KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Viisi vasemmistoa koskevaa nostoa eduskuntavaalitutkimuksesta – ”Li Andersson erottuu selvästi puoluettaan vahvasti pinnalla pitävänä voimana”

Tutkimus vahvistaa vasemmistoliiton väistyvän puheenjohtajan Li Anderssonin suosion.

Tutkimus vahvistaa vasemmistoliiton väistyvän puheenjohtajan Li Anderssonin suosion. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

2000-luvulla on aina julkaistu eduskuntavaalitutkimus, jossa iso joukko tutkijoita käy vaalien tapahtumia läpi. Viime kevään vaalit olivat hyvinvointivaltio- ja talousvaalit. Ulkopolitiikalle ei niissä ollut sijaa.

Jussi Virkkunen
19.5.2024 9.00

Tyypillinen vasemmistoliiton kannattaja:

Todennäköisemmin nainen kuin mies
Nuori aikuinen
Samastuu työväen- tai alempaan keskiluokkaan
Mielipiteiltään vasemmistolainen
Nuiva suhtautuminen kristillisiin arvoihin
Suhtautuu myönteisesti ympäristönsuojeluun

Toukokuun puolivälissä julkaistiin jättimäinen eduskuntavaalitutkimus, jossa tarkasteltiin kevään 2023 vaaleja monilta eri kanteilta. Tässä jutussa nostetaan tutkimuksesta esiin joitakin vasemmistolle keskeisiä asioita.

Li Anderssonin suosio

Tutkimus vahvistaa vasemmistoliiton väistyvän puheenjohtajan Li Anderssonin suosion. Andersson oli eduskuntavaaleissa selvästi suosituin puheenjohtaja myös vasemmistoliiton kannattajien ulkopuolella.

Andersson on merkittävästi puoluettaan suositumpi poliitikko. Tutkimuksessa hän nousi myös SDP:n vaaleihin johtaneen Sanna Marinin edelle, kun mitattiin eroa puolueen ja puheenjohtajan suosiossa. Tätä selittää luonnollisesti osin se, että SDP on yleisesti vasemmistoliittoa pidetympi puolue.

Tutkimuksessa tiivistetään, että Andersson erottuu selvästi puoluettaan vahvasti pinnalla pitävänä voimana.

Mitenkään yllättävää ei ole se, että naiset suhtautuivat miehiä myönteisemmin Anderssoniin. Sama sukupuolten välinen ero näkyi vahvasti myös vihreiden eduskuntavaalien jälkeen väistyneen puheenjohtajan Maria Ohisalon ja Marinin kohdalla.

Vasemmiston muutos

Vasemmistoliiton muutos on ikuisuusaihe, mutta tutkimus tukee myös KU:ssa aiemmin tehtyjä havaintoja. Eduskuntavaalitutkimus vahvistaa, että siinä missä 2003 puolue oli jopa hieman suositumpi miesten kuin naisten keskuudessa on tilanne nyt päinvastainen.

Mieskannattajien määrä on laskenut selvästi. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kannatus on noussut selvästi 18–34-vuotiaiden keskuudessa, mutta 35–49- ja 50–64-vuotiaiden ikäryhmissä laskenut selvästi. Tässä vertailukohtana on eduskuntavaalit 2003 ja kevään 2023 eduskuntavaalit.

– [Vasemmistoliitosta] on tullut punavihreä puolue, joka saa suhteellisesti eniten kannatusta nuorten aikuisten keskuudessa. Samalla vasemmistoliiton kannatus työntekijöiden keskuudessa on pienentynyt. Työttömien keskuudessa puolue menestyy edelleen hyvin, tutkimuksessa tiivistetään.

Koulutusasteittain tarkasteltuna vasemmisto on nostanut kannatustaan ainoastaan korkea-asteen suorittaneiden keskuudessa.

Vaalipiireissä puolueen kannatus on laskenut eniten Lapissa, Oulussa ja Satakunnassa. Kaikki ovat puolueen perinteisiä vahvoja alueita.

Muutos näkyy myös, kun vasemmistoliittoa tarkastellaan luokkapuolue vastaan arvopuolue -jaottelulla. 2000-luvulla vasemmistoliiton ikärakenne on nuorentunut, yhteys ay-liikkeeseen on tutkimuksen mukaan ohentunut, eikä oman ammattiryhmän etujen edistäminen ole sen kannattajille yhtä tärkeä puoluevalinnan kriteeri kuin aikoinaan SKDL:n jäsenille oli.

Taktisesta äänestämisestä

Yhtenä syynä vasemmistoliiton historian suurimmalle vaalitappiolle on pidetty taktista äänestämistä. Tällä tarkoitetaan, että moni vasemmistoliittoa normaalisti äänestävä meni nyt SDP:n taakse, koska Sanna Marin teki demareista vastavoiman patamustalle oikeistohallitukselle.

Tutkimuksessa todetaan, että taktista äänestämistä tapahtui. Sen jälkeen tulee mutta.

Tuo taktinen äänestäminen ei tapahtunut arvotyhjiössä. Demareita äänestäneet vasemmistoliiton kannattajat suhtautuivat Marinin SDP:hen hyvin myönteisesti.

– Toisin sanoen verrattain suurelle osalle äänestäjistä SDP oli yhtä mieluisa tai lähes yhtä mieluisa vaihtoehto kuin esimerkiksi vihreät tai vasemmistoliitto, eikä SDP:n äänestämisessä siten ollut kyse vahvasti omista preferensseistä poikkeamisesta oikeiston vaalivoiton torjumiseksi, tutkimuksessa kirjoitetaan.

Tutkimuksessa käsitellään kaikkien eduskuntapuolueiden äänestäjien harkintajoukkoa. Tämä tukee yllä kirjoitettua – monella vasemmistoliiton äänestäjällä oli enemmän kuin yksi mieluinen puolue.

66 prosenttia vastanneista vasemmistoliiton äänestäjästä sanoi pitäneensä paljon myös jostain toisesta puolueesta.

Yhtä kaikki, tutkimuksessa toistetaan sama asia, jonka monet vasemmistoliiton poliitikot ennen vaaleja sanoivat. Taktinen äänestäminen on Suomessa erittäin vaikeaa. Näin kävi viime keväänä esimerkiksi Oulun vaalipiirissä. SDP:n suosio nousi yli 3,5 prosenttiyksikköä, mutta lisäpaikkaa demarit eivät saaneet. Vasemmistoliitto sen sijaan menetti yhden paikan.

Tärkeimmät aiheet

Eduskuntavaalitutkimuksessa todetaan, että viime kevään vaalit olivat ennen kaikkea hyvinvointivaltio- ja talousvaalit. Kaikkien äänestäjien keskuudessa selvästi tärkeimpänä pidettiin sosiaaliturva- ja sotepalveluita (29 prosenttia vastaajista). Sitä seurasi talous (22 prosenttia) ja kolmantena työllisyys ja työmarkkinat (13 prosenttia).

Huomionarvoista on, että vaikka Suomi oli liittynyt Natoon ja Venäjä kävi täysimittaista hyökkäyssotaa Ukrainassa, ei ulkopolitiikkaa juuri mainittu. Maahanmuutto ja erilaisten vähemmistöjen asema ei myöskään saanut kaikkien äänestäjien keskuudessa kovin paljon mainintoja.

Vasemmistoliiton äänestäjille tärkein asia vaaleissa olivat sosiaaliturva- ja sotepalvelut, jotka nosti tärkeimmäksi 39 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkein asia vasemmistoliiton kannattajille oli tasa-arvo ja vähemmistöt ja kolmanneksi ympäristö.

Maanpuolustus ja ulkosuhteet oli tärkeysasteikolla vasemmistoliiton kannattajille maahanmuuton kanssa tasoissa. Molemmat saivat prosentin verran mainintoja eli äärimmäisen vähän.

Äänestäjien keskuudessa vasemmisto oli suosituin puolue ainoastaan niille äänestäjille, joille tärkeintä oli tasa-arvo ja vähemmistöt.

Yllätys ei ole, että vasemmiston äänestäjät suhtautuvat hyvin kriittisesti Venäjään. 88 prosenttia vasemmistoliiton äänestäjistä sanoi Venäjän muodostavan turvallisuuspoliittisen uhan Suomelle – perussuomalaisista vastaavasti sanoi 85 prosenttia.

Punavihreän blokin tulevaisuus

Viime vaalikausi näytti, että punavihreät puolueet tarvitsevat oikeistopuolueita mukaan hallitukseen. Eduskuntavaalitutkimuksen julkistustilaisuudessa vieraana ollut entinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoi, että keskusta ei hevin lähde viime vaalikauden kaltaiseen hallituskoalitioon enää mukaan.

Tämä asettaa vaikean kysymyksen etenkin vasemmistoliitolle, jos se haluaa tulevaisuudessa mukaan hallituksiin. Millainen olisi se kokoonpano, johon puolue voisi lähteä?

Eduskuntavaalitutkimus vahvistaa, että Suomessa on nähtävissä blokkiutumista oikeiston ja punavihreiden puolueiden välillä. Demareille sinipunahallitus eli yhteistyö kokoomuksen kanssa voi olla jollain tavalla mahdollista, mutta vasemmistolle tuskin mitenkään.

Kun Suomi on samalla oikeistolaistunut, voi kokoomukselle tarjoutua vuonna 2027 entistä herkullisempi paikka. Keskusta saattaa silloin olla jo valmis hallitukseen kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa. Silloin RKP:tä ei enää tarvittaisi hallitukseen.

Punavihreillä puolueilla olisi silloin kahdeksan vuoden oppositiotaival edessään.

Tyypillinen vasemmistoliiton kannattaja:

Todennäköisemmin nainen kuin mies
Nuori aikuinen
Samastuu työväen- tai alempaan keskiluokkaan
Mielipiteiltään vasemmistolainen
Nuiva suhtautuminen kristillisiin arvoihin
Suhtautuu myönteisesti ympäristönsuojeluun

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
04

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään