KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

Kun korot ovat nousseet, nämä koronvaihtosopimukset ovat tulleet huomattavasti kalliimmaksi, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Kun korot ovat nousseet, nämä koronvaihtosopimukset ovat tulleet huomattavasti kalliimmaksi, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Kuva: Antti Yrjönen

Suomen julkisen talouden velkasuhde kasvoi viime vuonna. Syynä on valtiovarainministeriön ohjeistus, jonka myötä valtio otti viisi miljardia enemmän velkaa.

Jussi Virkkunen
25.5.2023 12.31

Yle kertoi keskiviikkona, että Suomen velkaantuminen poikkesi viime vuonna muista EU-maista. Suomen julkisen velan määrä ylitti EU:n 60 prosentin raja-arvon, ja maan julkisen talouden velkasuhde kasvoi.

Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että syynä velkasuhteen kehittymiselle on valtiovarainministeriön toiminta. Hän kirjoitti aiheesta keskiviikkona Twitteriin.

Lainàn mukaan Suomi otti viisi miljardia euroa lisävelkaa viime vuonna niin sanottuja koronvaihtosopimuksia varten. Koronvaihtosopimuksilla Suomi on muuttanut liikkeelle laskettujen valtion velkakirjojen kestoa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Valtion liikkeelle laskettujen velkakirjojen juoksuaikoja on lyhennetty koronvaihtosopimuksella. Sitä on aika vaikea ymmärtää, miksi näin on tehty nollakorkojen aikana.

– Valtio on esimerkiksi laskenut liikkeelle kymmenvuotisen velkakirjan, niin tällaisella koronvaihtosopimuksella se voidaan käytännössä muuttaa viisivuotiseksi velkakirjaksi. Nollakorkojen aikana olisi tietysti kannattanut ottaa mahdollisimman pitkäkestoista velkaa.

– Tässä on toimittu päinvastoin. Liikkeelle laskettujen velkakirjojen juoksuaikoja on lyhennetty koronvaihtosopimuksella. Sitä on aika vaikea ymmärtää, miksi näin on tehty nollakorkojen aikana, Lainà sanoo KU:lle.

Korot nousivat

Lainojen korot nousivat viime vuonna nopeasti ja jyrkästi, mikä on näkynyt niin kotitalouksien kuin valtioidenkin velanhoitomenoissa. Lainà ihmetteleekin, miksi valtiovarainministeriö on ohjeistanut lyhentämään velkakirjojen juoksuaikoja. Kun velka on aikoinaan ollut nollakorkoista, on siihen korkojen nousu osunut nyt nopeammin.

– Valtiovarainministeriön oma työryhmä oli asiaa itse pohtimassa. Se itse suositteli, että pitäisi toimia niin, että velkakirjojen juoksuaikoja pidennetään. Valtiovarainministeriö on ohjeistanut täysin päinvastoin kuin sen oma työryhmä on suositellut.

– Mikä ehkä kruunaa tämän surkuhupaisuuden, on tietenkin se, että valtiovarainministeriön oma ennusteosasto on jatkuvasti ennustanut korkojen nousua. Jos ennustaa korkojen nousua ja samalla elää nollakorkojen aikaa, siinä tilanteessa ei missään nimessä pitäisi lyhentää velkakirjojen juoksuaikaa. Pitäisi nimenomaan pyrkiä pidentämään niitä.

Lainà tiivistääkin, että valtiovarainministeriö on toiminut sisäisesti täysin ristiriitaisesti. VM on ennustanut korkojen nousua pitkään, sen oma työryhmä on suositellut pidentämään velkakirjojen juoksuaikoja, ja lopputuloksena on toimittu tyystin toisin.

– On toimittu päinvastoin. Kun korot ovat nousseet, nämä koronvaihtosopimukset ovat tulleet huomattavasti kalliimmaksi.

Laskelmat uupuvat

”Tämä tulee aika kalliiksi, kun korot ovat nousseet.”

Valtio otti viime vuonna yhteensä 13 miljardia euroa lisää velkaa. Tästä siis noin viisi miljardia meni Lainàn mukaan koronvaihtosopimusten vakuusjärjestelyihin. Viiden miljardin euron potti on siis käytetty vakuuksiin eli jossain välissä summan pitäisi palautua.

– Tämä tulee aika kalliiksi, kun korot ovat nousseet. Viisi miljardia on otettu velkaa, jolla on lyhennetty juoksuaikoja.

Ja kuten mainittua, näitä sopimuksia on lähdetty tekemään jyrkästi nousevilla korkomarkkinoilla. Näin ollen vakuuksiin otettu velka on tullut kalliimmaksi. Nyt valtion pitkien velkakirjojen korot ovat kääntyneet laskuun.

– Pitkä korko on alhaisempi kuin lyhyt korko – miksi on tarkoituksellisesti lyhennetty korkojen juoksuaikaa, Lainà kysyy.

Hän ei ole nähnyt laskelmaa, miten koronvaihtosopimukset vaikuttavat valtion korkomenoihin.

– Korkomenoja katsomalla tämä tulee hyvin todennäköisesti kalliimmaksi. Jos laskelman tekisi, siitä luultavasti näkisi, että tässä ei taloudellisessa mielessä kauheasti järkeä ole ollut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään