Laura Meriluoto päihitti esiintymiskammonsa ja lähti politiikkaan – Kuusi vuotta myöhemmin hän on kansanedustaja, jota kuvaillaan topakaksi ja lempeäksi

On aurinkoinen maanantaiaamupäivä Kuopion keskustan torikahvilassa. Vastavalittu kansanedustaja Laura Meriluoto saapuu haastatteluun pyörällä. Meriluoto sanoo olevansa iloinen siitä, että pääsee pyöräilemään, sillä hän on vihdoin toipumassa polvivammasta, joka piti leikata.

– Jossain vaiheessa pelkäsin jo, etten enää pääse edes kävelemään kunnolla sen takia.

Meriluoto kertoo, että kansanedustajan elämä on ollut kiireistä, vaikka eduskuntavaalien kampanjasta on jo kuukausia aikaa eivätkä työt eduskunnassakaan ole vielä päässeet kunnolla käyntiin. Hänen kotinsa on täällä Kuopiossa, mutta uudet työt ovat Helsingissä Arkadianmäellä, joten Meriluoto on opetellut elämään kahdessa kaupungissa.

Hän on halunnut, että teemme haastattelun juuri täällä Kuopion torilla. Mualiman navassa, kuten paikalliset sanovat.

– Vietän täällä paljon vapaa-aikaa. Torikahvila on minulle ikään kuin olohuone, jonne voi mennä kahville tai syömään, ja samalla siellä tapaa ihmisiä. Vaikka nykyään ei kyllä voi mennä kauppahalliin, jos on kiire. Ihmiset tulevat juttelemaan, ja siinä jää helposti suustaan kiinni, kansanedustaja naurahtaa.

Meriluoto kuvailee Kuopiota juuri sopivan kokoiseksi kaupungiksi. Aivan kaupunkikeskustan tuntumassa luonto ja järvimaisemat ovat joka paikassa läsnä.

Yli esiintymiskammosta

Laura Meriluodon poliittinen ura alkoi vuoden 2017 kuntavaaleista, joissa hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla ja tuli saman tien valituksi Kuopion kaupunginvaltuustoon.

– Lähdin kunnallispolitiikkaan siksi, että minua kysyttiin ehdolle. En tiedä, olisinko uskaltanut itse tehdä sitä ratkaisua, jos ei olisi kysytty.

”Ajatus siitä, että joutuisin joihinkin vaalipaneeleihin, sai minut tärisemään ja korvissa alkoi soida.”

Meriluoto kertoo aloittaneensa puoluepolitiikan verrattain myöhään, vaikka tahto vaikuttaa asioihin oli virinnyt jo aikaisemmin. Hän opiskeli yhteiskuntatieteitä Kuopion ja sittemmin Itä-Suomen yliopistoissa, ja hän sanoo perehtyneensä opinnoissaan myös puoluepolitiikkaan.

– Luin aika lailla kaikkien puolueiden ohjelmia, ja koetin miettiä, mikä vastaisi parhaiten omia tavoitteitani. Olin löytänyt vasemmistoliiton jo ennen kuin lähdin ehdolle, ja tiesin, että jos johonkin puolueeseen lähden, niin se on vasemmisto, Meriluoto sanoo.

– Minulla oli myös konkreettinen este poliittiselle uralleni, eli voimakas esiintymiskammo. Ajatus siitä, että joutuisin joihinkin vaalipaneeleihin, sai minut tärisemään ja korvissa alkoi soida. Se oli aivan kauheaa. Minun piti voittaa tällaiset asiat ensin, ennen kuin sitten pystyin edes ajattelemaan ehdolle lähtemistä, Meriluoto kertoo.

Arvot kotoa Pohjois-Kymenlaaksosta

Laura Meriluoto on kotoisin Kuusankoskelta, joka on nykyään osa Kouvolan kaupunkia. Vaikka hän kertoo tahdon yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen syntyneen hänessä jo nuorena, hänen lapsuudenkotinsa ei ollut poliittinen.

– Kuusankoski oli kuitenkin sillä tavalla poliittinen ympäristö, että siellä oli työväenaate vahvasti läsnä, Meriluoto tuumii.

Kuusankoski oli pitkään vahva metsäteollisuuden keskittymä Pohjois-Kymenlaaksossa. Alueella toimivat Kymin ja Voikkaan sellu- ja paperitehtaat, jotka molemmat työllistivät huippuvuosinaan yli tuhat ihmistä. Laura Meriluoto työskenteli itsekin lukion jälkeisen välivuoden sellutehtaalla.

– Itse omaksuin arvoni siitä ympäristöstä. Ajatuksen reilusta yhteiskunnasta, oikeudenmukaisuudesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisesta. Tietysti myös kotonani oli tietynlaiset arvot, ja uskon, että ne arvot ovat se pohja kaikelle poliittiselle työlleni, vaikka kotonani ei oltu puoluepoliittisesti aktiivisia, Meriluoto sanoo.

Hän sanoo myös, että hänen lapsuudessaan 1990-luvun alun Kuusankoskella rasistinen skinhead-liike oli verrattain voimakas.

– Se ilmapiiri oli aggressiivinen, ja koin, että se on niin väärin, että halusin ryhtyä vastavoimaksi sille. Tein sen hyvin näkyvästi, ja viidennen luokan luokkakuvaan laitoin päälle pinssin, jossa hakaristin yli oli vedetty kieltomerkki, Meriluoto muistelee.

Myös kiinnostus ympäristöstä huolehtimiseen syntyi Laura Meriluodolle varhain.

– Muistan, että aivan pieninä me kaverini kanssa keräilimme roskia luonnosta. Olimme hyvinkin vihaisia siitä, että ihmiset sotkevat ympäristöä ja aiheuttavat sitä kautta ongelmia myös eläimille. Olimme silloin ala-asteella, ja silloin aloin vakavissani ensimmäisen kerran selvittää, miten voisi ryhtyä kasvissyöjäksi.

Opinnot, työ ja politiikka

Kuusankoskelta Laura Meriluoto muutti opiskelujen perässä Kuopioon. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta, ja hänen pro gradu -tutkielmansa käsitteli pitkäaikaista toimeentulotuen käyttöä.

Jo opintojensa aikana hän aloitti työt paikallisella asunnottomien ensisuojalla, ja lähes koko tähänastisen työuransa hän on tehnyt sote-alan järjestökentällä asunnottomuus- ja päihdetyössä.

Politiikka tuli kuvioihin mukaan, kun vuoden 2017 kuntavaaleissa Meriluoto sai 383 ääntä ja pääsi ensi yrittämällä kaupunginvaltuutetuksi. Meriluoto uusi paikkansa valtuustossa vuoden 2021 kuntavaaleissa saaden huikeat 1 008 ääntä.

– Valtuustotyössäni olen omalta osaltani pystynyt pitämään esillä erityisesti koulujen ja koululaisten asioita ja vienyt niitä eteenpäin, Meriluoto kertoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että vasemmistoliitto on Kuopiossa pieni puolue: 59 valtuutetusta vain neljä on vasemmistoliittolaisia. Valtuuston suurin puolue on keskusta 14 valtuutetullaan ja toiseksi suurin on kokoomus 12 valtuutetulla.

– Me vasemmistoliittolaiset pystymme pitämään teemojamme esillä ja pikkuisen jopa jarruttelemaan isojen puolueiden menoa.

Tammikuun 2022 aluevaaleissa Meriluoto oli Pohjois-Savon ääniharava 1 094 äänellään. Hänen osaamiselleen oli selkeästi kysyntää vaaleissa, joissa valittiin päättäjiä nimenomaan sote-asioihin.

Työtä sosiaali- ja terveyspolitiikassa riittää. Meriluoto kertoo, että Pohjois-Savo on Suomen sairastavin maakunta. Myös päihde- ja mielenterveysongelmat ovat vakavia.

– Erityisesti maaseutualueilla on erilaisia haasteita, kuten palveluiden liikkuminen kauemmas ihmisten ulottumattomiin, Meriluoto sanoo.

Hän kuitenkin toppuuttelee, ennen kuin kenellekään muodostuu liian negatiivinen kuva Savosta tai Kuopiosta. Onhan Kuopio kuitenkin samaan aikaan myös Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja.

– Kun täällä katsoo ympärilleen, ei tämä niin pahalta näytä. Ei Kuopio mitenkään luhistumassa ole, vaikka töitä onkin, Meriluoto toteaa.

Hän sanoo kuitenkin olevansa huolissaan siitä, että sairaanhoito on maakunnassa keskittynyt vaativampaan erikoissairaanhoitoon. Meriluoto on myös Pohjois-Savon aluehallituksen jäsen, ja hänen mielestään järkevämpää sote-politiikkaa olisi siirtää painopistettä ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin.

– Siihen kuitenkin tarvitaan riittävästi resursseja. Ei me voida vaan yhtäkkiä päättää, että eipäs leikatakaan enää lonkkia vaan ehkäistään kaatumisia. Meidän pitäisi samaan aikaan nyt pystyä tekemään sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä. Soten kustannukset nousevat joka tapauksessa meidän ikärakenteemme takia, mutta sitä kustannusten nousua pitäisi pystyä hillitsemään.

Kallavedeltä kansanedustajaksi

Laura Meriluoto oli ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa vuonna 2019. Hän sai tuolloin 2 177 ääntä ja jäi varasijalle, kun vasemmistoliiton varkautelainen kansanedustaja Matti Semi uusi eduskuntapaikkansa.

Neljä vuotta myöhemmin Meriluoto valittiin eduskuntaan 3 358 äänellä. Vaikka vasemmistoliitto menestyi kevään 2023 vaaleissa valtakunnallisesti kehnosti, oli vaali-ilta Laura Meriluodolle menestys.

– Minulla oli aivan valtavan hieno, monipuolinen ja sitoutunut tukijoukko. Se hyvä meininki, jolla kevään vaalikampanjaa tehtiin, näkyi varmasti kauas, Meriluoto kehuu.

”Meidän demokraattinen järjestelmämme ei ole aukoton.”

Laura Meriluoto arvioi, että hänen tukijoukkonsa moninaisuus vaikutti koko kampanjan imagoon. Hän kertoo, että kampanjan tukiryhmässä oli suuri joukko ihmisiä hyvin erilaisista taustoista ja erilaisista elämäntilanteista.

– Siitä löytyi varmasti eräänlaista samaistuttavuutta myös erilaisille äänestäjille, hän pohtii.

Kampanjassaan Laura Meriluoto halusi korostaa myös sitä, että lähtemällä mukaan eduskuntavaalien tukiryhmään ihmiset pystyivät edistämään itselleen tärkeitä tavoitteita.

– Olen pyrkinyt olemaan se äänitorvi niillekin ihmisille, jotka ovat pysytelleet taustalla, vähän näkymättömissä, kansanedustaja sanoo.

Meriluoto kertoo oppineensa politiikasta sen, että asioita saadaan läpi vain tekemällä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa.

– Yhteistyöhön pitää pyrkiä, ja ihmisten kanssa pitää tulla toimeen. Sen lisäksi hyvä argumentointi on todella tarpeellista: me emme voi saada mitään asioita läpi volyymilla, vaan meidän on pystyttävä perustelemaan tavoitteemme todella hyvin, että ne menisivät eteenpäin, Meriluoto sanoo.

Kaikkien ääni päätöksentekoon

Lähdemme kävelemään Kuopion torilta Valkeisenlammelle, joka on kuopiolaisten rakastama ulkoilualue aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

– Rakastan näitä maisemia. Täällä tuntee olevansa lähellä luontoa, vaikka Valkeinen on aivan lähellä keskustaa, Meriluoto sanoo.

Hän innostuu myös puhumaan demokratiasta.

– Meidän demokraattinen järjestelmämme ei ole aukoton. Olen huomannut myös sen, että joissain asioissa kuntalaisten on todella vaikea vaikuttaa päätöksentekoon, Meriluoto sanoo.

Hän toivookin, että pystyisi politiikassa edistämään kaikkien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia myös vaalien välillä.

– Tähän voisi hyödyntää järjestökenttää paljon paremmin, Meriluoto sanoo ja kertoo esimerkin.

Hän on tämän haastattelun jälkeen lähdössä aiemman työnantajansa, Sirkkulanpuiston toimintayhdistyksen, järjestämään onnittelukahvitilaisuuteen. Siellä on paikalla myös asunnottomuudesta, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsineitä ihmisiä.

– Eivät ne ihmiset varmastikaan laita minulle sähköpostia. Yhdistykset järjestävät tämän tilaisuuden, ja sitä kautta minä saan itselleni sellaista tietoa, mitä en muuten varmastikaan saisi, Meriluoto sanoo.

Hän moittii myös virallisen päätöksenteon jäykkyyttä ja kertoo nähneensä erityisesti kaupunkipolitiikassa paljon näennäisosallistamista, jossa järjestetään esimerkiksi alueen asukkaille mahdollisuus lausua jostain asiakirjasta, mutta sitten lausunto sivuutetaan päätöksiä tehdessä.

– Olen yrittänyt joskus palauttaakin jotain asiakirjaa valmisteluun ihan senkin takia, että siinä ei otettu ollenkaan huomioon ihmisten antamaa palautetta, jonka eteen on nähty oikeasti vaivaa.

Topakka ja lempeä thainyrkkeilijä

Mitä Laura Meriluoto sitten tekee, kun hän ei ole hoitamassa yhteisiä asioita eduskunnassa, kaupunginvaltuustossa tai aluehallituksessa?

Hän kertoo harrastaneensa pitkään thainyrkkeilyä, vaikka se onkin ollut nyt pitkään tauolla polvivamman takia. Thainyrkkeily on ollut Laura Meriluodolle keino irrottautua kaikista arjen huolista. Sitä harrastaessa joutuu elämään hetkessä ja keskittymään täysillä siihen, mitä on tekemässä.

– Siinä kostautuu hyvin kivuliaasti, jos jää vaikkapa miettimään, että mitä sitä on päivän aikana kuullut ja sanonut, Meriluoto tokaisee.

Muuten poliitikon vapaa-aika on rajallista. Laura Meriluoto sanoo pyrkivänsä pitämään kaikkien luottamustehtäviensä lomassa yhden vapaapäivän viikossa. Sen hän on pyrkinyt omistamaan rauhalliselle kotielämälle, lukemiselle ja käsitöille.

Olemme menossa ottamaan vielä viimeisiä haastattelukuvia Valkeisenlammen rantaan, kun vastaan tulee tuttuja.

– Hei Laura! huudahtaa Meriluodon naapuri Sirpa Harle, joka on ulkoiluttamassa Vadelma-koiraansa.

Laura Meriluoto tervehtii iloisesti ensin Harlea ja laskeutuu sitten polvilleen silittelemään Vadelma-koiraa.

Ennen kuin lopetamme haastattelun, on syytä kysyä vielä paikallisen mielipidettä siitä, millaisen ihmisen kuopiolaiset ovat keväällä äänestäneet edustamaan itseään Arkadianmäelle.

– Oikein hyvän. Topakan, Harle sanoo.

– Ja lempeän, hän lisää.

Juttua korjattu 28.8. klo 10:30: Poistettu virheellinen tieto siitä, että Matti Semi olisi valittu varasijalle vuoden 2023 vaaleissa. Varasijalle Savo-Karjalan vaalipiiristä valittiin Maija Kuivalainen.