Matkailu tyrehtyi valtavista kallioon louhituista Buddha-patsaistaan tunnetussa Bamiyanin maakunnassa talibanien noustua valtaan Afganistanissa 2021. Talibanit olivat räjäyttäneet Unescon maailmanperintökohteen Buddhan patsaat jo maaliskuussa 2001.
Vilkas turismi loi aikaisemmin markkinat myös alueen naisten upeille käsitöille. Nyt naisten elinkeinot ovat ahtaalla.
Naisten johtaman käsityöläisyritys Bamiyan Handicraftsin menestys on perustunut kovaan työhön ja luovuuteen. Taliban-hallinnon määräykset ovat kuitenkin lamaannuttaneet alan. Useimmat käsityöläisperheet keskittyvät nyt kutomaan mattoja ja kehräämään villaa pysyäkseen hengissä.
Perheet toimivat alihankkijoina mattoyrityksille ja tekevät työtä erittäin pienellä palkalla. Niiltä tilatut matot ovat pääasiassa iranilaisia ja pakistanilaisia malleja.
Koko perhe kutoo mattoja
Viisitoistavuotias Roza Ma menetti isänsä auto-onnettomuudessa muutama vuosi sitten. Hän kertoo, että äidin ja sisarusten ohella perheeseen kuuluu vanhimman veljen kolme lasta. Kaikki 11 henkeä asuvat saman katon alla ja kutovat mattoja.
Tulot eivät riitä elämiseen, joten perheenjäsenet myös kirjovat huiveja. Huivin hinta perustuu kirjottujen kukkien määrään: kymmenen afgaania eli kymmenen eurosenttiä kukalta. Se ei vastaa työmäärää.
Roza Man mukaan perheen lapset ovat pettyneitä, koska he eivät saa uusia vaatteita paastokuukauden päätösjuhlaan Eid al-Fitriin, kuten yleensä on tapana. Lisäksi perhe kärsii terveysongelmista, joita matonkudonta kehnossa valossa ja pölyssä aiheuttaa.
Kulttuuriperintö pysyy hengissä
Villan kehräämisestä on tullut suosittu ansaintakeino Bamiyanin koteihin suljetuille naisille. He saavat yrityksiltä raakavillaa ja kehräävät sen useimmiten käsin, sillä apulaitteisiin ei ole varaa.
Kulttuuriperintö pysyy hengissä ja hiukan tulojakin kertyy, kun naiset jatkavat käsitöiden tekemistä, vaikka raaka-aineiden hinnat ovatkin nousseet pilviin.
Osa naisista opettaa taitoja edelleen myös tyttärilleen. Alueen perinteisiin käsitöihin ovat kuuluneet mattojen ohella saviastiat, kirjonta, puutyöt, jalokivet, nahka sekä hazara-väestön perinteiset khamek-kirjaillut vaatteet.
Ennen talibanin valtaantuloa käsitöitä myytiin kulttuuritapahtumissa ja taidenäyttelyissä eri puolilla maata ja niitä myös vietiin ulkomaille.
Taliban kielsi kauneussalongit ja se pakotti myös Madinan vaihtamaan alaa. Hän siirtyi myymään käsitöitä taidebasaarissa.
– Ostamme raaka-aineet kalliiseen hintaan, mutta käsitöiden kauppa käy huonosti, koska asiakkaat ovat vähissä, hän kertoo ja paljastaa myös tekevänsä salaa kampaamotöitä.
Naisyrittäjät ovat menettäneet sekä asiakkaansa että vientikanavansa. Hallitus verottaa liiketoimintaa kovalla kädellä. Samaan aikaan myynti takkuaa turistien puuttuessa, eikä yrittäjillä ole pääsyä netin kauppapaikoille.
Taloudellista tukea tarvitaan
Koska Taliban on kieltänyt naisilta työnteon kodin ulkopuolella, monille ei ole jäänyt muuta neuvoa kuin tehdä käsitöitä kotonaan. Hiljan alalle ryhtynyt Laila valittaa, että asiakkaiden puute vaikeuttaa arjesta selviämistä.
Taloudellista tukea tarvitaan. Monet naiset yrittävät saada sitä ulkomaisilta kansalaisjärjestöiltä ja yrityksiltä voidakseen kehitellä uusia käsityömalleja sekä kouluttaa ja tukea alalle aikovia ja sillä työskenteleviä naisia ja tyttöjä.
Ompelu- ja kirjontakoneista sekä raaka-aineista on jatkuva pula. Tilannetta hankaloittavat lait, jotka estävät naisia matkustamasta edes naapurimaakuntaan ilman miespuolista saattajaa tai pitämästä näyttelyjä tuotteistaan. Naisilta on myös kielletty pääsy Band-e-Amirin kansallispuistoon, jossa he aiemmin myivät tuotteitaan.
Väkivalta on lisääntynyt ja yhä useampi mies on sortunut huumeisiin. Bamiyanissa sekä naiset että miehet ovat työttömiä ja vailla tuloja. Moni perheenisä ottaa eron ja hylkää lapsensa. Naisten mielenterveysongelmat, kuten krooninen masennus ja ahdistuneisuus lisääntyvät ja itsemurhat yleistyvät.
Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Blogien kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä. Artikkeli on editoitu aiemmin Suomen Kuvalehden verkkosivuilla julkaistusta Afgaaninaisen katse -palstan kirjoituksesta.
lehti 