Marimekon pääluottamusmies Tuuli Elokannas pukeutuu Marimekon vaatteisiin.
– Meillä on hyvä työvaate-etu, hän toteaa.
On osa Marimekon brändiä, että henkilökunta käyttää firman vaatteita.
”Tarkoitus on luoda pelon ilmapiiri, etteivät ihmiset uskalla puuttua asioihin.”
– Meillä on ihania vaatteita ja näytämme niissä hyviltä myymälässä, hän toteaa.
Elokannas on Marimekon noin 40 myymälän henkilökunnan pääluottamusmies kahdeksatta vuotta. Hänen työpaikkansa on outlet-myymälä Humppilassa.
Hän on ylpeä työpaikastaan.
– Marimekko on yrityksenä äärettömän hieno. Olen iloinen siitä, että meillä on tehty paljon oikeita ratkaisuja, joilla brändi on lähtenyt viime vuosina uuteen liitoon. Uskon Marimekon menestykseen, hän sanoo.
– Vaikeista viime vuosista huolimatta olemme onnistuneet.
Hän toteaa, että Marimekolla lähes jokainen on moniosaaja.
– Voi yllättää monet, mitä kaikkea erikoiskaupan myyjän työhön kuuluu. Moni kokee ammattiylpeyttä siitä, että saa ja osaa tehdä asioita. Marimekon työntekijät ovatkin haluttua työvoimaa muissa yrityksissä.
Henkilökuntaa perehdytetään myös bisnekseen.
– Meille on selvitetty, mistä hyvä tulos syntyy. Tämä on yrityksen tavoite ja olen itsekin sitä peräänkuuluttanut sitä, Että nämä asiat avataan jokaiselle työntekijälle.
Kovaa tulosta pienellä porukalla
Marimekolla on vähän henkilökuntaa, globaalisti kaikkiaan noin 450.
– Teemme pienellä porukalla tosi kovaa tulosta. Marimekolla on erinomainen työreaalituottavuus, mikä tarkoittaa, että yksi työntekijä tuottaa yritykselle lisäarvoa erinomaisesti verrattuna erikoiskaupan alaan keskimäärin.
Työntekijöiden tuottavuus ei kuitenkaan hänestä näy riittävästi palkassa ja muista eduissa. Ne ovat samaa tasoa kuin matalapalkkaisella kaupan alalla on tapana: työehtosopimuksen asettamasta palkan alarajasta ei juuri poiketa.
– Kannusteista ja bonusjärjestelmistä on kyllä paljon keskusteltu yritysjohdon kanssa, Elokannas sanoo.
– Olemme saanet kertaluontoisia kiitoksia. Kahdesti on esimerkiksi ollut osakeanti työntekijöille. Ikävä kyllä kaikilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää sitä, vaikka yhtenä vuonna saimme kertakorvauksen osakkeiden ostamista ajatellen. Suurimmalla osalla myymälähenkilökunnasta se kuitenkin meni ruokaan ja laskujen maksamiseen.
Elokannas muistuttaa siitä, että pelkkä tuntipalkka ei ratkaise.
– On selvää, että palkan pitäisi olla parempi, mutta myös työsuhteen muoto ja laatu laatu ratkaisevat, se, että oletko määräaikaisessa vai pysyvässä työsuhteessa, ja se, kuinka paljon sinulla on työtunteja.Ei välttämättä auta vaikka saisi 20 euroa tunnilta, jos tekee puolta työaikaa eikä ole mahdollisuutta saada enempää tunteja.
Marimekossa on yhdessä työnantajan kanssa pyritty vähentämään vastentahtoisia osa-aikaisuuksia. Elokannas toteaa, että olemassa on erinomaisia keinoja parantaa työsuhteen laatua.
– Olemme Marimekossa saaneet aikaiseksi suurempia tuntisopimuksia. Meillä on paikallisia sopimuksia esimerkiksi lisätyön tarjoamisjärjestyksestä. Elokannas sanoo.
– Kun tunteja on riittävästi, voidaan alkaa katsoa, onko palkka riittävä työn vaativuuteen nähden.
Mitä voin antaa ammattiliitolle?
46-vuotiaalle Elokannakselle on itselleen aina ollut selvää kuulua ammattiliittoon. Nykyisin se ei ole kaikille.
– Elämä on niin hektistä ja ihmiset hoitavat vapaa-ajallaan paljon sellaisia asioita, jotka joku toimihenkilö tai konttori teki ennen virka-aikana, kuten pankkiasiat tai vaikkapa matkojen varaukset. Ehkä heistä tuntuu, että kaiken pystyy hoitamaan itse, myös työehtonsa, hän sanoo.
– Minulta usein kysytään, mitä hyötyä liittoon kuulumisesta on. Minusta pitäisi kysyä, mitä itse voin tehdä toisten hyväksi. Pitäisi ymmärtää, että jäsenmaksun maksamalla saa pääsylipun tekemään asioita.
Hän toteaa, että pandemia-aika oli monelle etenkin palvelualalla herätys sen suhteen, että liittoon kuuluminen kannattaa.
– Mutta nyt se on jo unohtunut, hän toteaa ja muistuttaa siitä, että lainsäädäntö ei turvaa työntekijän oikeuksista kuin pienen osan.
– Toivoisikin, että ihmiset miettisivät kahteen kertaan sitä, mistä suoja työelämässä loppuviimein tulee.
Työnantajan villeimmät unet
Hän muistuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen laajoista aikeista heikentää työntekijän oikeuksia.
– Se on pelottavaa. Normaali oikeudentaju sanoo, että asioita tulee kehittää, mutta kun nyt katsoo hallituksen touhua, se ei valitettavasti mene näin.
Hänestä maltillisestikin katsoen nykyhallituksen aikeet ovat hurjia.
– Hallitus on käsittämättömän röyhkeä. Se tuo käsittelyyn työnantajapuolen villeimmätkin päiväunet ja sanotaan, että se on minimi. Sipilän hallituksella oli aikanaan samankaltaisia aikeita, mutta niistä astui lopulta voimaan vain maistiaisia nyt esitettyihin verrattuna.
Elokannas toteaa poliittisen päätöksenteon ilmanalan olevan erityisen painostava.
– Se aiheuttaa epävarmuutta. Meidän alalle heikennykset iskevät kovimmin, koska meillä on epätyypillisimmät työsuhteet ja työsuhteiden laadut ovat paljolti luokattomia tai heikkoja, hän sanoo.
– Esimerkiksi määräykset työajat ovat jo nyt pitkälle työnantajien mielen mukaisia, ja alalla on erittäin paljon osa-aikaisia työntekijöitä. Toki me työntekijäpuolella ymmärrämme, että bisneksen pitää kannattaa, mutta nyt on huoli siitä, miten käy, jos työhön tulee pakkotyöelementtejä ihmisille, jotka jo nyt tekevät työtään jaksamisen rajoilla. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, seuraukset varmasti kaatuvat mielenterveyspuolelle. Silloin laskut ovat isoja yhteiskunnalle.
Pakkotyöelementeillä hän viittaa muun muassa kaavailuihin poistaa suojarajoja ja helpottaa irtisanomisia.
– Kokoomus kutsuu tätä kannustamiseksi ottamaan työtä vastaan, mutta käytännössä sillä ei olisi enää merkitystä, että ihminen pysyisi koko työuransa ajan työkuntoisena.
Hän arveleekin sen, että ihmisistä halutaan repiä kaikki irti, johtuu siitä, että enää ei välttämättä tunneta työntekijöitä.
– Olen huolissani myös vastuuntuntoisten työnantajien ja yritysten omistajien puolesta. Työnantajistakin kuitenkin suurin osa ajattelee ihmislähtöisesti ja haluaa hoitaa työnantajavelvoitteensa hyvin. Nyt kaavailluilla elementeillä luodaan perusteetonta kilpailuetua niille yrittäjille, joilla tällaista moraalia ei ole.
Hän toivookin, että vastuuntuntoiset työnantajatkin avaisivat nyt suunsa.
– Kun ihmisille aiheutetaan epävarmuutta, pitää ymmärtää sekin, että sillä voi olla ikäviä seurauksia. Tavallisesti suomalaiset ovat maltillisia ja lakot ja protestit ovat olleet siistejä. Jos pidetään minuutin kassapysäytys, se ei aiheuta vahinkoa ja asiakkaat ymmärtävät. Mutta jos tällainen kielletään, pelkään, että siitä seuraa levottomuutta, koska ihmisillä kuitenkin voi olla tarve protestoida.
Hän arvelee, että hallituksessa aikeita ja niiden seurauksia ei ylipäätään ole mietitty loppuun asti.
– Tarkoitus on luoda pelon ilmapiiri, etteivät ihmiset uskalla puuttua asioihin, hän päättelee.
Elokannaksella on vinkki työnantajille, jotka valittavat työvoimapulasta.
– Ei meillä ole työvoimapulaa, meillä on palkanmaksuhaluttomuutta. Kun hinta kohtaa tarjotun työn, työntekijät kyllä löytyvät.
Ehdolla PAMin vaaleissa
Elokannas on ehdolla Palvelualojen ammattiliitto PAMin liittokokousvaaleissa.
– Toivon, että jäsenet aktivoituvat äänestämään ja demokratia toteutuisi, hän sanoo.
Hänestä nyt olisi tärkeää tuoda ammattiliitto helposti lähestyttäväksi.
– Pitäisi keskustella liittoon kuulumisen tärkeydestä ja siitä, mikä rooli yksittäisellä työntekijällä on liitossa, hän sanoo vaaliteemoistaan.
– Pamissa vajaa 200 palkattua työntekijää toista sataa tuhatta jäsentä kohden, joten jokaiselle jäsenelle ei riitä kädestäpitäjää. Toiminta lähtee työpaikoilta ja jokaisesta jäsenestä itsestään.
Elokannas toteaa, että PAM on onnistunut terävöittämään profiiliaan viime vuosina.
– Viime talven työehtosopimusneuvottelukierroksella hoiti hommansa vakavasti otettavana ammattiliittona, hän sanoo.
– Näytimme, että meidän yli ei kävellä. Koko SAK-lainen liittoperhe teki hyvää duunia. Emme varmaan olisi päässeet niin hyviin tuloksiin, jos emme olisi pitäneet kaveria kädestä kiinni.