KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Himalajan tulvat eivät katso maiden rajoja

Nepalin Melamchin-Helambun tuhotulvista on melkein kolme vuotta, mutta asukkaat ponnistelevat yhä toipuakseen menetyksistään. Jokiuoma ei ikinä palaa entiselleen, eikä penkan taloille voi ennustaa pitkää ikää.

Nepalin Melamchin-Helambun tuhotulvista on melkein kolme vuotta, mutta asukkaat ponnistelevat yhä toipuakseen menetyksistään. Jokiuoma ei ikinä palaa entiselleen, eikä penkan taloille voi ennustaa pitkää ikää. Kuva: IPS/Tanka Dhakal

Vuoristoyhteisöt niin Nepalin kuin Intiankin puolella kärsivät, kun ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä.

Kathmandu, Nepal & Sikkim, Intia – IPS/Tanka Dhakal ja Diwash Gahatraj
12.5.2024 16.10

Kolmen vuoden ajan nepalilainen Sambhunath Guragain on aamuisin herännyt näkymään, jota ei haluaisi nähdä: veden alle jäänyt, lohkareiden ja kivimurskan peittämä peltomaa, jossa hän kasvatti perheelleen riisiä ja muuta ruokaa ennen kuin vuoden 2021 tulva muutti kaiken.

Siitä lähtien hän on ollut maanviljelijä vailla maata.

– Me olemme maanviljelijöitä, mutta meidän täytyy ostaa kaikki. Joki virtaa peltomaamme halki ja kuiva osa on hiekan, kivien ja lohkareiden peitossa, Himalajan vuoristossa kylässä nimeltä Jyamire elävä Guragain sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Naapurikylä Haldessa massiivinen tuhotulva vei mennessään Pashang Sherpan pellot.

– Tuho on vielä tuoreena mielessä, taloja on yhä raunioina ja meidän maamme on edelleen pelkkää jokea ja pengertä, Sherpa huokaa.

Kolmen vuoden takaisen tulvan jälkeen kyläläiset saivat ruoka-apua ja hieman rahaa, mutta avunanto loppui pian.

– Tulva tappoi viljelijät. Nyt olemme viljelijöitä vain nimellisesti. Paikallishallinto antoi pienen rahamäärän talojen uudelleen rakentamiseen, mutta ei mitään, millä voisimme jatkaa elinkeinoamme, maanviljelyä, Guragain sanoo.

Ei resursseja auttaa

– Me emme ole saaneet tukea viljelysmaamme takaisin saamiseen tai uuden peltomaan löytämiseen. Me viljelijät olemme menettäneet elinkeinomme, mutta hallinto kaikilla tasoillaan on unohtanut meidät, Guragain valittaa.

– Meistä tuntuu, ettei kukaan välitä meistä. Me kuitenkin kasvatamme ruokaa kaikille, emme vain itsellemme. Me kärsimme ja hallitus on hylännyt meidät. Kukaan ei kysy, kuinka me selviämme hengissä ja miltä tuntuu, kun ei voi kasvattaa ruokaa, Dawa Sherpa, Pasang Sherpan vaimo, puuskahtaa kitkerästi.

Paikallishallinto myöntää, että tietoa on kerätty, mutta apua ei ole annettu. Viljelijöiden tilanne on tiedossa, heidän hyväkseen ei vain voida tehdä mitään. Ei ole resursseja.

Viime vuonna Nepalin puolella yritettiin kaivaa peltoja rojun alta ja ohjata joki kivivallilla toisaalle, mutta elokuun tulvat pyyhkivät vallin mennessään.

Sambhunath Guragain (oik) menetti tulvassa peltomaansa, eikä ole kolmeen vuoteen pystynyt viljelemään mitään.

Sambhunath Guragain (oik) menetti tulvassa peltomaansa, eikä ole kolmeen vuoteen pystynyt viljelemään mitään. Kuva: IPS/Tanka Dhakal

Sama ongelma vuoriston molemmin puolin

Samalla Himalajan vuoriston Hindu Kushin alueella, mutta toisella puolella rajaa Intian Sikkimin vuoristoyhteisöt painiskelevat samojen ongelmien kanssa kuin nepalilaiset kohtalotoverinsa.

Lokakuun alussa voimakkaat sateet laukaisivat Teestajokeen rakennetun padon murtumisen. Murrettuaan padon ja saatuaan lisävoimaa patoaltaan vesistä joki runteli voimalaitosta ja siltaa, syöksyi rinteitä alas veden, mudan, hiekan ja kivilohkareiden kaoottisena sekoituksena ja aiheutti maanvyöryjä.

Joki eteni uskomattomalla vauhdilla ja pyyhki mennessään kaiken tielleen osuneen: ihmiset, talot, sillat, eläimet, kulkuneuvot ja koneet, kaiken. Vakavista vaurioista ihmisille, kiinteistöille ja infrastruktuurille raportoitiin neljällä Sikkimin alueella ja Länsi-Bengalin pohjoisosissa.

Talonsa menettänyt Goma Sundas elää Teesta Bazarin hätäapuleirissä ja odottelee tukea, jotta voisi rakentaa talonsa uudestaan.

Talonsa menettänyt Goma Sundas elää Teesta Bazarin hätäapuleirissä ja odottelee tukea, jotta voisi rakentaa talonsa uudestaan. Kuva: IPS/Ashutosh Kumar

”Joki nielaisi kotini”

Goma Sundas on yli kuusi kuukautta majaillut Länsi-Bengalissa Teestajoen rantamilla sijaitsevassa hätäapuleirissä.

– On yli puoli vuotta siitä, kun joki nielaisi kotini, Sundas huokaa.

– Olin aina haaveillut omasta kodista, sillä vartuin vuokra-asunnossa. Sen rakentamiseen meni puoli elämää. Mutta joki vei sen mennessään vain muutamassa sekunnissa, Sundas, 34, kertoo ja pyyhkii kyyneliä silmistään.

Hänen talonsa on veden peitossa ja pientä ravintolaa pyörittänyt Sundas on koditon ja työtön. Tulvassa yli 200 kylän taloa vahingoittui tai lähti virran mukaan.

Sundas asuu nyt apuleirissä menetettyään kaiken. Leirin asukkaat saavat lahjoituksia perustarpeiden tyydyttämiseen kansalaisjärjestöiltä ja paikallisilta viranomaisilta. Hallitus on myöntänyt tulvasta kärsineille 75 000 rupian (840 €) korvauksen.

Sundas mainitsee, että paikallinen hallinto lupasi kotinsa menettäneille myös maata. Kuusi kuukautta myöhemmin maata yhä odotellaan.

– Perheeni sai 130 000 rupiaa (1 459 €) korvauksena tulvan turmelemasta talosta, sikkimiläinen Ved Sharma kertoo.

Sharma perheineen on elänyt kuusi kuukautta vuokratalossa, kuten useimmat muutkin talonsa tulvassa menettäneistä. Vain syntyperäiset sikkimiläiset ovat oikeutettuja korvaukseen, joten kaiken omaisuutensa muiden tavoin menettäneet siirtotyöläiset eivät saa mitään.

Viimevuotisen tulvan jäljet näkyvät yhä valtavina hiekka- ja lietekasoina Sikkimin Rangpossa.

Viimevuotisen tulvan jäljet näkyvät yhä valtavina hiekka- ja lietekasoina Sikkimin Rangpossa. Kuva: IPS/Ashutosh Kumar

Varoituksista piittaamatta

Tulvien syynä on ollut epätavallisen runsaan sateen ja pienen jäätikköjärven purkautumisen yhdistelmä. Himalajan katastrofeilla on yhteytensä ilmastonmuutokseen, ja vuoristoyhteisöt joutuvat kohtaamaan ne yksin, vailla varautumista ja vailla muutoksen aiheuttajien tukea.

Äskettäin julkaistu raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Himalajan vuoriston Hindu Kushin alueella varoitti, että maapallon lämpenemisestä johtuvat muutokset jäätiköissä, lumessa ja ikiroudan alueilla ovat ennen näkemättömiä ja suurelta osin peruuttamattomia.

Raportin mukaan vuoristo voi menettää jopa 80 prosenttia jäätiköistään vuosisadan loppuun mennessä. Kun jäätiköt sulavat, jäätikköjärvien tulvimisen vaara kasvaa.

Lukuisista varoituksista piittaamatta Sikkimin ja Länsi-Bengalin viranomaiset ja kansalaiset ovat jättäneet varautumatta jäätikköjärvien purkautumisen aiheuttamiin tuhotulviin.

Teestajokeen rakennettua vesivoimalaitosta aikanaan vastustettiin, mutta viranomaiset sivuuttivat vastustuksen pelkkänä pelon lietsontana. Viisitoista vuotta toimittuaan siitä tuli ensimmäinen jäätikköjärven purkautumisen aiheuttaman tulvan täysin tuhoama vesivoimalaitos.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään