KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Meksiko saa ensimmäisen naispresidenttinsä – ”Suuri yllätys olisi, jos presidentin koalitio saisi määräenemmistön parlamentin molempiin huoneisiin”

Vasemmistolaisen Morena-puolueen ehdokas Claudia Sheinbaum voitti sunnuntain vaalin selvin luvuin.

Vasemmistolaisen Morena-puolueen ehdokas Claudia Sheinbaum voitti sunnuntain vaalin selvin luvuin. Kuva: Lehtikuva/Gerardo Luna

Vasemmistolaisen Morena-puolueen ehdokas Claudia Sheinbaum valittiin sunnuntaina Meksikon uudeksi presidentiksi. 61-vuotias Sheinbaum on Mexico Cityn pormestari ja väistyvän presidentin Andrés Manuel López Obradorin läheinen liittolainen.

Toivo Haimi ja Jussi Virkkunen
5.6.2024 7.00

Viime viikon sunnuntain vaali olisi ollut joka tapauksesa historiallinen: Meksiko olisi saanut ensimmäisen naispresidenttinsä, kävi vaalissa kuinka hyvänsä. Amlon, eli istuvan presidentti Andrés Manuel López Obradorin vasemmistolaisen Morena-puolueen ehdokkaan Claudia Sheinbaumin ainoa varteenotettava vastaehdokas oli oikeistolaisen PAN-puolueen Xóchitl Gálvez.

Vaalipäivänä Sheinbaum sai kuitenkin 59,35 prosenttia annetuista äänistä ja hänet valittiin selvin luvuin Meksikon presidentiksi. Toiseksi tulleen Gálvezin äänisaalis jäi lopulta vain 27,90 prosenttiin. Uusi presidentti Sheinbaum astuu virkaansa lokakuussa. Tuolloin presidentestä tulee presidenta, kuten yhdysvaltalainen vasemmistolehti Jacobin asian ilmaisi.

Ensimmäisen naispresidentin valinta on historiallinen hetki rooomalaiskatolilaisessa Meksikossa, joka on maskuliinisuutta korostavan macho-kulttuurin läpitunkema. Meksiko on myös erittäin vaarallinen maa naisille: noin kymmenen naista murhataan Meksikossa joka päivä.

Vaalitulos sinänsä ei ollut yllätys. Meksikossa käytiin presidentinvaalin lisäksi myös parlamentti- eli kongressivaalit ja paikallisvaalit.

– Suuri yllätys olisi, jos presidentin koalitio saisi määräenemmistön parlamentin molempiin huoneisiin, tiivistää maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.

Kahden kolmasosan enemmistöllä koalitio voisi Teivaista lainaten ”suhtautua perustuslakiin kuin muovailuvahaan”. Sheinbaum on puhunut ajavansa Meksikon neljättä muutosta, millä tarkoitetaan Teivaisen mukaan jossain määrin sosiaalidemokraattishenkisen hyvinvointivaltion rakentamista.

– Vaaleissa, joissa ei juuri yllätyksiä ollut, tämä kahden kolmasosan enemmistö olisi pienistä yllätyksistä suurin, Teivainen tiivistää.

Kolme aiempaa muutosta olivat Meksikon itsenäisyys, kirkon ja valtion erottaneet reformit sekä kolmantena Emiliano Zapatan joukkojen voitto vuosien 1910–1920 reformisodassa.

Sheinbaum ja hänen puolueensa suunnitelmissa on monia uudistuksia, kuten Meksikon tuloerojen tasaamista, hyvinvointipalveluiden laajentamista, sosiaalisen asuntotuotannon lisäämistä sekä koulutuksen saavutettavuuden lisäämistä.

Claudia Sheinbaumin kannattajia Mexico Cityssä vaalipäivänä.

Claudia Sheinbaumin kannattajia Mexico Cityssä vaalipäivänä. Kuva: Lehtikuva/Yuri Cortez

Tutkijataustainen lojalisti

Claudia Sheinbaum on paitsi Meksikon ensimmäinen naispresidentti, myös maansa ensimmäinen juutalainen presidentti. Hänen äitinsä isovanhemmat muuttivat Meksikoon Holokaustia pakoon Bulgariasta 1940-luvulla.

Vuodesta 2018 Meksikon pääkaupungin Mexico Cityn pormestarina toiminut Sheinbaum on varsinaiselta ammatiltaan energiatekniikan tutkija. Claudia Sheinbaumin nimissä on yli sata tutkimusartikkelia ja kaksi kirjaa. Hän oli mukana myös Hallitustenvälisessä ilmastonmuutospaneelissa eli IPCC:ssä, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007.

Kun Sheinbaumin edeltäjä Amlo valittiin Meksikon presidentiksi vuonna 2018, Sheinbaum valittiin Amlon entiseen virkaan Mexico Cityn pormestariksi. Poliittisesti Sheinbaumia pidetään väistyvän presidentti Amlon läheisenä liittolaisena, ja hänen odotetaankin jatkavan Amlon politiikkaa.

Murskavoitolla virkaansa aikanaan valittu Amlo puolestaan on ollut poikkeuksellisen suosittu presidentti. On arvioitu, että Amlo olisi voittanut myös tämänkertaisen vaalin, jos hän olisi asettunut uudelleen ehdolle. Meksikon perustuslaki kuitenkin kieltää presidenteiltä peräkkäiset virkakaudet. Joka tapauksessa Sheinbaumin odotetaan jatkavan Amlon perintöä, ja todennäköisesti Amlo jatkaa myös uuden presidentin taustavaikuttajana.

Politiikkaa väkivallan varjossa

Meksikossa käytiin presidentinvaalin lisäksi myös parlamentti- eli kongressivaalit ja paikallisvaalit. Vaaleja varjosti poikkeuksellinen poliittisen väkivallan ilmapiiri. 37 ehdokasta eri virkoihin kaikista tärkeimmistä puolueista murhattiin vaalikampanjan aikana. Yli satatuhatta meksikolaista on kateissa ilman selitystä. Mexico Evalua -tutkimuslaitoksen mukaan noin 95 prosenttia maassa tehdyistä rikoksista jäi ratkaisematta vuonna 2022.

Claudia Sheinbaumin kannattajia Mexico Cityssä vaalipäivänä.

Claudia Sheinbaumin kannattajia Mexico Cityssä vaalipäivänä. Kuva: Lehtikuva/Yuri Cortez

Sheinbaumin valinta presidentiksi lupaa hyvää myös maan vähemmistöille sekä ympäristölle ja ilmastolle. Claudia Sheinbaum oli ensimmäinen Mexico Cityn pormestari, joka osallistui virassaan kaupungin jokavuotiselle Pride-marssille. Hän on myös pitkään kannattanut uusiutuvan energian käytön lisäämistä Meksikossa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielisteleekö Suomi yhä Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia?

Suomen suhde Trumpin Yhdysvaltoihin: ”Kiusallista mielistelyä”

Minja Koskela.

Pitävätkö porvaripuolueet työttömien maksimaalista kontrollointia järkevänä tapana käyttää verorahoja? Resurssit kuluvat hakemustehtailun valvomiseen

Muuttuneet äänenpainot heijastavat ymmärrystä siitä, että Naton tulevaisuus, EU:n strateginen autonomia ja Ukrainan rauhanprosessi eivät kestä arvaamattomuutta Washingtonissa, tuumii Merja Kyllönen.

”Äänenpainot koventuivat läpi ryhmien” – Merja Kyllönen kommentoi täysistuntoviikkoa, Mercosur-kiistaa ja Trumpin Davos-puheita

Lähihoitajan valtuuksia rajattiin viime hallituksen toimesta.

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

Uusimmat

Mielisteleekö Suomi yhä Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia?

Suomen suhde Trumpin Yhdysvaltoihin: ”Kiusallista mielistelyä”

Minja Koskela.

Pitävätkö porvaripuolueet työttömien maksimaalista kontrollointia järkevänä tapana käyttää verorahoja? Resurssit kuluvat hakemustehtailun valvomiseen

Talouskuri, velkajarru ja sen vaikutukset naisiin

On vaikea ymmärtää, miksi Jeneva Rosen höttöinen dekkari Täydellinen avioliitto on bestseller

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

 
02

Pienelle lapselle tärkeintä on vanhemman läheisyyden tuoma turva – ja tätä meidän on vaikea niellä

 
03

Entä jos Trump onkin vain hullu?

 
04

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

 
05

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mikromuovi uhkaa tuhota miljoonia vuosia vanhan merikilpikonnalajin

24.01.2026

”Äänenpainot koventuivat läpi ryhmien” – Merja Kyllönen kommentoi täysistuntoviikkoa, Mercosur-kiistaa ja Trumpin Davos-puheita

23.01.2026

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

23.01.2026

Mitä jäi käteen Belémistä – asiantuntijat vastaavat

23.01.2026

Ruoka täytyy nostaa ilmastoratkaisujen keskiöön

22.01.2026

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

22.01.2026

Työttömien toimeentulo romahtaa: Toimeentulotukikin voi puolittua

22.01.2026

Entä jos Trump onkin vain hullu?

22.01.2026

Maaseudun tyhjentäminen luo pohjaa äärioikeistolle, ajattelee kohtuutaloustutkija Riina Bhatia

21.01.2026

Pakistanin lääkevalvontaa kiristetään – Intian yskänlääkekatastrofin jäljet pelottavat

20.01.2026

Yksi hirmuhallinto kaatui – Nyt pitää taata, että EU:n tuki Syyriaan kohdistuu oikein

20.01.2026

Ekonomisti lyttää palkkamaltin: ”Kasvattaa lähinnä yritysten katteita”

20.01.2026

Näin Kiina selvisi Trumpin tullisodasta

20.01.2026

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

19.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset