KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

Kun korot ovat nousseet, nämä koronvaihtosopimukset ovat tulleet huomattavasti kalliimmaksi, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Kun korot ovat nousseet, nämä koronvaihtosopimukset ovat tulleet huomattavasti kalliimmaksi, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Kuva: Antti Yrjönen

Suomen julkisen talouden velkasuhde kasvoi viime vuonna. Syynä on valtiovarainministeriön ohjeistus, jonka myötä valtio otti viisi miljardia enemmän velkaa.

Jussi Virkkunen
25.5.2023 12.31

Yle kertoi keskiviikkona, että Suomen velkaantuminen poikkesi viime vuonna muista EU-maista. Suomen julkisen velan määrä ylitti EU:n 60 prosentin raja-arvon, ja maan julkisen talouden velkasuhde kasvoi.

Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että syynä velkasuhteen kehittymiselle on valtiovarainministeriön toiminta. Hän kirjoitti aiheesta keskiviikkona Twitteriin.

Lainàn mukaan Suomi otti viisi miljardia euroa lisävelkaa viime vuonna niin sanottuja koronvaihtosopimuksia varten. Koronvaihtosopimuksilla Suomi on muuttanut liikkeelle laskettujen valtion velkakirjojen kestoa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Tämä tulee aika kalliiksi, kun korot ovat nousseet.”

– Valtio on esimerkiksi laskenut liikkeelle kymmenvuotisen velkakirjan, niin tällaisella koronvaihtosopimuksella se voidaan käytännössä muuttaa viisivuotiseksi velkakirjaksi. Nollakorkojen aikana olisi tietysti kannattanut ottaa mahdollisimman pitkäkestoista velkaa.

– Tässä on toimittu päinvastoin. Liikkeelle laskettujen velkakirjojen juoksuaikoja on lyhennetty koronvaihtosopimuksella. Sitä on aika vaikea ymmärtää, miksi näin on tehty nollakorkojen aikana, Lainà sanoo KU:lle.

Korot nousivat

Lainojen korot nousivat viime vuonna nopeasti ja jyrkästi, mikä on näkynyt niin kotitalouksien kuin valtioidenkin velanhoitomenoissa. Lainà ihmetteleekin, miksi valtiovarainministeriö on ohjeistanut lyhentämään velkakirjojen juoksuaikoja. Kun velka on aikoinaan ollut nollakorkoista, on siihen korkojen nousu osunut nyt nopeammin.

– Valtiovarainministeriön oma työryhmä oli asiaa itse pohtimassa. Se itse suositteli, että pitäisi toimia niin, että velkakirjojen juoksuaikoja pidennetään. Valtiovarainministeriö on ohjeistanut täysin päinvastoin kuin sen oma työryhmä on suositellut.

– Mikä ehkä kruunaa tämän surkuhupaisuuden, on tietenkin se, että valtiovarainministeriön oma ennusteosasto on jatkuvasti ennustanut korkojen nousua. Jos ennustaa korkojen nousua ja samalla elää nollakorkojen aikaa, siinä tilanteessa ei missään nimessä pitäisi lyhentää velkakirjojen juoksuaikaa. Pitäisi nimenomaan pyrkiä pidentämään niitä.

Lainà tiivistääkin, että valtiovarainministeriö on toiminut sisäisesti täysin ristiriitaisesti. VM on ennustanut korkojen nousua pitkään, sen oma työryhmä on suositellut pidentämään velkakirjojen juoksuaikoja, ja lopputuloksena on toimittu tyystin toisin.

– On toimittu päinvastoin. Kun korot ovat nousseet, nämä koronvaihtosopimukset ovat tulleet huomattavasti kalliimmaksi.

Laskelmat uupuvat

Valtio otti viime vuonna yhteensä 13 miljardia euroa lisää velkaa. Tästä siis noin viisi miljardia meni Lainàn mukaan koronvaihtosopimusten vakuusjärjestelyihin. Viiden miljardin euron potti on siis käytetty vakuuksiin eli jossain välissä summan pitäisi palautua.

– Tämä tulee aika kalliiksi, kun korot ovat nousseet. Viisi miljardia on otettu velkaa, jolla on lyhennetty juoksuaikoja.

Ja kuten mainittua, näitä sopimuksia on lähdetty tekemään jyrkästi nousevilla korkomarkkinoilla. Näin ollen vakuuksiin otettu velka on tullut kalliimmaksi. Nyt valtion pitkien velkakirjojen korot ovat kääntyneet laskuun.

– Pitkä korko on alhaisempi kuin lyhyt korko – miksi on tarkoituksellisesti lyhennetty korkojen juoksuaikaa, Lainà kysyy.

Hän ei ole nähnyt laskelmaa, miten koronvaihtosopimukset vaikuttavat valtion korkomenoihin.

– Korkomenoja katsomalla tämä tulee hyvin todennäköisesti kalliimmaksi. Jos laskelman tekisi, siitä luultavasti näkisi, että tässä ei taloudellisessa mielessä kauheasti järkeä ole ollut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

– Politiikka on yhteispeliä ja joukkuelaji, Minja Koskela sanoo.

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

Paavo Arhinmäki (oik) jatkaa Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Eeva Vehviläinen valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja Ville Vuorjoki 2. varapuheenjohtajaksi.

20 vuotta sitten: Arhinmäki jatkokaudelle Vasemmistonuorissa

Kun Oiva Vedätys aloitti, räppi oli ala- ja vastakulttuuria. Nyt se on valtakulttuuria, ”uusi iskelmä”.

Räppäävä sporakuski tarinoi Sörnäisten Shakirasta ja lehmuskujan rohdoista

Kaisa Tiusanen

Ruokakirjoittelussa näkyy eriarvoisuus: Hyvä ruoka kuuluu keskiluokalle

Uusimmat

Burt Kobbat ei ole riittävästi liekeissä sarjan yhdennessätoista osassa.

Burt Kobbat tekee paluun Staffan Bruunin laimeaksi jäävässä satiirissa

IPS:n toimittaja Mario Osava (edessä) työssään Brasilian Amazonin Xingujoella, tekemässä juttua Belo Monten suurpadon haittavaikutuksista. Tällaiset aiheet altistavat tutkivat journalistit paitsi väkivallalle myös perusteettomille oikeusjutuille.

Maailmanlaajuinen ohjelma tukemaan journalisteja kunnianloukkaussyytteitä vastaan

Soledad Arnedo johtaa vaatteita valmistavaa La Negra del Norte -osuuskuntaa San Isidron kunnassa lähellä Argentiinan pääkaupunkia Buenos Airesia.

Naisten osuuskunnista apua talousahdinkoon Buenos Airesissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 
02

Paavo Arhinmäki ei lämpene asiantuntijoiden työaikakirjanpidon lopettamiselle: ”Tämä voi olla lyhytnäköisesti omistajien etu, mutta yhteiskunnan etu tämä ei ole”

 
03

Li Anderssonilta suorat sanat hallitusneuvotteluista: “Tuleva pääministeri yrittää jo nyt väistää omaa vastuutaan niistä päätöksistä, joita hän on tekemässä”

 
04

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

 
05

Pölyttäjät kärsivät: Hermomyrkkyjä sisältävät hyönteiskarkotteet kiellettävä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

27.05.2023

20 vuotta sitten: Arhinmäki jatkokaudelle Vasemmistonuorissa

26.05.2023

Räppäävä sporakuski tarinoi Sörnäisten Shakirasta ja lehmuskujan rohdoista

26.05.2023

Ruokakirjoittelussa näkyy eriarvoisuus: Hyvä ruoka kuuluu keskiluokalle

26.05.2023

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

25.05.2023

Pohjois-Irlanti toista vuotta vailla hallitusta eikä parlamentti ole kokoontunut

25.05.2023

Kännyköiden kielto puhuttaa hallitusneuvotteluissa – ”Näin pienen riskin siinä, että nyt pistetään kaikki paukut symbolikysymykseen”, sanoo Li Andersson

24.05.2023

Kansanedustaja huolissaan sotejärjestöjen rahoista: ”Palvelevat niitä, jotka ovat haavoittuvimpia”

24.05.2023

”Verkkokalastuksen kieltoa pidennettävä” – Kivulias kuolema: Kuutti voi kamppailla hengestään kalaverkoissa kymmeniä minuutteja

24.05.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään