KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Uudistava maatalous valtaa alaa Intiassa ja Pakistanissa

Maanviljelijä Samir Bordoloi esittelee teenuppua puutarhassaan. Hän kasvattaa maatilallaan muun muassa kurkumaa, jakkihedelmää, papaijaa ja chiliä. Bordoloi sanoo itseään myötätuntoiseksi maanviljelijäksi, joka ei usko maanmuokkaukseen, tuholaismyrkkyihin eikä kemiallisiin lannoitteisiin.

Maanviljelijä Samir Bordoloi esittelee teenuppua puutarhassaan. Hän kasvattaa maatilallaan muun muassa kurkumaa, jakkihedelmää, papaijaa ja chiliä. Bordoloi sanoo itseään myötätuntoiseksi maanviljelijäksi, joka ei usko maanmuokkaukseen, tuholaismyrkkyihin eikä kemiallisiin lannoitteisiin. Kuva: IPS/Sanskrita Bharadwaj

Karachi, Pakistan/Guwahati, Intia – IPS/Zofeen Ebrahim ja Sanskrita Bharadwaj
21.4.2024 9.52

Yhdeksän vuotta sitten maanviljelijä Sultan Ahmed Bhatti luopui maanmuokkauksesta sekä useimpien lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytöstä maatilallaan Pakistanin Doober Bhattianissa. Hän kokeili vehnän kasvatusta kohotetuilla lavoilla.

Ensin Bhattin veljet pilkkasivat häntä, mutta kokeilu oli erittäin menestyksekäs.

– Me tuotimme enemmän vehnää kuin kynnetyllä maalla, hän sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vehnän lisäksi Bhattin lavoilla kasvaa tänään riisiä, maissia, sokeriruokoa ja vihanneksia.

Nykyään tutkijat, ilmastoasiantuntijat ja maatalousopiskelijat vierailevat Bhattin 40,5 hehtaarin tilalla nähdäkseen, miten hän onnistuu korjaamaan suuria satoja minimaalisilla kustannuksilla.

– Taika piilee maaperässä. Kun kunnioitat multaa, se kohtelee sinua hyvin, Bhatti myhäilee ja kouraisee multaa työn kovettamaan kämmeneensä.

Maatilan eläinten lantaa ja jokilietettä käytetään maaperän rikastamiseen ja happamuuden säätelyyn, Mahmood Nawaz Shah (oik.) kertoo.

Maatilan eläinten lantaa ja jokilietettä käytetään maaperän rikastamiseen ja happamuuden säätelyyn, Mahmood Nawaz Shah (oik.) kertoo. Kuva: IPS/Mahmood Nawaz Shah

Kohti kestävää maataloutta

Sultan Ahmed Bhatti lukeutuu pieneen, mutta kasvavaan joukkoon pakistanilaisia ja intialaisia maanviljelijöitä, jotka harjoittavat uudistavaa maanviljelyä. He ovat osa globaalia liikettä, joka haluaa tehdä maataloudesta entistä kestävämpää. He haluavat parantaa maaperän terveyttä vähentämällä kemikaalien käyttöä, lisäämällä eloperäistä ainesta multaan ja monipuolistamalla kasvi- ja eläintuotannon kirjoa.

– Maanviljelykäytäntöjen muuttaminen on suorin tapa parantaa planeetan terveyttä ja samalla taata ruokaturva pitkällä aikavälillä, Francesco Carnevale Zampaolo sanoo.

Hän on ohjelmajohtaja brittiläisessä SRI-2030 -järjestössä, joka edistää ekologista maataloutta keinona vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tehostaa hiilen sitomista.

Pakistanilainen biomaataloustutkija tohtori Farooq-e-Azam on puhunut näiden menetelmien puolesta jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyisin hän on tutkimusjohtaja yhdysvaltalaislähtöisessä Bontera BioAg -yrityksessä. Hänen mielestään uudistava maanviljely on avainasemassa, kun torjutaan ruokaturvan heikkenemistä ja vähennetään tehomaatalouden aiheuttamaa maan huonontumista.

Ei ole joka tapaukseen sopivaa mallia uudistavaan maatalouteen siirtymisessä, Azam sanoo. Erilaiset maaperät, sääolosuhteet ja luonnon monimuotoisuus vaativat erilaisia lähestymistapoja. Yhteistä on päämäärä, maaperän terveyden palauttaminen.

– Maaperän ennallistamisen tapoja ovat esimerkiksi lisätä siihen satokasvien jäännöksiä, kompostoitunutta lantaa ja luonnollisia mineraaleja, Azam selittää.

Sokeriruokojäte ravitsee maaperää Mahmood Nawaz Shahin (oik.) maatilalla. Hyvin usein jäte poltetaan ja näin lisätään kasvihuonekaasupäästöjä.

Sokeriruokojäte ravitsee maaperää Mahmood Nawaz Shahin (oik.) maatilalla. Hyvin usein jäte poltetaan ja näin lisätään kasvihuonekaasupäästöjä. Kuva: IPS/Mahmood Nawaz Shah

Siemenpommi

Samaa kehitystä tapahtuu myös rajan toisella puolen, Intiassa. Sielläkin jotkut maanviljelijät ovat vaihtamassa luonnolliseen maanviljelyyn.

Runsas kaksi vuosikymmentä sitten Samir Bordoloi irtisanoutui valtion virasta ryhtyäkseen maanviljelijäksi. Nykyään Bordoloi viljelee Koillis-Intiassa vajaalla viidellä hehtaarilla muun muassa kurkumaa, jakkihedelmää, papaijaa ja chilejä. Bordoloi vuokrasi hylätyn, tyhjän peltomaan ja muutti sen kukoistavaksi ruokametsäksi.

Bordoloi ei käännä maata lainkaan eikä käytä tuholaismyrkkyjä tai kemiallisia lannoitteita. Hän soveltaa innovatiivisia viljelytekniikkoja, kuten niin sanottuja siemenpommeja.

Esimerkiksi chileistä tehdään siemenpommi antamalla kypsien chilipalkojen kuivua viikon ajan, jonka jälkeen niistä irrotetaan siemenet ja kääritään ne biohiilestä, lehmänlannasta ja bambusta valmistettuun seokseen ja muovataan siitä pallo. Pallo viedään pellolle ja sen annetaan itää luonnonmukaisesti, omaan tahtiinsa.

Maanviljelijä Samir Bordoloi maatilallaan Sonapurissa. Bordoloi kuvaa itseään myötätuntoiseksi maanviljelijäksi, sillä hän ei muokkaa maata, ei käytä torjunta-aineita eikä kemiallisia lannoitteita.

Maanviljelijä Samir Bordoloi maatilallaan Sonapurissa. Bordoloi kuvaa itseään myötätuntoiseksi maanviljelijäksi, sillä hän ei muokkaa maata, ei käytä torjunta-aineita eikä kemiallisia lannoitteita. Kuva: IPS/Sanskrita Bharadwaj

Maatalousmaa huonontuu molemmissa maissa

Tavanomainen viljely on Intiassa ja Pakistanissa verottanut maatalousmaan elinvoimaa. Intiassa noin 30 prosenttia peltomaasta on huonontunut ja yli puolet Intian maanviljelijöistä on siinä määrin velkaantunut, että he joko hakeutuvat muihin ammatteihin tai ääritapauksissa tekevät itsemurhan.

Pakistanissa lähes kolme neljäsosaa maatalousmaasta on huonontunut.

– Kuivuus, tulvat, metsäkato, ylilaiduntaminen, yhden kasvin viljely, liiallinen maanmuokkaus ja kemiallisten lannoitteiden sekä tuholaismyrkkyjen käyttö ovat ilmeisimmät maan huonontumisen syyt rajan molemmin puolin, YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAOn Pakistanin ohjelmajohtaja tohtori Aamer Irshad sanoo.

Intian Punjabin yliopiston sosiologian apulaisprofessori ja maanviljelijä tohtori Vinod K. Chaudhary toteaa, että molemmissa maissa yleisimmät viljelytavat ovat kestämättömiä.

Samir Bordoloi muutti vuokraamansa karun joutomaan kukoistavaksi ruokametsäksi.

Samir Bordoloi muutti vuokraamansa karun joutomaan kukoistavaksi ruokametsäksi. Kuva: IPS/Sanskrita Bharadwaj

Maaperän alkuperäisasetukset

Kun Chaudhary taannoin etsi tietoa kestävästä maanviljelystä, hän törmäsi YouTubessa ja Facebookissa Asif Sharifin videoihin. Sharif on edistyksellinen maanviljelijä rajan toisella puolen, Pakistanin Punjabissa.

– Opin, että kasvit kaipaavat kosteutta, eivät vettä. Sitä oli vaikea uskoa, sillä me viljelijät luotamme runsaaseen kasteluun, Chaudhary naurahtaa. Hän oppi myös, että maaperää tulee peittää, ei kyntää. Hän päätti kokeilla Sharifin esittelemiä tekniikkoja ja havaitsi niiden toimivan hyvin. Nyt hän kannustaa myös Intian Punjabin ja Haryanan osavaltioiden viljelijöitä kokeilemaan niitä.

– Tällaisella viljelytekniikalla maaperä palauttaa itsensä alkuperäisiin asetuksiinsa, Chaudhary sanoo.

Mahmood Nawaz Shah on jo kolmannen sukupolven edistyksellinen viljelijä, jolla on 243 hehtaaria peltomaata Pakistanin Sindhin maakunnassa. Hän on nyt 25 vuoden ajan yrityksen ja erehdyksen menetelmällä soveltanut uudistavaa maanviljelyä.

Shahin mangotarhan hedelmäkärpäset pysyvät aisoissa feromoniansoilla ja sokeriruokopellon tuholaiset loisilla, joita hän vapauttaa pellolle.

– Näin voin lykätä tuholaismyrkytyksiä niin myöhään kuin suinkin ja kasvattaa myrkytysten väliaikaa, Shah selittää.

Hän käyttää lannoitteena tilan eläinten lantaa ja kasvattaa herneitä, kukkakaalia ja mustaa kuminaa keskellä sokeriruokopeltoa. Hän myös lisää maahan mineraalipitoista lietettä.

Bordoloi saa muilta maanviljelijöiltä apua kuivan heinän raivaamiseen.

Bordoloi saa muilta maanviljelijöiltä apua kuivan heinän raivaamiseen. Kuva: IPS/Sanskrita Bharadwaj

Ei vielä massaliike

Uudistava maanviljely ei suosionsa kasvusta huolimatta ole mikään massaliike sen enempää Intiassa kuin Pakistanissakaan. Pakistanissa siitä ei voi tullakaan valtavirtaa, koska maaperä on niin kehnoa. Lisäksi suurmaanomistajat suosivat yksipuolista riisin ja vehnän kasvatusta. Pienviljelijöitä puolestaan vaivaa sekä tietämättömyys että varojen puute. Muutos vie aikansa, eikä pienviljelijöillä ole varaa odotella. Siksi valtion tukea tarvittaisiin enemmän.

Pakistanilaisen Mohammad Zamanin isä vastusti aluksi pojan päätöstä alkaa viljellä mangoa aiempaa luonnollisemmin. Seitsemän vuotta viljeltyään Zaman ei kuitenkaan voisi olla tyytyväisempi.

En olisi voinut valita parempaa tietä. Myyn tuotteitani netissä ja olen havainnut, että luomuhedelmillä on kuluttajien keskuudessa kasvava kysyntä. Kasteluveden käyttökin on puolittunut, sillä multapeite pitää maan kosteana, hän toteaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Katujen elämä on hiljentynyt. Naisia ja tyttöjä ei enää näe missään ulkona.

Ruksharin tarina – Kun Afganistanin kaikki perhekeskukset lopetettiin

Yli miljoona rohingya-pakolaista asuu Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin ja Myanmarin rajalla.

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

Kapteswetin teetilan johtaja Gilbert Korir esittelee luomulannoitteilla kasvatettuja teelehtiä.

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin.

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

Uusimmat

Katujen elämä on hiljentynyt. Naisia ja tyttöjä ei enää näe missään ulkona.

Ruksharin tarina – Kun Afganistanin kaikki perhekeskukset lopetettiin

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) OECD:n maaraportin tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

OECD:n karu viesti Suomelle: Osaamistasoa nostettava, maahanmuuttoa helpotettava – tulevaisuus uhkaa valua ohi

Gaza on jo nyt raunioina.

Palestiinan tunnustaminen on ajan kysymys – ”Mutta minkä ajan?”

Timo Furuholm.

Entinen ammattiurheilija perää urheilun arvoja: ”Israel on suljettava kansainvälisestä urheilusta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

 
02

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

 
03

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
04

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

 
05

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Murentaako Orpon hallitus kansanvaltaa? ”Esitys on täysin tarpeeton”

23.05.2025

Tämä jäi medialta huomaamatta: Hallitus on taas rajoittamassa lakko-oikeutta

23.05.2025

Koko maailman silmien edessä suoritetaan kansanmurhaa: ”Passiivisuudella tuemme Israelin sotarikoksia”

22.05.2025

Voitto ruokaläheteille: Ei yrittäjiä vaan työntekijöitä

22.05.2025

Hallitus jakaantui ennen Gaza-keskustelua: KD ja Perussuomalaiset omalla linjallaan

22.05.2025

Liittojäsenmaksujen verovähennyksellä vankka tuki: Alle kolmannes vastustaa

22.05.2025

Hallituksen koulutusvedätys jatkuu: ”Nyt on selvinnyt ettei luvattua 100 miljoonan rahoitusta ole missään”

21.05.2025

SEY: Hallitus yrittää palauttaa porsaiden kastroinnin – ”Yksi kivuliaimmista eläimille tehtävistä toimenpiteistä”

21.05.2025

Vasemmistoliiton kärhämä jatkuu Turussa: Kolmea puolueosastoa uhkaa erottaminen

21.05.2025

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

21.05.2025

KU:n toimitus pohti puolueiden uusimpia gallup-lukuja: ”Kuinka paljon toimintakykyä hallitus enää tarvitsee?”

21.05.2025

Keskusta ja demarit eivät ottaneet vihreitä ja vasemmistoliittoa mukaan välikysymykseensä – Vasemmistoliiton Pekonen: ”En tiedä syytä”

20.05.2025

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

20.05.2025

Vasemmistoliitto vaatii nopeaa toimintaa Gazan pakkosiirtojen estämiseksi: ”Tappamisen on loputtava”

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään