Hallitus on linjannut 17. tammikuuta Suomen EU-poliittiseksi avaintavoitteeksi ”sellaisten toimien edistämisen, joilla kehitetään turvapaikkaprosessia ja kansainvälisen suojelun tarjoamista kolmansissa maissa”.
Kirjaus on yhdistetty niin sanottuun Ruanda-malliin, joka on todettu ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta ongelmalliseksi. Kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo haluaakin tietää, onko hallitus sitoutunut perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen maahanmuutto- ja EU-politiikassaan. Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Tämä on rikkaiden länsimaiden harjoittamaa ”ulkoistamista”, jossa vastuuta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta pyritään siirtämään ja pitämään rajojen ulkopuolella ihmisoikeuksien kustannuksella, Honkasalo toteaa.
Myös Suomen Pakolaisapu on vedonnut hallitukseen, ettei se rikkoisi ihmisoikeussopimuksia.
– Turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten vastaanottoa pyritään ulkoistamaan tyypillisesti maihin, joiden vastaanottojärjestelmät ja turvapaikkamenettelyt, yhteiskunnallinen vakaus tai yleinen ihmisoikeustilanne eivät vastaa EU-maiden tasoa, Honkasalo sanoo.
Turvapaikanhakijat pois silmistä, pois mielistä?
Ruanda-mallilla viitataan Ison-Britannian konservatiivihallituksen toimiin, joiden tarkoituksena oli siirtää maan turvapaikanhakijat ja turvapaikkamenettely Ruandaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pysäytti turvapaikanhakijoiden siirron viime metreillä, ja Ison-Britannian korkein oikeus totesi marraskuussa 2023 Ruanda-suunnitelman lainvastaiseksi.
Ison-Britannian korkein oikeus piti Ruandan turvapaikkajärjestelmää riittämättömänä takaamaan hakijoiden oikeuksia ja piti uhkana, että hakijoita palautettaisiin lähtömaihinsa, joissa he voisivat joutua vainon tai epäinhimillisen kohtelun uhriksi.
– Palautuskielto kuuluu niiden ehdottomien ihmisoikeuksien joukkoon, joista ei tule poiketa edes sodan tai muun hätätilan aikana. Pyrkimykset siirtää turvapaikkamenettely kolmansiin maihin ovat sen sijaan myötävaikuttaneet esimerkiksi hukkumisiin Välimerellä ja vankileireihin Naurulla, Veronika Honkasalo muistuttaa.
Vuonna 2023 Suomessa jätettiin 5 372 turvapaikkahakemusta, joista uusintahakemuksia oli 813. Tällä vuosituhannella hakemusten määrä on normaalitilanteessa vaihdellut 1 500 ja 6 000 hakemuksen välillä, joten tilanne on vuodesta 2015 palannut siis tavanomaiselle tasolle. Tilapäistä suojelua taas on Suomesta hakenut parissa vuodessa yli 60 000 ukrainalaista.
– Vastuun ulkoistamisen ja uuskolonialistisen politiikan sijaan tarvittaisiin rikkaiden EU-maiden oikeudenmukaista globaalia vastuunkantoa ja toimivaa keskinäistä vastuunjakoa. On EU:n ulkorajavaltio Suomenkin edun mukaista, että vastuunjakoa ollaan lisäämässä EU:n laajan turvapaikkauudistuksen vastuunjakomekanismilla, Veronika Honkasalo toteaa.
uutiskirje 