Pääministeri Petteri Orpo esitti Uutissuomalaisen haastattelussa velkakattoa Suomeen. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, kirjoitit X-palvelussa pitäväsi ideaa ongelmallisena. Miksi se on ongelmallinen?
PL: Velkakatto on ongelmallinen, sillä se rajaisi demokraattista päätöksentekoa talouspolitiikassa. Taloustieteellisesti ei ole olemassa mitään objektiivista tasoa velan enimmäismäärälle, eli velkakatto olisi lähtökohdiltaankin mielivaltainen. Lisäksi niissä maissa, joissa jonkinlainen velkakatto on käytössä, se on aiheuttanut enemmän ongelmia kuin hillinnyt velkaantumista.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa velkakatto on ajanut maailman mahtavimman maan lähelle itseaiheutettua konkurssia. Velkakatto on esimerkiksi johtanut koko liittovaltion hallinnon sulkuihin ja poliittisiin pattitilanteisiin, joista on kuitenkin lopulta päästy toistaiseksi ulos. Velkakaton nostamisesta jatkuvat neuvottelut ja lehmänkaupat syövät myös päätöksentekijöiden aikaa ja pääomaa muilta tärkeämmiltä poliittisilta päämääriltä.
Kun Suomi ei ole rahapoliittisesti itsenäinen, eikö velkakatto voisi olla keino estää nykyisenkaltaisen velkaantuminen? VM:n mukaan julkinen talous on nyt kestämättömällä pohjalla.
PL: Velkakatto ei ole ehkäissyt velkaantumista niissä maissa, joissa se on käytössä. Velkakestävyyden parantamisen sijaan velkakatto johtaa helposti lyhytjänteisiin leikkauksiin tai veronkorotuksiin, jotka saattavat heikentää pidemmän aikavälin velkakestävyyttä.
Esimerkiksi investoinneista tai osaamisesta leikkaaminen ovat klassisia esimerkkejä, joiden avulla voidaan vaalikauden aikana vähentää velkaantumista, mutta se kostautuu heikompana talouskasvuna tulevaisuudessa. Soten puolella taas ennaltaehkäisemisestä säästäminen voi helpottaa velkakaton noudattamista vaalikaudella, mutta johtaakin pidemmällä aikavälillä korkeampiin kustannuksiin ja siten velkakestävyyden heikentymiseen.
Samoin suhdannevaihteluiden tasoittamisen laiminlyönti finanssipolitiikassa voi kostautua korkeampana rakenteellisena työttömyytenä ja heikompana velkakestävyytenä kuten olemme nähneet 90-luvun laman jälkeen.
Saksassa poikkeusoloissa eli koronakriisissä voitiin väliaikaisesti lopettaa velkajarrun noudattaminen. Eikö tällainen poikkeus olisi Suomessa riittävä?
PL: Poikkeukset tuovat jonkin verran joustoa, mutta julkiset investoinnit esimerkiksi infrastruktuuriin ovat jo pitkään madelleet Saksassa velkakaton vuoksi. Saksassa on myös toistuvasti kierretty velkakattoa rahastojen avulla.
Saksa on kuitenkin nyt ajautunut itseaiheutettuihin ongelmiin, sillä tuomioistuin on katsonut, ettei velkakattoa voinutkaan kiertää muuttamalla yhden rahaston käyttötarkoitusta toiseksi. Velkakaton vuoksi Saksa joutuu nyt äkillisesti kiristämään finanssipolitiikkaansa, mikä uhkaa talouden elpymistä ja voi pahimmassa tapauksessa sysätä koko Euroopan uuteen eurokriisiin.
uutiskirje 