Kuntien säästötoimenpiteet ovat lisänneet henkilöstön työtehtäviä ja vastuita. Suurin osa kuntatyöntekijöistä kokee työtilanteensa kuormittavaksi ja resurssit liian pieniksi. Tulokset käyvät ilmi Ammattiliitto Jytyn kuntasektorilla työskenteleville jäsenilleen teettämästä kyselystä.
Iso osa Suomen kuntatyöntekijöistä työskentelee säästöpaineiden keskellä. 41 prosenttia Jytyn kyselyyn vastanneista kertookin, että omalla työpaikalla oli vuoden 2023 aikana toteutettu tai suunnitteilla säästötoimenpiteitä.
Säästötoimet näkyvät erityisesti henkilöstön lisääntyneinä tai muuttuneina työtehtävinä. Peräti 81 prosenttia vastaajista arvioi työtilanteensa hyvin tai jonkin verran kuormittavaksi.
”Kun sihteeri-, talous-, hallinto- ja ict-tehtäviin varataan riittävät resurssit, voivat muut ammattilaiset keskittyä omaan työhönsä.”
– Kuntien säästötavoitteet ovat olleet hurjaa luettavaa. Leikkauksia ja toiminnan tehostamista on kunnissa tehty kauan, ja palvelut pyörivät jo nyt hyvin ohuilla resursseilla, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.
Hän muistuttaa myös siitä, että samaan aikaan kuntien valtionosuuksiin ollaan lähivuosina tekemässä merkittäviä lisäleikkauksia.
– Säästöjä ei saa tehdä työntekijöiden jaksamisen kustannuksella, Voima vaatii.
Säästöä tukipalveluista
Valtaosa Jytyn jäsenistä työskentelee kunnissa ja kuntaomisteisissa yrityksissä ja liikelaitoksissa.Jonna Voima kantaa huolta siitä, että säästöjen vaikutukset kohdistuvat jo ennestään tiukoille vedettyihin hallinto- ja tukipalvelutehtäviin, joissa jytyläiset tyypillisesti työskentelevät.
– Säästömantra hallinnon tehostamisesta ei ole tätä päivää, päin vastoin, hän painottaa.
– Kun esimerkiksi sihteeri-, talous-, hallinto- ja ict-tehtäviin varataan riittävät resurssit, voivat muut ammattilaiset keskittyä omaan työhönsä. Tämä tuo tehokkuutta ja säästöjä sekä työhyvinvointia.
Huoli tulevaisuudesta
Kysely osoittaa resurssien nykytilan ja tulevaisuuden herättävän työntekijöiden keskuudessa huolta. Yli puolet (52 prosenttia) vastaajista kokee, että henkilöstöä on liian vähän työtehtävien määrään nähden. 70 prosenttia puolestaan kertoo, että auki olevien paikkojen täyttämisessä on jonkin verran tai paljon vaikeuksia.
– Kunnissa kärsitään pahenevasta henkilöstöpulasta, mikä yhdessä kuntasektorin valtavan muutosvaiheen kanssa muodostaa kestämättömän yhtälön. Hyvinvointialueuudistus siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kunnista hyvinvointialueille. TE-palvelut siirtyvät vuoden 2025 alusta valtiolta kunnille. Kuntaorganisaatioissa on oltava riittävät resurssit näiden muutosten läpivientiin, Voima sanoo.
Tukea täytyy hakea itse
Jytyn kyselyllä selvitettiin, miten kunnissa otetaan huomioon työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpito. Vastausten perusteella työpaikoilla on paljon erilaisia toimintamalleja näiden edistämiseksi.
– Käytännössä kuitenkin konkreettiset toimenpiteet usein puuttuvat, niitä ei hyödynnetä, niistä ei tiedetä, sairaslomalta palaavalta ei muisteta kysyä jaksamisesta työn edetessä tai tuen hakeminen jää pitkälti työntekijän vastuulle, tiivistää Jytyn työmarkkinatutkija Jonna Borgström kyselyn vastauksia.