KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Andien kuivien rinteiden istutuspuilla korjataan vesisatoa

Pienviljelijä Juana María Quispe on innoissaan nähdessään veden virtaavan luonnollisista lähteistä, jotka ovat elpyneet Sachacin kahdensadan perheen kyläyhteisön rakentamien patojen kautta.

Pienviljelijä Juana María Quispe on innoissaan nähdessään veden virtaavan luonnollisista lähteistä, jotka ovat elpyneet Sachacin kahdensadan perheen kyläyhteisön rakentamien patojen kautta. Kuva: IPS/Mariela Jara

Cuzco, Peru – IPS/Mariela Jara
2.1.2024 15.00
Fediverse-instanssi:

– Rikkaat maat ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen, joka kuivaa meidän vesilähteemme. Teemme kaikkemme, jotta saamme vedet takaisin, sillä muuten me kuolemme, perulainen Juan Hilario Quispe sanoo.

Quispe on runsaat kolme kilometriä merenpinnan yläpuolella Andien rinteillä sijaitsevan Muñapatan pienen viljelijäyhteisön johtaja. Runsaan 50 kilometrin päässä Cuzcon kaupungista sijaitseva kotitarveviljelyä harjoittava noin kolmensadan perheen kylä on joutunut loputtomaan taisteluun pysyvää vesipulaa vastaan.

– Kun ennen vanhaan kesäaikaan ei satanut, me lapset rukoilimme Jumalaa lähettämään meille vettä taivaasta ja sateet tulivat. Nyt on toisin, ilmasto on muuttunut eivätkä rukoukset enää toimi, Quispe toteaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Maailman trooppisista jäätiköistä 68 prosenttia on Perussa, mutta viimeisen 60 vuoden aikana yli puolet niistä on kadonnut. Cuzcon alueen jäätiköt kuuluvat voimakkaimmin sulaneisiin. Lisäksi seutu on kahden viime vuoden aikana kärsinyt rajusta kuivuudesta, jota sääilmiö El Niño on pahentanut.

Julián Cuti esittelee kasvipeitettä, joka on syntynyt veden maaperään suodattamisen ansiosta.

Julián Cuti esittelee kasvipeitettä, joka on syntynyt veden maaperään suodattamisen ansiosta. Kuva: IPS/Mariela Jara

Esivanhempien keinot

Muñapatan väki otti vettä saadakseen uudestaan käyttöön inka-esivanhempiensa käytännöt, veden kylvämisen ja vesisadon korjaamisen. Menetelmänä on luoda olosuhteet, joissa osa sadevedestä saadaan talteen ja suodatetaan maaperään. Näin luonnonvesilähteitä ruokkiva pohjavesikerros täydentyy ja kosteikot ja laitumet elpyvät.

– Olemme istuttaneet yli 20 000 kasvia, jotka sitovat sadevettä vedenjakajan yläosissa. Olemme rakentaneet suodatusojia, jotka antavat veden imeytyä maaperään ja täydentää kastelukanavia”, yhteisön agroekologisten tuottajien johtaja Yolanda Haqqehua kertoo.

Yhteisö on istuttanut Andien ylängöillä luonnostaan kasvavia queuña-puita, jotka sietävät kuivuutta erittäin hyvin ja lisäksi imevät sumusta kosteutta, joka tihkuu oksista ja rungosta maaperään.

– Taimet kasvavat hyvin ja me saamme omaan käyttöön vettä lähteestä letkun avulla. Olemme myös pystyneet kohentamaan viljelyksiämme kahden hyvin vaikean vuoden jälkeen. Mutta meidän täytyy jatkaa taistelua, sillä vesiongelma jatkuu niin kauan kuin meillä on näitä ilmastopulmia, Haqqehua sanoo.

Muñapatan maaseutuyhteisössä agroekologista viljelyä harjoittava Yolanda Haqqehua viittoilee alueelle, jolle kyläläiset ovat istuttaneet queuña-puita. Vuoristossa viihtyvä puulaji on sopeutunut kaappaamaan kosteutta ympäristöstä ja suodattamaan sen maaperään juuriensa läpi.

Muñapatan maaseutuyhteisössä agroekologista viljelyä harjoittava Yolanda Haqqehua viittoilee alueelle, jolle kyläläiset ovat istuttaneet queuña-puita. Vuoristossa viihtyvä puulaji on sopeutunut kaappaamaan kosteutta ympäristöstä ja suodattamaan sen maaperään juuriensa läpi. Kuva: IPS/Mariela Jara

”Ilman tasavertaisuutta ei ole ilmasto-oikeudenmukaisuutta”

Perulaisten naisten asiaa edistävä kansalaisjärjestö Flora Tristán on tarjonnut Muñapatalle ja kahdelle muulle Andien yhteisölle teknistä apua kohoavista lämpötiloista selviytymiseen.

– Ilmasto-oikeudenmukaisuus on tie, jolle maamme on lähdettävä. Se on erityisen tärkeää maaseudun yhteisöille, jotka ovat haavoittuvia elinympäristönsä, köyhyyden, valtion välinpitämättömyyden ja sukupuolten eriarvoisuuden vuoksi, Flora Tristánin maaseudun kehitysohjelmassa työskentelevä Katherine Pozo sanoo.

– Ei voi olla ilmasto-oikeudenmukaisuutta ilman tasavertaisuutta, oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa, Pozo lisää.

Sen tähden varsinkin vihannesten ja yrttien agroekologista tuotantoa harjoittavat naiset ovat osallistuneet veden kylvön ja vesisadon korjaamisen käytäntöjen kehitykseen. Naiset myös saivat yhteisöjensä paikallishallinnon osallistumaan veden lähteiden elvyttämiseen hankkeessa, jota tukivat Espanjan baskien kehitysyhteistyöjärjestöt.

Yhteisöjohtaja Juan Cuti katselee tyytyväisenä, kun kristallinkirkas vesi virtaa kyläläisten istuttaman metsän reunamilla.

Yhteisöjohtaja Juan Cuti katselee tyytyväisenä, kun kristallinkirkas vesi virtaa kyläläisten istuttaman metsän reunamilla. Kuva: IPS/Mariela Jara

Tänä syksynä sateet palasivat

Kahden kuivan vuoden jälkeen Cuzcossa on marraskuun lopusta lähtien satanut. Kuivuus oli niin ankaraa, että Perun hallitus julisti alueelle hätätilan vesistressin vuoksi. Nyt Andien ylänköjen tähän aikaan perinteisesti kirkkaat taivaat ovat peittyneet paksuun pilviverhoon.

Tämä on hyvä uutinen Muñapatan asukkaille. Yhteisön jäsen ja metsityskomitean presidentti David Quispe on innoissaan nähdessään veden täyttämiä pikkulampia ja valtavia sieniä fiikuslehdossa. Eniten innoissaan hän on nähdessään, että queuña-puut kasvavat hyvin.

– Synnyin vuonna 1978. Lapsena saatoin viedä perheeni lampaat laiduntamaan moniin eri paikkoihin, koska aina löysin lähteitä ja lampia. Mutta vähin eri ne kuivuivat, Quispe muistelee.

Nykyään David Quispe työskentelee maanviljelijänä ja yhteisöjohtajana, ja pitää huolta iäkkäistä vanhemmistaan. Hänen suurin huolensa on, että piilevät kiistat vedestä ja alueista nousevat esiin. Hän uskoo kuitenkin, että ristiriidoilta vältytään, kunhan vain huolehditaan veden riittävyydestä niin kasteluun kuin kotitalouskäyttöönkin.

Pienviljelijä Diego Quispe on mielissään vedestä, joka tulee vastaan matkalla alueelle, jonne Muñapatan asukkaat ovat kaivaneet suodatusojia ja istuttaneet puita. Yhteisö on yhteisvoimin onnistunut elvyttämään jo kuivuneina pidettyjä vesilähteitä.

Pienviljelijä Diego Quispe on mielissään vedestä, joka tulee vastaan matkalla alueelle, jonne Muñapatan asukkaat ovat kaivaneet suodatusojia ja istuttaneet puita. Yhteisö on yhteisvoimin onnistunut elvyttämään jo kuivuneina pidettyjä vesilähteitä. Kuva: IPS/Mariela Jara

”Täytyy varautua, jotta elämä voi jatkua”

Sachacin yhteisöön syntynyt Juana María Quispe elää siellä edelleen kuuden lapsensa ja aviomiehensä Julián Cutin kanssa. Yli 4 000 metrin korkeudessa asuva aviopari on ylpeä yhteisön aikaansaannoksista.

– Virrat olivat kuivumassa ja ilmastonmuutos oli jättämässä meidät vaille vettä, mutta nyt me elvytämme virtoja, Juana María selittää.

Sachacin noin 200 perhettä ovat istuttaneet 10 500 puuta, jotka keräävät vettä. Istutusalue on suojeltu piikkilanka-aidalla. Perheet ovat myös myös rakentaneet lähes viisi kilometriä suodatusojia.

Yhteisön useimmat viljelmät ovat sadevedestä riippuvaisia, ja koska sateet ovat muuttuneet arvaamattomiksi, viljelijöiden on ollut pakko alkaa sopeutua kuivuuteen ja samalla etsiä uusia keinoja saada talteen vettä silloin, kun sitä on tarjolla.

– Meidän täytyy olla varautuneita, jotta elämä voi jatkua – ei vain meidän, vaan lastemme ja lastemme lasten elämä. Heidän vuokseen me nyt raadamme, Cuti sanoo.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset