Uuden hallituksen pääpuolueiden, eli kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatukset laskivat roimasti elokuun alussa julkaistussa Ylen mielipidetiedustelussa. Nyt suosituin puolue on SDP, ja vasemmistoliitonkin kannatus on korkeammalla kuin huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa.
– Kyllä se ensimmäinen ajatus oli, että nyt nämä kohut alkavat näkyä, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa.
Kuuntele Li Anderssonin koko haastattelu alta!
Andersson sanoo, että kohut ja isot puheenaiheet näkyvät yleensä vähän viiveellä puolueiden kannatuksessa.
– Tulkintani on se, että kokoomuksen kannatuksessa näkyvät ennen kaikkea nämä rasismikohut ja se erittäin heikko tapa, jolla kokoomus on pääministeripuolueena tätä hoitanut. Näyttää siltä, että johtajuutta ei ole, ja että hallitus on kriisissä jo alkumetreistä lähtien, Andersson lataa.
Hänen mukaansa perussuomalaisten laskevassa kannatuksessa taas näkyy hallitusohjelman sisältö.
– Siinä näkyvät kaikki nämä pettyneet perussuomalaisten kannattajat, jotka eivät tienneet äänestävänsä vammaisiin, lastensuojeluun, työttömiin ja pienituloisiin kohdistuvien leikkauksien puolesta.
Li Andersson uskoo, että hallituspuolueiden kannatus jatkaa laskuaan syksyn edetessä.
– Nyt kun eduskunta palaa istuntotauolta ja politiikan syksy alkaa, se tarkoittaa myös sitä, että keskustelu tulee jatkumaan siitä, mihin se jäi. Vielä suuremmalla volyymillä kuin tähän asti, eli tullaan palaamaan näihin Riikka Purran ja Wille Rydmanin kirjoituksiin ja rikosepäilyihin. Ennen kaikkea tullaan palaamaan tähän hallitusohjelmaan ja siihen sisältyviin heikennyksiin, Andersson pohtii.
Farssihallitus
Li Andersson kuvaili KU:n haastattelussa kesäkuun lopulla hallituksen ensimmäisiä viikkoja farssiksi. Hän sanoo KU:lle käsityksensä olevan edelleen sama.
– Se, että hallituksen ministeri meinaa kaatua ensimmäisessä epäluottamusäänestyksessä, on mielestäni historiallista.
Erilaisten kohujen käsittely julkisuudessa on jatkunut koko kesän. Oppositio olisi halunnut eduskunnan koolle kesän istuntotauolta, mutta puhemies Jussi Halla-aho (ps) ei suostunut kutsumaan eduskuntaa koolle.
Li Andersson pitää puhemiehen ratkaisua epäviisaana monesta syystä.
– Tämähän nyt näytti siltä, ettei ollut uskallusta mittauttaa Riikka Purran luottamusta eduskunnassa, koska ei ollut varmuutta siitä, olisiko hän saanut riittävästi ääniä. Mielestäni tämä näytti siltä, että puhemies ikään kuin asettui yhden hallituspuolueen ministerin puolelle, ja että hallituksen piirissä ei ollut varmuutta siitä, miten RKP olisi tässä tapauksessa äänestänyt. Ja siksi he eivät uskaltaneet tuoda sitä käsittelyyn kesällä, Andersson sanoo.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan mielestä istuntotauon keskeyttämättä jättäminen oli epäviisasta myös hallituksen näkökulmasta.
– Nyt he pitkittävät tätä keskustelua ja Purran tapauksen käsittelyä. Jos eduskunta olisi kutsuttu kesätauolta koolle, olisi käyty keskustelut, äänestetty ja asia oltaisiin käsitelty.
Sen sijaan Andersson povaa, että istuntotauon päätyttyä Riikka Purran vanhojen kirjoitusten käsittely jatkuu siitä mihin se keväällä jäi.
– Varmaa on, että oppositio tulee jättämään epäluottamuslauseen ja ministeri Purran luottamusäänestys käydään syksyllä, Andersson sanoo.
Luokkayhteiskuntaohjelma pitää pienipalkkaiset pienipalkkaisina
Li Andersson ei säästele sanojaan kritisoidessaan uuden hallituksen ohjelmaa.
– Tämä on todella vanhanaikainen, klassinen oikeistohallitusohjelma. Tämä on luokkayhteiskuntaohjelma, jonka leikkaukset kohdistuvat erittäin merkittävästi tiettyihin vaikeassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, Andersson paaluttaa.
Nämä ovat päätöksiä, joilla pienipalkkaiset pidetään pienipalkkaisina.
– Tässä heikennetään täysin yksipuolisesti työntekijän asemaa. Se ei sisällä minkäänlaisia parannuksia työelämän laatuun tai työntekijän asemaan. Ei ole minkäänlaista tasapainoa, edes pyrkimystä siihen. Tämä on pelkästään pitkä lista heikennyksiä työntekijöiden asemaan ja työehtoihin, hän sanoo.
Li Andersson oudoksuu myös hallituspuolueiden käyttämää argumenttia, jossa vedotaan muiden Pohjoismaiden tehneen vastaavia työmarkkinauudistuksia.
– Ei muissa Pohjoismaissa tehdä näin epätasapainoisia työelämäkokonaisuuksia tai näin epätasapainoista työelämäpolitiikkaa. Hallitus on myös poiminut vain ne huonoimmat puolet jokaisesta Pohjoismaasta ja katsonut, missä aita on matalampana kuin meillä. Hallitus on kokonaan unohtanut ne asiat, jotka ovat paremmin muissa Pohjoismaissa, Andersson sanoo.
Li Andersson huomauttaa, että jos on työssäkäyvä, terve ja hyvin toimeentuleva ihminen, ei hallitusohjelma oikeastaan tarkoita sellaiselle henkilölle minkäänlaisia heikennyksiä. Sen sijaan heikennykset ovat aika tarkkaan rajattu sairaisiin, työttömiin sekä työssäkäyviin pienipalkkaisiin ihmisiin.
– Ne ovat ne kolme ryhmää, joista ylivoimaisesti suurin osa heikennyksistä tulee kohdistumaan. Se on aivan äärimmäisen julmaa. Ei edes kylmää, vaan julmaa, Andersson sanoo.
Hän jatkaa sanomalla, että hallituksen kaavailemat työelämän muutokset ja työehtojen heikennykset tulevat vaikuttamaan aika laajasti myös koko työssäkäyvään keskiluokkaan Suomessa, joskin viiveellä.
– Työehtojen heikennykset alle 50 hengen yrityksissä tai irtisanomissuojan heikentäminen eivät näy heti jokaisen kohdalla, vaan ne näkyvät sitten ajan kanssa, tai jos se oma työpaikka joutuu vaikeuksiin, Andersson huomauttaa.
– Nämä ovat päätöksiä, joilla pienipalkkaiset pidetään pienipalkkaisina. Siihenhän se johtaa, jos heikennetään lakko-oikeutta ja ihmisten mahdollisuuksia joko tukea muiden palkkataistelua tai itse osallistua siihen. Totta kai se tulee näkymään myös palkkakehityksessä, Li Andersson sanoo.
Hallitus aikoo tuoda eduskunnan käsittelyyn heti syysistuntokaudelle monia merkittäviä muutoksia työelämään. Esimerkiksi lakko-oikeuden rajoittamisen ja työttömyysturvan heikennyksien osalta hallitus haluaa edetä heti, samaten sosiaaliturvan ideksijäädytykset halutaan tuoda nopeasti käsittelyyn.
Li Anderssonin mielestä on melko naurettavaa, että juuri lakko-oikeuden kaventaminen on ensimmäinen asia, mihin hallitus tarttuu.
– Ovatko poliittiset lakot merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä, vai olisiko meillä akuutimpia ongelmia, jotka liittyvät mielenterveysongelmiin, työhyvinvointiin tai työssä jaksamiseen? Olisiko meillä akuutimpia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi alipalkkaukseen tai ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön?, hän kysyy.
– Voisin tehdä pitkän listan asioista, mitä itse lähtisin korjaamaan suomalaisessa työelämässä. Pidän niitä huomattavan paljon kiireellisimpinä kuin poliittiset lakot, jotka eivät ole mikään ongelma Suomessa.
Avoimesti ja reilusti vasemmistolainen ehdokas presidentiksi
Li Andersson kertoi maanantaina STT:lle harkitsevansa presidenttiehdokkuutta.
KU:lle hän sanoo, ettei ole asettanut harkinnalleen mitään takarajaa tai tiettyä päivämäärää. Hän kuitenkin aikoo ilmoittaa hyvissä ajoin harkintansa perusteella, onko käytettävissä ehdokkaaksi. Vasemmistoliitto asettaa presidenttiehdokkaansa puoluevaltuuston kokouksessa lokakuussa.
Ehdokkaamme tulee olemaan puolueen ehdokas.
Li Anderssonin mukaan tällä kertaa presidentinvaaliasetelma vaikuttaa siltä, että tietynlainen epäpoliittisuus on muotia.
– Monet ehdokkaat lähtevät valitsijayhdistysten kautta ja vähän yrittävät häivyttää omaa puoluetaustaansa. Mika Aaltola yrittää antaa ymmärtää, että hän edustaa jotain yhteistä etua eikä mitään arvomaailmaa tai poliittista näkökulmaa, Andersson sanoo.
Vasemmistoliiton rooli tässä presidentinvaalikampanjasta on Li Anderssonin mukaan edustaa avoimesti ja reilusti puolueen arvomaailmaa ja näkemyksiä.
– Ehdokkaamme tulee olemaan puolueen ehdokas. Hän tulee tuomaan esille meidän ajatuksiamme siitä, minkälainen Suomen paikka maailmassa pitäisi olla ja siitä, mitkä ovat isoja turvallisuusuhkia tänä päivänä, Andersson kertoo.
– Tämä kesä osoittaa mielestäni hyvin konkreettisesti sen, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt ympäri maapallon. On ilmiselvää, että tällä tulee olemaan erittäin isoja implikaatioita myös turvallisuuden näkökulmasta, hän huomauttaa.
Vuoden 2024 presidentinvaali on ensimmäinen, joka käydään sotilaallisesti liittoutuneessa Suomessa. Li Anderssonin mukaan vasemmistoliiton presidenttiehdokas tuo keskusteluihin vasemmistolaisia näkemyksiä siitä, minkälaista puolue haluaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tuoreena Nato-jäsenmaana olevan.
– Meillä on muista puolueista poikkeavia, selkeitä omia näkemyksiä, mitä tulee ydinaseisiin, aseistariisuntaan ylipäätään ja pysyviin Nato-rakenteisiin Suomen maaperällä. Tulkitsen, että myös meidän äänestäjämme toivovat, että näitä tuodaan esille, Andersson toteaa.
Kuuntele Li Anderssonin koko haastattelu KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa tästä!
uutiskirje 
