10 suurimman kaupungin tulokset:
Helsinki: Haavisto 57,7 – Stubb 42,3
Espoo: Stubb 56,6 – Haavisto 43,4
Tampere: Haavisto 56,4 – Stubb 43,6
Vantaa: Stubb 50,4 – Haavisto 49,6
Oulu: Haavisto 51,9 – Stubb 48,1
Turku: Haavisto 55,3 – Stubb 44,7
Jyväskylä: Haavisto 55,5 – Stubb 44,5
Kuopio: Haavisto 52,3 – Stubb 47,7
Lahti: Stubb 52,9 – Haavisto 47,1
Pori: Stubb 50,8 – Haavisto 49,2
Alexander Stubbin valinta Suomen seuraavaksi tasavallan presidentiksi tarkoittaa, että kokoomuksella on hallussa kaikki ulkopolitiikan tärkeät paikat. Politiikan kielessä sitä kutsutaan täyskädeksi, joka kertoo myös vahvaa kieltä Suomen poliittisesta asennosta 2020-luvulla. Nyt on porvarin ja muun oikeiston aika nukkua hyvin, vasemmalla unen laatu on heikompaa.
Tässä jutussa nostetaan esiin kolme asiaa presidentinvaalien tiimoilta.
Haaviston kaupungit
Toisen kierroksen tulos vahvistaa Suomen jakautumista. Pekka Haavisto jyräsi suurissa kaupungeissa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Helsingissä Haavisto voitti Stubbin yli viidellätoista prosenttiyksiköllä, äänissä mitattuna ero oli lähes 60 000.
On huomattava, että Stubb on profiililtaan kaupunkilainen oikeistoliberaali, joka puhuttelee enemmän kaupungeissa asuvia oikeistolaisia. Tähänkin peilaten Haavisto onnistui punavihreiden äänien lisäksi imuroimaan oikeistoliberaalien ääniä melko paljon.
Kymmenestä suurimmasta kaupungista Stubb onnistui voittamaan ainoastaan kolme. Selvin ero tuli toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa, joka on tiukasti kokoomuksen hallinnassa. Siellä Stubb voitti Haaviston yli 13:lla prosenttiyksiköllä ja äänissä yli 21 000:lla.
Yliopistokaupungeista Haavisto vei Espoota, Vaasaa ja Lappeenrantaa lukuun ottamatta jokaisen, myös Oulun.
Maaseutu ratkaisi
Vaalien varsinainen ratkaisu nähtiinkin Uudenmaan lisäksi maaseudulla, ja etenkin Vaasan vaalipiirissä. Stubb voitti Vaasan vaalipiirissä jokaisen alueen suurella erolla. Haavisto hävisi vaalipiirin lähes 60 000:lla äänellä ja prosenteissa mitaten Stubb oli vahvempi 62,8–37,2.
Väestön painopisteestä kertoo jotain, että Vaasassa yli 25 prosenttiyksikön ero oli äänissä mitattuna yhtä suuri kuin Helsingissä nähty yli 15:n prosenttiyksikön ero. Kaupungistumisen jatkuessa tämä kehitys tulee entisestään kiihtymään, mikä on samalla omiaan lisäämään Suomen eriytymistä.
Äänestysinto kertoo myös paljon vaaliasetelmasta. Vain neljässä vaalipiirissä äänestysaktiivisuus nousi yli 70:n. Helsingissä se oli selvästi korkein eli 76,5. Kun äänestysinto oli korkeinta väkirikkaimmilla alueilla, riitti se nostamaan äänestysprosentin yli 70:n.
Epämiellyttävä kysymys
Juuri ennen presidentinvaalien toista kierrosta Yle julkaisi tuoreimman puolueiden kannatusmittauksen. Siinä perussuomalaiset oli nostanut kannatustaan yli kahdella prosenttiyksiköllä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen politiikka ei ole iskenyt lovea hallituspuolueiden kannatukseen – ainakaan vielä. Se vahvistaa näkemystä, että Suomi on nyt melko oikeistolainen maa. Tämä näkyi myös eduskuntavaalitutkimuksen ensimmäisissä tuloksissa.
Vasemmistolla on edelleen edessään epämiellyttäviä kysymyksiä. Yksi niistä on seuraava: Jos tällainenkaan politiikka ei saa kolmen punavihreän puolueen yhteistä kannatusta nousemaan yli 35 prosentin, mitä pitäisi tehdä?
Ilman hyvää vastausta porvari nukkuu vain entistä paremmin.
Juttua korjattu 12.2.2024 klo 12.40. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Pekka Haavisto olisi voittanut Alexander Stubbin kaikissa muissa yliopistokaupungeissa paitsi Espoossa. Stubb voitti Haaviston Espoon lisäksi yliopistokaupunki Vaasassa ja Lappeenrannassa.
10 suurimman kaupungin tulokset:
Helsinki: Haavisto 57,7 – Stubb 42,3
Espoo: Stubb 56,6 – Haavisto 43,4
Tampere: Haavisto 56,4 – Stubb 43,6
Vantaa: Stubb 50,4 – Haavisto 49,6
Oulu: Haavisto 51,9 – Stubb 48,1
Turku: Haavisto 55,3 – Stubb 44,7
Jyväskylä: Haavisto 55,5 – Stubb 44,5
Kuopio: Haavisto 52,3 – Stubb 47,7
Lahti: Stubb 52,9 – Haavisto 47,1
Pori: Stubb 50,8 – Haavisto 49,2
lehti 