Jussi Saramon ajankohtaiset lausunnot (KU 21.5.24) siitä missä tilanteessa Vasemmisto ei voisi hyväksyä DCA:ta tuntuvat absurdeilta. Parempaa sanaa en löydä. Olen ymmälläni.
Toistaiseksi mikään ei ole viitannut siihen, että Vasemmisto sen enempää kuin mikään muukaan puolue aikoisi hylätä DCA:n. Mikä voisi vielä kääntää vasemmistoedustajien päät tilanteessa jossa hallituksen DCA:ta koskeva esitys (ja siis itse DCA) on jo viikon tai parin sisällä tulossa eduskunnan käsittelyyn?
”On oltava täysi varmuus, että Suomen maaperällä ei voi tehdä rikoksia ilman Suomen lakien kanssa linjassa olevia rangaistuksia”, Saramo sanoo. Sellaisen varmuuden DCA:n artiklat 12–15 kuitenkin selvästi sulkevat pois. Kyseiset artiklathan minimoivat Suomen viranomaisten mahdollisuuksia ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin USA:n joukkojen jäseniä vastaan!
”Varuskunnistamme Yhdysvaltain käyttöön luovutettujen alueiden pitää olla sellaisia, että tiedämme mitä siellä varastoidaan ja tehdään, eikä esimerkiksi Suomen lakien vastaisia materiaaleja voida tänne tuoda”, Saramo toteaa. Mutta DCA:n 4. artiklassa on selvin sanoin sovittu, että USA:n joukoilla on yksinomainen määräysvalta ennakolta sijoitettavan puolustuskaluston, tarvikkeiden ja materiaalin luo pääsyyn, sen käyttöön ja siitä määräämiseen ja niillä on rajoittamaton oikeus siirtää tämä materiaali pois Suomen alueelta milloin tahansa.
Tuo viimeksi mainittu Yhdysvaltain oikeus viedä milloin tahansa aseensa ja kalustonsa pois maastamme on muuten kaikkea muuta kuin sivuseikka, vaikka Saramo ei näy huomanneen sitä. Saramo näet perustelee DCA:n hyväksymistä sillä argumentilla, että ”se vähentää tarvetta Suomen omille aseostoille, koska se mahdollistaa tavanomaisten aseiden varastoinnin Suomeen”. Mitään takeita, että Yhdysvaltain aseet ja materiaalit olisivat tällä silloin kuin Suomi tarvitsisi niitä sopimus ei kuitenkaan anna.
DCA tulisi hylätä jo niiden asioiden perusteella jotka Saramo mainitsee, jättäen kuitenkin omien lausuntojen ja sopimustekstin väliset ristiriidat mainitsematta. Mutta hylkäämistä puolustavien asioiden lista on pitkä ja vastausta kaipaava kysymys kuuluu: Miksi DCA pitäisi hyväksyä?
Mikael Böök
Isnäs
uutiskirje 
