Kun AGRA (Alliance for a Green Revolution in Africa) vuonna 2006 perustettiin, sen tavoitteena oli nälästä ja aliravitsemuksesta kärsivien määrän puolittaminen.
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan kroonisesti aliravittujen ihmisten määrä on kolmessatoista AGRA-maassa kuitenkin lisääntynyt lähes 50 prosentilla.
Nälkää näkevien määrän lisääntymistä eivät selitä korona ja sota Ukrainassa, sillä jo vuonna 2018 nälkäisten määrä oli kasvanut 31 prosentilla vuodesta 2006.
AGRA teollisti maatalouden
Afrikkalaiset viljelijäjärjestöt ovat tyytymättömiä AGRA:n suosimaan yritysvetoiseen teolliseen maatalouteen ja vaativat maiden johtajia kääntymään viljelijäkeskeisempään ja ekologisempaan suuntaan.
Alliance for Food Sovereignty in Africa päätti hiljakkoin siemenoikeuksia käsittelevän kokouksensa julkilausumaan, jossa tuomittiin ”AGRA:n ja muiden yritystoimijoiden Afrikan hallitusten siemenpolitiikkaan ja bioturvallisuusmääräyksiin kohdistama paine, jonka tavoitteena on lisätä korporaatioiden siementen hallintaa ja valvontaa maanosassa.”
Elokuun 30. järjestetyssä lehdistötilaisuudessa kokouksen osanottajat esittivät vaatimuksensa: ”Ei päätöksiä meistä ilman meitä!”.
Viljelijät ovat vaatimuksissaan ottaneet huomioon nälän taustalla vaikuttavat tekijät, kuten ilmastonmuutoksen, konfliktit ja korruption, samoin kuin pandemian ja lannoitteiden ja elintarvikkeiden saatavuusongelmat. AGRA:n ajama yritysvetoinen ja teknologiaan perustuva strategia ei heidän mukaansa sovi pienviljelijöille.
Maissin viljely vei rahat ja ravinteet
AGRA julisti vuonna 2006 muutosteoriansa, jonka noudattamisen piti vuoteen 2020 kaksinkertaistaa ravintokasvien tuottavuus ja tuoda tuloja 30 miljoonalle pienviljelijälle.
Viljelijäjärjestöjen mukaan teoria ei ole toteutunut käytännössä, eivätkä viljelijöille myydyt siemenet ja lannoitteet ole saaneet aikaan tuottavuuden vallankumousta. Neljäntoista vuoden aikana tuotot ovat nousseet 18 prosenttia, suunnilleen saman verran ne olisivat voineet nousta ilman AGRA:akin.
Miljardien dollareiden arvosta valtiolta tukea saaneen maissin tuotanto nousi vain 29 prosenttia. Samaan aikaan perinteisten hirssin ja durran tuotanto laski, kun viljelijät siirtyivät tuettuun maissiin.
Viljelijöiden tulot eivät ole nousseet, sen sijaan siementen ja lannoitteiden kustannukset ovat jo ylittäneet odotettavissa olevan tuoton. Kun maissin tukia leikattiin, viljelijät palasivat vanhoihin siemeniinsä niiltä osin kuin niitä vielä löytyi. Osa viljelijöistä velkaantui siemen- ja lannoiteostojen vuoksi.
Pellot ovat kärsineet yksipuolisen maissinviljelyn jäljiltä ja ekologisten lannoitteiden, kuten lannan ja väliviljelyn tarjoaman orgaanisen aineksen puuttuessa.
Vastaliikkeenä teolliselle maataloudelle viljelijät turvautuvat vanhoihin keinoihin. Esimerkiksi vihreän lannan peittoviljelyssä tutkijat työskentelevät yhdessä 15 miljoonan pienviljelijän kanssa, tavoitteena istuttaa paikallisia puita ja typpeä sitovia kasveja maissipelloille.
AGRA:n vihreän vallankumouksen foorumi järjestetään 5.-8.9.2023 Dar es Salamissa Tansaniassa.
uutiskirje 
