Ennen vuotta 2018 Syyrian kurdien asuttama Afrinin kaupunki 300 kilometriä Damaskoksesta pohjoiseen nautti itsehallinnosta. Tammikuussa 2018 Turkki aloitti Operaatio oliivinoksan eli ilmahyökkäyksen, jolla tuettiin seudulla Syyrian hallitusta vastaan taistelevia islamistisia arabijoukkoja. Hyökkäyksen seurauksena lähes 80 prosenttia Afrinin asukkaista, yli 150 000 ihmistä joutui lähtemään kotiseudultaan.
– Meidän korttelissamme asui 19 kurdiperhettä. Me menetimme kaiken, kirjamme, valokuvamme, muistoesineemme… ja luonnollisesti myös oikeuden saada omaisuutemme takaisin, Hassan Hassan kertoo.
Hän on viisikymmenvuotias englanninopettaja, joka joutui pakenemaan tuhansien muiden tavoin Afrinista toiseen kurdialueen kaupunkiin, Shehbaan.
Hassan Hassan ei pidä paluuta Afriniin joskus tulevaisuudessa mahdottomana, mutta hän on realisti.
– Meidän täytyy lähteä pakoon jälleen. Vain se on varmaa.
Etninen puhdistus
Ranskassa toimiva kansalaisjärjestö Syyrialaiset totuuden ja oikeuden puolesta on dokumentoinut Afrinin etnisen puhdistuksen raportissa Afrinin siirtokuntaprojektista. Projektissa on rakennettu asuntoja entisille ja nykyisille islamistitaistelijoille ja heidän perheilleen.
Turkkilaisen rajamaakunta Hatayn kuvernöörin Rahmi Doğanin vetämää ja useiden Lähi-idän maiden organisaatioiden rahoittamaa projektia verrataan Itä-Timoriin vuonna 1975. Tuolloin Indonesia valtasi alueen ja alkoi siirtää alkuperäisiä asukkaita pois ja uusia tilalle.
Kurdiasioihin erikoistunut espanjalainen toimittaja David M. Maña kertoo, että Afrinissa on jäljellä hädin tuskin 20 prosenttia alkuperäisestä kurdiväestöstä. Lähteneiden tilalle on siirretty muualta Syyriasta kodittomiksi jääneitä arabeja.
– Kyse ei ole vain paikallisen kurdiväestön karkottamisesta, vaan myös halusta pyyhkiä pois kaikki kurdin kielen ja itsehallinnon jäljet. Tänään koulujen katoilla liehuvat Turkin liput eikä kouluissa enää opeteta kurdia, vaan turkkia, Maña sanoo.
”En voi ymmärtää palestiinalaisia”
Kurdien alueelle Pohjois-Syyriaan pääsee vain Turkin sisäministeriön luvalla ja kontrolloimana. Ministeriö on viime ja tänä vuonna järjestänyt toimittajille kaksi matkaa, joiden aikana hallituksen agentit valvoivat vieraita jatkuvasti.
Koillis-Syyriassa toimivan North Press Agency -julkaisun keräämien tietojen mukaan Turkki on rakentanut Afriniin yli 20 siirtokuntaa ja koko pohjoisen Syyrian miehitetyille alueille noin sata muuta.
– Me kurdit emme voi emmekä halua elää noiden ihmisten vallan alla. Me pyydämme vain lupaa palata koteihimme, mutta se edellyttää turvallisuutemme takaavaa kansainvälistä suojelua, Afrinin ihmisoikeusjärjestön presidentti Ibrahim Shekho sanoo puhelinhaastattelussa Shehban pakolaisleiriltä.
Shekhoa ei yllätä, että hankkeen rahoittajina on Kuwaitin, Qatarin ja Omanin kaltaisia valtioita. Palestiinalaisten mukanaolo on kuitenkin jotain aivan muuta.
– En voi ymmärtää, että on palestiinalaisia, jotka pystyvät unohtamaan Israelin viranomaisten käsissä kokemansa epäoikeudenmukaisuuden ja toivovat meille samaa kohtelua, Shekho parahtaa.
Asialla on useita palestiinalaisia kansalaisjärjestöjä.
Myös jesidit kärsivät
Israelin oikeusministeriön rekisteröimä palestiinalainen kansalaisjärjestö Ihmisarvoista elämää kertoo Facebook-sivullaan keräävänsä varoja syyrialaisille siirtokunnille. Järjestö käyttää keräykseen Hapoalim -pankkia, jonka tiedetään kanavoivan rahaa myös juutalaissiirtokuntien rakentamiseen Palestiinan alueelle.
Ihmisarvoista elämää otti vuonna 2019 yhteyttä turkkilaisiin järjestöihin tarkoituksenaan auttaa Turkin syyrialaisia pakolaisia. Kaksi vuotta myöhemmin Afriniin valmistui ensimmäinen projekti, 112 asuntoa ja 10 moskeijaa.
Tuorein järjestön rahoittamista siirtokunnista on toukokuussa avattu Shadere. Kaupunki on alunperin jesidien asuttama. Aluetta hallitsevat islamistit ovat pakottaneet kaupunkiin vielä jääneet jesidit opiskelemaan islamia.
Ihmisarvoisen elämän johtoon kuuluva Shaikh Sallam alunperin lupautui IPS:n haastateltavaksi, mutta perui myöhemmin. Sen sijaan Albairaq -järjestön johtoon kuuluva Rashad Wattad vastasi ja kertoi, että he ovat vain toimittaneet Syyrian pakolaisille humanitaarista apua maanjäristyksen jälkeen. He ovat tosin myös tehneet yhteistyötä Ihmisarvoisen elämän kanssa rakennusprojekteissa.
– He pääsevät alueelle, Wattad selittää.
Wattad ei näe mitään ristiriitaa siinä, että hän kannattaa siirtokuntahanketta, jollaiset aiheuttavat kärsimystä palestiinalaisille heidän omilla maillaan.
– Me vain haluamme auttaa ihmisiä.
uutiskirje 
