestetään järjestetään tällä viikolla paikallisvaalit, joissa valitaan uudet päättäjät 230 paikallisvaltuustoon. Paikallisvaltuustoissa päätetään paikallisista palveluista, kuten koulutuksen järjestämisestä, jätehuollosta, liikenteestä ja sosiaalipalveluista. Lisäksi vaaleissa äänestetään neljästä pormestarin paikasta. Yhteensä jaossa on 8 092 valittavaa luottamustehtävää.
Pohjois-Irlannissa vastaavat vaalit pidetään kahden viikon kuluttua, jolloin valitaan valtuutettuja 11 kunnanvaltuustoon.
Konservatiivit tarpovat gallup-suossa
Isoa-Britanniaa on hallinnut viimeisten 13 vuoden ajan konservatiivipuolue, joka voitti vuoden 2010 parlamenttivaalit David Cameronin johdolla. Sittemmin konservatiivit ovat laittaneet puoluejohtajaa vaihtoon peräti neljä kertaa, joista viimeiset kaksi kertaa viime vuonna. Tällä hetkellä Britanniaa ja konservatiiveja johtaa Rishi Sunak, joka on toiminut pääministerinä viime vuoden lokakuusta asti.
Hallitusvastuu ja sekoilu puoluejohtajien kierrättämisessä ovat rokottaneet konservatiivipuolueen kannatusta, ja jos gallupeja uskominen, ovat konservatiivit matkalla kohti vaalitappiota. Huhtikuun lopulla puolueen kannatus oli mielipidetiedustelujen mukaan hieman yli 29,3 prosenttia.
Suurimman oppositiopuolueen eli työväenpuolue Labourin kannatus taas on ollut nousussa viimeisten puolentoista vuoden ajan. Viimeisimpien mielipidetiedustelujen mukaan Labourin kannatus on noin 44 prosentin luokkaa. Toisin sanoen Labourilla on tukeva 15 prosentin kaula konservatiiveihin.
– Selvää on, että konservatiivipuolue tullee olemaan vaalien suurin häviäjä ja menettänee reilusti asemiaan, kertoo Europe Elects –palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen KU:lle.
Lehtisen mukaan mielenkiinto paikallisvaalien alla kohdistuukin lähinnä siihen, onnistuuko työväenpuolue Labour realisoimaan oman kansallisen kannatuksensa, vai valuvatko hyödyt liberaalidemokraateille. Liberaalidemokraatit on perinteisesti toiminut konservatiivipuolueen äänestäjien ”kakkosvaihtoehtona”. Lehtinen arvioi myös, että konservatiivit voivat menettää kannatusta myös pienemmille tai paikallisemmille toimijoille.
Labour matkalla voittoon
Työväenpuolue Labour vaikuttaa ainakin päällisin puolin toipuneen vuoden 2019 rökäletappiostaan. Vuoden 2020 alussa puoluejohtaja Jeremy Corbyn lopetti virassaan ja hänen tilalleen valittiin Keir Starmer. Starmerin eräs tavoite on ollut uudistaa puoluettaan ja viedä Labouria poliittisesti keskemmälle.
Taktiikka on toiminut, ja Labourin kannatus on noussut valtakunnallisesti. Julius Lehtinen uskoo, että puolueen kansallinen suosio voi myös realisoitua vaalivoitoksi paikallisvaaleissa.
– Trendi on jo pidempään ollut, että paikallisvaalit tuppaavat yhä enemmissä määrin seuraamaan kansallisen politiikan laajempia voimasuhteita paikallisasioiden lisäksi, hän toteaa.
Lehtisen mukaan paikallisvaalit voivat muodostua luottamusäänestykseksi Rishi Sunakin ja konservatiivipuolueen hallituksesta. Hän sanoo myös, että Labourin kannatuksen realisoimismahdollisuudet liittyvät tänä vuonna juuri siihen, missä määrin paikallisvaalit lopulta lähentyvät kansallista politiikkaa.
– Jos reilusti, saatetaan torstaina nähdä Labourin riemuvoitto. Jos vähemmän, saattavat konservatiivipuolueen menetykset ja ahdinko valua muualle, paikallisempiin konteksteihin.
Lue lisää aiheesta: Liz Trussin konservatiivit vetivät Ison-Britannian sekaisin, mutta eipä ole Labourillakaan helppoa – kolme näkökulmaa brittipolitiikkaan
uutiskirje 
