Viime viikon sunnuntain vaali olisi ollut joka tapauksesa historiallinen: Meksiko olisi saanut ensimmäisen naispresidenttinsä, kävi vaalissa kuinka hyvänsä. Amlon, eli istuvan presidentti Andrés Manuel López Obradorin vasemmistolaisen Morena-puolueen ehdokkaan Claudia Sheinbaumin ainoa varteenotettava vastaehdokas oli oikeistolaisen PAN-puolueen Xóchitl Gálvez.
Vaalipäivänä Sheinbaum sai kuitenkin 59,35 prosenttia annetuista äänistä ja hänet valittiin selvin luvuin Meksikon presidentiksi. Toiseksi tulleen Gálvezin äänisaalis jäi lopulta vain 27,90 prosenttiin. Uusi presidentti Sheinbaum astuu virkaansa lokakuussa. Tuolloin presidentestä tulee presidenta, kuten yhdysvaltalainen vasemmistolehti Jacobin asian ilmaisi.
Ensimmäisen naispresidentin valinta on historiallinen hetki rooomalaiskatolilaisessa Meksikossa, joka on maskuliinisuutta korostavan macho-kulttuurin läpitunkema. Meksiko on myös erittäin vaarallinen maa naisille: noin kymmenen naista murhataan Meksikossa joka päivä.
Vaalitulos sinänsä ei ollut yllätys. Meksikossa käytiin presidentinvaalin lisäksi myös parlamentti- eli kongressivaalit ja paikallisvaalit.
– Suuri yllätys olisi, jos presidentin koalitio saisi määräenemmistön parlamentin molempiin huoneisiin, tiivistää maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.
Kahden kolmasosan enemmistöllä koalitio voisi Teivaista lainaten ”suhtautua perustuslakiin kuin muovailuvahaan”. Sheinbaum on puhunut ajavansa Meksikon neljättä muutosta, millä tarkoitetaan Teivaisen mukaan jossain määrin sosiaalidemokraattishenkisen hyvinvointivaltion rakentamista.
– Vaaleissa, joissa ei juuri yllätyksiä ollut, tämä kahden kolmasosan enemmistö olisi pienistä yllätyksistä suurin, Teivainen tiivistää.
Kolme aiempaa muutosta olivat Meksikon itsenäisyys, kirkon ja valtion erottaneet reformit sekä kolmantena Emiliano Zapatan joukkojen voitto vuosien 1910–1920 reformisodassa.
Sheinbaum ja hänen puolueensa suunnitelmissa on monia uudistuksia, kuten Meksikon tuloerojen tasaamista, hyvinvointipalveluiden laajentamista, sosiaalisen asuntotuotannon lisäämistä sekä koulutuksen saavutettavuuden lisäämistä.
Tutkijataustainen lojalisti
Claudia Sheinbaum on paitsi Meksikon ensimmäinen naispresidentti, myös maansa ensimmäinen juutalainen presidentti. Hänen äitinsä isovanhemmat muuttivat Meksikoon Holokaustia pakoon Bulgariasta 1940-luvulla.
Vuodesta 2018 Meksikon pääkaupungin Mexico Cityn pormestarina toiminut Sheinbaum on varsinaiselta ammatiltaan energiatekniikan tutkija. Claudia Sheinbaumin nimissä on yli sata tutkimusartikkelia ja kaksi kirjaa. Hän oli mukana myös Hallitustenvälisessä ilmastonmuutospaneelissa eli IPCC:ssä, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007.
Kun Sheinbaumin edeltäjä Amlo valittiin Meksikon presidentiksi vuonna 2018, Sheinbaum valittiin Amlon entiseen virkaan Mexico Cityn pormestariksi. Poliittisesti Sheinbaumia pidetään väistyvän presidentti Amlon läheisenä liittolaisena, ja hänen odotetaankin jatkavan Amlon politiikkaa.
Murskavoitolla virkaansa aikanaan valittu Amlo puolestaan on ollut poikkeuksellisen suosittu presidentti. On arvioitu, että Amlo olisi voittanut myös tämänkertaisen vaalin, jos hän olisi asettunut uudelleen ehdolle. Meksikon perustuslaki kuitenkin kieltää presidenteiltä peräkkäiset virkakaudet. Joka tapauksessa Sheinbaumin odotetaan jatkavan Amlon perintöä, ja todennäköisesti Amlo jatkaa myös uuden presidentin taustavaikuttajana.
Politiikkaa väkivallan varjossa
Meksikossa käytiin presidentinvaalin lisäksi myös parlamentti- eli kongressivaalit ja paikallisvaalit. Vaaleja varjosti poikkeuksellinen poliittisen väkivallan ilmapiiri. 37 ehdokasta eri virkoihin kaikista tärkeimmistä puolueista murhattiin vaalikampanjan aikana. Yli satatuhatta meksikolaista on kateissa ilman selitystä. Mexico Evalua -tutkimuslaitoksen mukaan noin 95 prosenttia maassa tehdyistä rikoksista jäi ratkaisematta vuonna 2022.
Sheinbaumin valinta presidentiksi lupaa hyvää myös maan vähemmistöille sekä ympäristölle ja ilmastolle. Claudia Sheinbaum oli ensimmäinen Mexico Cityn pormestari, joka osallistui virassaan kaupungin jokavuotiselle Pride-marssille. Hän on myös pitkään kannattanut uusiutuvan energian käytön lisäämistä Meksikossa.
lehti 