Maailmassa asui vuonna 1923 noin 1,9 miljardia ihmistä. Väkiluku oli kääntynyt kovaan nousuun eli lähes kaksinkertaistunut sadassa vuodessa. Silti se oli vielä alle neljäsosan nykyisestä 8 miljardista.
Euroopan väkiluku oli vajaat 500 miljoonaa eli noin neljäsosan maailman väestöstä, kun eurooppalaisia nykyään on hieman alle 10 prosenttia.
Ensimmäinen maailmansota oli vienyt lähes
10 miljoonan ihmisen hengen. Lisäksi sisällissodat, kansanmurhat ja sotaa seurannut espanjantauti tappoivat miljoonia ihmisiä.
Suomen väkiluku oli 3,26 miljoonaa, mikä oli lähes kolminkertaisesti sata vuotta aikaisempaan verrattuna. Suomen suurin kaupunki oli 153 000 asukkaan Helsinki.
Maailman suurimmaksi kaupungiksi oli noussut 7,7 miljoonan asukkaan New York ohi 7,4 miljoonan Lontoon.
Vallankaappaus oluthallissa
Marraskuun 8. päivän iltana Adolf Hitler aloitti vallankaappausyrityksen Münchenissä. Kuusisataa natsien SA-miestä piiritti Bürgerbräukeller-olut-
hallin, jossa Baijerissa puolitoista kuukautta aikaisemmin poikkeustilan julistaneen ja vallan ottaneen viranomaisten ryhmän johtaja, diktaattorin valtuudet saanut Gustav Ritter von Kahr piti puhetta.
Lähimpine miehineen saliin tunkeutunut Hitler julisti yleisölle: ”Joko Saksan vallankumous alkaa tänä iltana tai me kaikki olemme kuolleita auringonnousuun mennessä.”
Hitlerin tarkoitus oli Münchenin jälkeen marssittaa joukkonsa Berliiniin, esikuvanaan Benito Mussolinin vuotta aikaisemmin tekemä marssi Roomaan.
”Hitlerputsch”-hanke epäonnistui surkeasti. Puoli yhdentoista aikaan illalla Hitlerin poistuttua oluthallista hänen liittolaisensa, vanha kenraali Erich Ludendorff päästi von Kahrin kumppaneineen vapaaksi. Nämä saivat hälytettyä armeijan ja poliisin apuun, ja aamulla kuoli laukaustenvaihdossa 16 natsia, neljä poliisia ja yksi sivullinen.
Osa natseista pidätettiin, loput joukossaan Hitler pakenivat. Kaksi päivää myöhemmin Hitlerkin pidätettiin, ja huhtikuussa 1924 hänet tuomittiin valtiopetoksesta viideksi vuodeksi vankeuteen. Vankilassa Hitler alkoi kirjoittaa Mein Kampf -kirjaansa. Vapauteen hän pääsi jo saman vuoden joulukuussa.
Miehitys ja hyperinflaatio
Nykykatsannossa oluttupakumous oli enteellinen. Se toki nosti Hitlerin laajemmin saksalaisten tietoisuuteen ja oli etusivun uutinen kautta maailman, mutta omana aikanaan se oli silti vain yksi osa Saksan levotonta vuotta.
Jo tammikuussa Ranskan ja Belgian joukot miehittivät Ruhrin teollisuusalueen. Syynä oli Saksan hallituksen ilmoitus, ettei se kykene maksamaan Versaillesin rauhassa määrättyjä sotakorvauksia.
Miehitys syvensi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksassa vallinnutta talouskriisiä ja lisäsi poliittista epävakautta.
Saksan hallitus oli painanut rahaa selvitäkseen sotaveloista ja -korvauksista. Tämä oli kiihdyttänyt inflaatiota vuodesta 1919 lähtien.
Kesällä 1923 inflaatio muuttui hyperinflaatioksi. Se huipentui 15. marraskuuta, jolloin yhdellä USA:n dollarilla sai 4 200 000 000 000 (4,2 biljoonaa) saksanmarkkaa. Tämän jälkeen vanha markka korvattiin uudella Rentenmark-valuutalla ja tilanne vakautettiin.
Hyperinflaation on sanottu jättäneen saksalaisiin yhä ulottuvan pelon valtion velkaa kohtaan.
Jo ennen Hitleriä, 23. lokakuuta ryhmä kommunisteja yritti kapinaa Hampurissa. Kapina kukistettiin suurimmaksi osaksi muutamassa tunnissa, eikä Hampurin naapurissa Bargteheidessa julistettu ”Stormarnin neuvostotasavalta” elänyt sen kauempaa. Kapinayrityksessä kuoli 21 kommunistia, 17 poliisia ja 61 sivullista.
Kuohuntaa Euroopassa
Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen kuohunta jatkui monessa Euroopan maassa.
Klaipedan (saksaksi Memelin) alue oli Versaillesin rauhassa irrotettu Saksasta ja annettu Kansainliiton mandaattina Ranskan hallintaan. Vuonna 1918 itsenäistynyttä Liettuaa asiaintila ei miellyttänyt, ja se järjesti tammikuussa alueella kapinan. Kansainliitto nosti helmikuussa kädet pystyyn, ja Klaipeda liitettiin autonomiseksi osaksi Liettuaa.
Irlannissa oli kesäkuusta 1922 lähtien käyty sisällissotaa. Toinen osapuoli hyväksyi sen, että itsenäinen Irlannin vapaavaltio pysyi osana Brittiläistä kansainyhteisöä. Toinen puoli piti tätä petoksena Irlannin itsenäisyyttä kohtaan. Sisällissota päättyi 24. toukokuuta ensin mainitun osapuolen voittoon. Sodassa kuoli 1 500–4 000 ihmistä.
Armeija teki vallankaappauksen Bulgariassa 9. kesäkuuta. Bulgaria oli ollut maailmansodassa häviävällä puolella, mutta nöyryytetty armeija oli kätkenyt aseita.
Oikeiston tukemalla kaappauksella syrjäytettiin vaaleilla valittu pääministeri, maalaisliiton Aleksandar Stambolijski, joka oli käynyt yhä itsevaltaisemmaksi. Stambolijski surmattiin raa’an kidutuksen jälkeen. Vahvasti aseistautunut kommunistipuolue pysyi sivussa tapahtumista, mutta Kominternin vaatimuksesta ryhtyi valmistelemaan kapinaa. Kapinayritys 23. syyskuuta kukistettiin verisesti.
Mussolinin Italia valtasi 31. elokuuta Kreikalta Korfun saaren. Kuukautta myöhemmin Italian laivasto poistui, kun Kreikka oli suostunut maksamaan Italialle 50 miljoonaa liiraa. Tapahtumia on pidetty yhtenä varhaisena esimerkkinä Kansainliiton hampaattomuudesta.
Espanjassa kenraali Miguel Primo de Rivera teki vallankaappauksen 15. syyskuuta. Rivera perusti nationalistisen diktatuurin, ammattiliitot kiellettiin.
Turkki tasavallaksi
Venäjällä yli viisi vuotta jatkunut sisällissota päättyi kesäkuussa bolshevikkien voittoon, kun Jakutian kapina kukistui. Kuolleiden sotilaiden määrä laskettiin sadoissa tuhansissa, mutta kaikkiaan sisällissodan arvioidaan vaatineen jopa 10 miljoonan ihmisen hengen.
V.I. Lenin oli maaliskuussa saanut kolmannen halvauskohtauksen ja jättäytynyt pois neuvostohallituksen johtajan paikalta.
Heinäkuussa tehdyssä Lausannen sopimuksessa hyväksyttiin ottomaanivaltakunnan kukistumisen jälkeiset Turkin rajat.
Mustafa Kemal Atatürk perusti syyskuussa Turkin tasavaltalaisen kansanpuolueen (CHP). Ankara korvasi Istanbulin Turkin pääkaupunkina 13. lokakuuta, ja 29. lokakuuta Turkista tehtiin tasavalta.
Egyptissä hyväksyttiin huhtikuussa parlamentaarinen perustuslaki. Aiemmin ottomaani-imperiumiin kuulunut maa oli vuonna 1922 itsenäistynyt Britannian protektoraatin asemasta.
Meksikon vallankumousjohtajasta tilanomistajaksi siirtynyt Pancho Villa murhattiin 20. heinäkuuta.
Syyskuun 1. päivänä tapahtui Japanissa Kanton suuri maanjäristys. Yli 100 000 ihmistä sai surmansa.
Heti maanjäristyksen jälkeen alkoivat Kanton alueella asuneiden korealaisten kolme viikkoa jatkuneet joukkomurhat. Poliisi oli mukana levittämässä huhuja, että korealaiset ryöstelevät ja suunnittelevat hallituksen kaatamista. Korealaisten lisäksi tapettiin vierasta murretta puhuvia tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvia japanilaisia sekä vasemmistolaisia. Uhrien määräksi on arvioitu jopa yli 6 000 ihmistä.
Syyskuun 29. päivänä astui voimaan Kansainliiton päätös, jolla Britannia sai mandaatikseen Palestiinan ja Transjordanian sekä Ranska mandaatikseen Syyrian ja Libanonin. Palestiinasta luvattiin tulevan juutalaisten kotimaa.
Yhdysvaltain presidentti Warren Harding kuoli äkillisesti 2. elokuuta 57-vuotiaana. Varapresidentti Calvin Coolidge astui hänen tilalleen seuraavana päivänä.
Naisliikettä ja urheilua
Egyptin naiset olivat tyytymättömiä asemaansa itsenäisyysliikkeessä, ja maaliskuussa 1923 perustettiin maan ensimmäinen feministinen liitto. Myös Irakissa perustettiin ensimmäinen naisjärjestö samana vuonna.
Britanniassa järjestettiin ensimmäiset naisten yleisurheilumestaruuskilpailut 18. elokuuta ja Yhdysvalloissa 29. syyskuuta. Kiinnostus naisten urheiluun oli kasvanut sen jälkeen, kun ensimmäiset naisten kansainväliset urheilukisat oli järjestetty vuonna 1921 Monte Carlossa. Kisoissa oli mukana viisi maata ja ohjelmassa muitakin lajeja kuin yleisurheilu.
Maailman ensimmäinen, espanjalaisen Juan de la Ciervan autogiro teki ensilentonsa 17. tammikuuta.
Amerikanvenäläinen Vladimir Zvorykin jätti 29. joulukuuta patenttihakemuksen televisioksi kutsumalleen katodiputkelle. Keksintö vaikutti toimivan television kehittämiseen 1930-luvulla.
Roy ja Walt Disney perustivat Disney-yhtiön 16. lokakuuta.
Eduskuntaryhmän pidätys
Suomessa alkoivat kommunistien joukkopidätykset 3. elokuuta. Parisataa ihmistä pidätettiin, mukana Suomen Sosialistisen työväenpuolueen koko eduskuntaryhmä. Puolue julistettiin laittomaksi ja sen lehdet lakkautettiin. 189 henkilöä tuomittiin myöhemmin vankilaan valtiopetoksesta.
Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki hyväksyttiin eduskunnassa 23. helmikuuta ja se astui voimaan 1. heinäkuuta.
Ensimmäinen julkinen, gramofonimusiikista koostunut radiokonsertti järjestettiin 6. tammikuuta Helsingissä ja säännölliset yleisradiolähetykset aloitettiin Tampereella 1. marraskuuta.
Ensimmäiset Salpausselän kisat pidettiin 5. helmikuuta.
Bruno Lucander, Gustaf Snellman ja Fritiof Åhman perustivat lentoyhtiö Aero Oy:n 12. syyskuuta. Yhtiön ensimmäinen lento tehtiin seuraavan vuoden maaliskuussa.
Sarjassa on aikaisemmin tarkasteltu uutisvuosia 1013, 1114, 1215, 1316, 1417, 1518, 1619, 1721, 1822 sekä historian pandemioita. Kaikki osat luettavissa KU:n nettiarkistosta.
uutiskirje 
