Suomalaisella teollisuudella pyyhkii hyvin, mutta työntekijöiden palkat eivät ole seuranneet arvonlisäyksen kehitystä teollisuudessa. Normaalia suuremmat palkankorotukset eivät ole haitanneet yritysten kilpailukykyä tai kannattavuutta tänä vuonna, sanovat Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri ja Teollisuusliiton ekonomisti Timo Eklund.
Eklund ja Hurri puhuivat tänään tiistaiaamuna 10. lokakuuta ammattiliittojen yhteisessä taustatilaisuudessa, jossa esiteltiin talouden tilannekuvaa ja näkymiä.
Teollisuus kannattaa Suomessa
Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on ammattiliittojen mukaan vahvistunut viime vuosina merkittävästi. Palkkojen vaimea kehitys on viime vuosina parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä, joka pysyy ennusteiden mukaan myös jatkossa aiempaa parempana. Palkkojen ennustetaan myös nousevan euroalueella nopeammin kuin Suomessa.
Tehdasteollisuuden kannattavuus on parantunut tasaisesti vuodesta 2012 alkaen.
– Teollisuuden kannattavuus on kriisivuosina jopa parantunut, vaikka heikkenemistä on ennustettu erinäisistä syistä, toteaa Timo Eklund Teollisuusliitosta.
– Tuottavuuden ennustaminen on hankalaa ja sisältää epävarmuutta, kun taas työn hinnan ennusteet ovat olleet tarkempia, sanoo Insinööriliiton Paavo Hurri.
Teollisuustuotannon taso on laskenut, mutta siitä huolimatta se on edelleen ammattiliittojen mukaan vahvalla tasolla. Laskusta huolimatta teollisuustuotanto on vuoden 2020 koronaepidemiaa edeltäneen korkeasuhdanteen huipun tasolla.
– Tämä kertoo vahvasta kilpailukyvystä ja siitä, että yritysten tuotantovalikoima vastaa markkinoiden kysyntää, Hurri toteaa.
Yritysten hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus näkyvät siinä, että osinkoja maksetaan paljon. Osingoissa on kuitenkin tullut laskua viime vuodesta.
Sekä työnantajien että Teollisuusliiton kyselyt ennakoivat teollisuustuotannon supistuvan entisestään seuraavien parin vuoden aikana. Syy siihen on maailmantalouden laskusuhdanteessa.
Työntekijöiden ostovoima on romahtanut
”Mielestämme ei ole perusteita sille, että ostovoiman heikkous jäisi pysyväksi.”
Sekä Insinööriliiton Paavo Hurri että Teollisuusliiton Timo Eklund ovat huolissaan työntekijöiden ostovoimasta, jonka arvioidaan romahtaneen vuoden 2008 tasolle. Teollisuudessa palkat eivät ole seuranneet arvonlisäyksen kehitystä, ja viime vuosien korkea inflaatio on iskenyt ostovoimaan.
Sekä Hurri että Eklund arvioivat, että työntekijöiden ostovoima alenee vielä vuoden 2023 aikana. Ensi vuonna ostovoiman ennakoidaan kasvavan, mutta ainakaan teollisuudessa tämä ei ole vielä lainkaan varmaa.
– Mielestämme ei ole perusteita sille, että ostovoiman heikkous jäisi pysyväksi. Yritykset ovat jo onnistuneet siirtämään kohonneet kustannukset omiin hintoihinsa, Hurri ja Eklund sanovat.
Vahva kilpailukyky mahdollistaa ostovoiman heikentymisen kiinni kuromisen suhdannetilanteesta huolimatta. Oleellinen kysymys ammattiliittojen mukaan onkin siinä, millä aikataululla reaaliansioiden supistumista on järkevää kiriä kiinni.
uutiskirje 
