Brasilian hallitus on joutunut huomaamaan, että hyvät aikomukset eivät riitä ympäristönsuojelussa. Kun kyse on öljyntuotannosta Amazonvirran suulla, ympäristöarvot uhkaavat jäädä taloudellisten etupyrkimysten alle.
Brasilian ympäristö- ja luonnonvarainstituutti (Ibama) epäsi toukokuun puolivälissä valtion öljy-yhtiöltä Petrobrasilta luvan koeporaukseen Atlantilla Amazonin suulla. Kohde sijaitsee 175 kilometrin päässä Amapásta, joka on Brasilian rannikon pohjoisin osavaltio Ranskan Guyanan rajalla.
Vajaan miljoonan asukkaan Amapán poliitikot nostivat kiellosta metelin, ja kiista jakoi myös maan hallituksen. Petrobrasin poraushanketta tukevat kaivos- ja energiaministeriö sekä osa hallituspuolueiden kansanedustajista. Ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö vastustaa.
Hallitusta kongressissa tukevan rintaman johtaja senaattori Randolfe Rodrigues edustaa Amapán osavaltiota. Hän erosi Rede Sustentabilidad -puolueesta ja katkaisi välinsä ympäristöministeri Marina Silvaan.
Rodriguesin mukaan Silvan alainen Ibama-virasto syrjii Amapán osavaltiota, koska se estää alueen rikkauksien hyödyntämisen kuulematta paikallisen väestön ja hallinnon näkemyksiä.
Järjestelyt uusiksi
Hyökkäys ympäristönsuojelun ikonina tunnettua ministeri Silvaa vastaan yltyi kongressissa. Kansanedustajista ja senaattoreista koottiin komissio tutkimaan vuoden alussa virassaan aloittaneen presidentti Luis Inácio Lula da Silvan uudelleenjärjestelemät ministeriöt.
Komissio haluaa, että kansallinen vesi- ja viemärilaitos sekä maaseudun ympäristörekisteri siirretään pois ympäristöministeriön alaisuudesta. Lisäksi Silvan ministeriö menettäisi sanitaatiota ja kiinteää jätettä koskevat tietojärjestelmät, joiden hallinta liittyy olennaisesti ympäristönsuojeluun.
Ehdotukset vaativat kongressin edustajainhuoneen ja senaatin vahvistuksen, mutta niillä näyttäisi olevan riittävästi kannatusta.
Hallitusta johtaa presidentti Lulan työväenpuolue, jonka tukena on yli kymmenen puolueen koalitio. Äärioikeistoa edustavan edellisen presidentin, Jair Bolsonaron, liberaalit on kuitenkin yhä suurin puolue. Kyseessä on Brasilian oikeistolaisin parlamentti sitten 1985 päättyneen sotilasdiktatuurin.
Raha puhuu
Marina Silva on vakuuttanut taistelevansa hallitusrintaman sisäistä rakoilua vastaan.
Lulan mukaan erimielisyydet ratkaistaan vuoropuhelulla. Hän sanoi tunnustavansa Ibaman ”teknisen” päätöksen porauskiellosta, joka pysyy voimassa, kunnes Petrobras saa valmiiksi tutkimukset ja ehdotukset hankkeen kestävyyden osoittamiseksi.
Vastahyökkäys kohdistuu myös Lulan perustamaan alkuperäiskansojen ministeriöön, jolta kongressi haluaa evätä oikeuden määritellä alkuperäiskansojen maa-alueita. Juuri sitä varten Lula perusti ministeriön, mutta oppositio haluaa palauttaa tehtävän oikeusministeriölle.
– Ympäristönsuojelu loppuu, kun raha tulee kuvaan, Parán yliopiston professori Claudio Szlafsztein kuittaa. Parán osavaltio sijaitsee Amapán vieressä ja kuuluisi myös Amazonin suualueen öljynetsinnän vaikutuspiiriin.
Osa alueen asukkaista ja yrittäjistä näkee asian toisin.
– Kaikki on täällä kiellettyä. metsälaki kieltää hakkuut 80 prosentissa Amazonin alueen maaseutua. Se estää sokeriruo’on viljelyn ja rajoittaa kaivostoimintaa. Asukkaat ja heidän taloutensa uhrataan kansallisten ja koko planeettaa koskevien tavoitteiden vuoksi, valittaa argentiinalaissyntyinen geologi, joka on asunut Parán pääkaupungissa 28 vuotta.
Hänen mielestään on väärin, että merenpohjan öljyä on lupa hyödyntää Rio de Janeiron ja São Paulon osavaltioiden edustalla mutta ei köyhän Amapán.
Vanha jupakka
Szlafszteinin mukaan öljykiista ei ole asukkaiden päivittäinen puheenaihe, vaikka aihe on jo vanha.
Amazonin suualueen öljynetsinnästä pidettiin tarjouskilpailu vuonna 2013 ja Petrobrasin ohella lupa myönnettiin eräille ulkomaisille yrityksille.
Kiinnostus keskittyi juuri jokisuulle, mutta ympäristölupien saannin vaikeus ajoi British Petroleumin ja ranskalaisen Totalin vetäytymään hankkeesta. Vuonna 2021 jäljellä oli vain Petrobras.
Se haki lupaa koeporaukseen vakuuttaen, että kyse oli vain hankkeen kannattavuuden arvioinnista. Pumppauslupaa haettaisiin, jos tulos olisi myönteinen.
Mahdollisesta öljyvuodosta koituvat ympäristöriskit ovat kuitenkin valtavat. Uhka kohdistuu muun muassa 56 000 neliökilometrin laajuiseen koralliriuttaan Atlantilla Amazonin suulla, Brasilian Greenpeacen geologi Enrico Marone muistuttaa.
Riutta löydettiin vasta vuonna 2016, ja sitä on ehditty tutkia vähän, joten tilanne vaatii erityistä varovaisuutta.
Maailman suurin mangrovevyöhyke
Alueella sijaitsee myös maailman suurin yhtenäinen mangrovevyöhyke. Se on 7 600 neliökilometrin laajuinen ja ulottuu Amapásta Maranhãon osavaltioon.
Paikalliset merivirrat muodostavat ”ekologisen yhteyden” Karibianmerelle, ja sitä kautta voisivat siirtyä myös saasteet. Maronen mukaan on viitteitä siitä, että sargassolevän voimakas lisääntyminen Karibian ja Meksikon rannoilla on yhteydessä Amazonjoen kuljettamiin ravinteisiin.
Szlafsztein varoittaa, että mahdollinen öljyvuoto aiheuttaisi inhimillisen ja ympäristökatastrofin Amapássa. Kosteikkoalueen tiet ovat osan vuotta käyttökelvottomia, mikä vaikeuttaisi asukkaiden auttamista tai siirtämistä.
Rannikko ei myöskään sovellu muille aluksille kuin pienille kalastajaveneille, eikä sinne voi rakentaa satamia, varsinkaan tankkereille.
Jos Petrobrasin koeporausalueella tapahtuisi öljyonnettomuus, apua voitaisiin saada Miramarin satamasta 500 kilometrin päästä, mihin kuluisi 43 tuntia, Ibama-virasto laskee.
Aika loppuu?
Brasilian kaivos- ja energiaministeri Alexandre Silveira on kertonut, että alueelta voitaisiin pumpata kymmenen miljardia tynnyriä raakaöljyä. Rio de Janeiron ja São Paulon edustan esiintymien kooksi arvioidaan 12 miljardia tynnyriä.
Ibaman esittämät uudet vaatimukset voivat vaatia Petrobrasilta joidenkin vuosien selvitystyön.
Morena arvioi, että tuotanto voisi käynnistyä vuoteen 2035 mennessä. Silloin fossiilisten polttoaineiden kysynnän maailmassa pitäisi olla lähes olematonta, jos ilmastonmuutoksen hillinnässä aiotaan edistyä.
uutiskirje 