Valtaosa suomalaisista uskoo, että poliitikot ajattelevat vain omia etujaan ja vähät välittävät kansalaisten tarpeista. Asia selviää tuoreesta Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin ilmapuntaritutkimuksesta. Näin ajattelee 69 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista.
Kyselytutkimus kartoitti demokratian toimivuutta sivuavia asenteita.
Epäluottamus on selvästi lisääntynyt vuoden 2020 keväästä, 12 prosenttiyksikköä. KAKSista arvioidaan eroa saattavan selittää se, että vertailun alkupisteessä koronaepidemian käynnistyminen ehkä lisäsi poliitikkojen arvostusta, tai toi ainakin esiin sen, että he eivät toimi poliitikkoina vain omalla asiallaan.
”Päättäjiä kohtaan suunnattu arvostelu on voimistunut vuoden 2020 keväästä.”
Kuuntelevatko puolueet?
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että alle puolet (44 prosenttia) kansalaisista uskoo kansalaisten mielipiteiden tulevan puolueiden kautta otetuksi huomioon päätöksenteossa.
Yleinen luottamus puolueisiin on heikentynyt johdonmukaisesti vuoden 2020 keväästä lähtien. KAKS arvioi sen saatavan heijastaa kansallisissa eduskuntavaalitutkimuksissa esiin noussutta, vahvistunutta puoluepoliittista polarisaatiota.
Samaan aikaan kuitenkin luottamus omaan, itse kannatettuun puolueeseen on yleistä puolueluottamusta vahvempaa. KAKSin tammikuussa julkistamassa aiemmassa mittauksessa lähes kaksi kolmesta äänioikeutetusta luotti siihen puolueeseen, jota voisi äänestää vaaleissa.
Myös väite ”poliittisia päättäjiä syyllistetään suotta päätöksistä, joita he tiukoissa tilanteissa ja ristiriitaisten odotusten vallitessa joutuvat tekemään” jakaa kansan kahtia. Vajaat puolet väestöstä on tätä mieltä (46 %), mutta jotakuinkin saman suuruinen joukko ei usko tähän. Päättäjiä kohtaan suunnattu arvostelu on voimistunut vuoden 2020 keväästä.
Ei ilkeyttään
KAKS toteaa, että asennemuutokset puolueita ja poliittisia päättäjiä kohtaan selittynevät osaksi myös nykyhallituksen säästö- ja sopeutustoimilla. Enemmistö väestöstä suhtautuu varauksellisesti useimpiin maan hallituksen tekemiin talouden sopeutustoimiin ja etuuksien leikkauksiin. Valtaosa suomalaisista kuitenkin torjuu sen, että maan hallitus tekisi kansalaisten kannalta ikäviä päätöksiä puhtaasti ilkeyttään (70 prosenttia).
Suomalaisten mielestä demokratia kuitenkin toimii kaiken kaikkiaan Suomessa hyvin. Kaksi kolmesta (67 prosenttia) hyväksyy väittämän ja reilu neljännes (28 prosenttia) kiistää sen
Toisaalta vain kaksi viidestä ajattelee demokratian toimivan niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista olisivat vailla pohjaa. Joka toinen kiistää väitteen.
Näkemyksiä demokratian toimivuudesta ja suhtautumisesta puolueisiin ja poliittisiin päättäjiin selittää parhaiten puoluekanta. Hallituspuolueiden tukijoilla on tuntuvasti parempi kuva demokratian toimivuudesta sekä puolueiden ja poliitikkojen toiminnasta. Opposition kannattajien näkemys on tuntuvasti synkempi.
Oppositiopuolueiden tukijat epäilevät puolueiden ja päättäjien motiiveja. Etenkin SDP:n ja vasemmistoliiton tukijoilla on synkkä kuva nykypolitiikasta.
Tutkimuksen toteutti Verian ja siihen tehtiin tehtiin 5–10. huhtikuuta yhteensä 1 055 haastattelua. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
uutiskirje 
