Pandemia ja äitiys pudottivat 26-vuotiaan Miriam Chávezin työmarkkinoilta, jonne hän ei ole onnistunut palaamaan. Chávezin tapaus ei ole harvinainen – jopa neljäsosa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen nuorista naisista on vailla työ- tai opiskelupaikkaa.
– Poikani on kuusivuotias, ja hoidan häntä ja kotiamme sillä välin kun mieheni käy töissä. Haluan löytää töitä, mutta minulla ei ole ketään, kelle jättää lapseni, Chávez kertoo kodissaan Rímacin alueella, Perun pääkaupungissa Limassa.
Perun 33 miljoonasta asukkaasta lähes kahdeksan miljoonaa, eli 23 prosenttia on 15–29-vuotiaita nuoria. Heistä 18 prosenttia ei opiskele eikä käy töissä. He ovat enimmäkseen naisia ja kaupunkilaisia: joka neljäs kaupungissa asuva nainen on vailla työ- tai opiskelupaikkaa. Perun tilastot kuvastavat koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen todellisuutta.
– Vuonna 2022 lähes 21 prosenttia Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen nuorista ei opiskellut eikä työskennellyt. Naisten 26,6 prosentin osuus on huomattavasti miesten 15,5 prosentin osuutta suurempi, sanoo Francesco Carella, Kansainvälisen työjärjestön ILOn alueellinen asiantuntija nuorisotyöllisyyden alalta.
Carellan tiedot perustuvat Latinalaisen Amerikan ja Karibian vuoden 2023 työmarkkinakatsaukseen. Katsauksesta selviää myös se, että valtaosa nuorista naisista ilmoitti olevansa vailla opintoja tai työtä pääasiassa koti- ja hoivatyön vuoksi.
– Tämä vaikuttaa negatiivisesti taitojen karttumiseen ja vaikeuttaa työmarkkinoille siirtymistä, Carella sanoo.
Miriam Chávezkaan ei pysty palaamaan työmarkkinoille vaikka haluaisi. Chávez tulee vähävaraisesta perheestä jota hän on tukenut taloudellisesti 13-vuotiaasta lähtien. Vaikka Chávez käyttää lähes kaiken aikansa kodin- ja lapsenhoitoon, hän ei saa siitä minkäänlaista palkkaa.
– Olen työskennellyt 13 vuotta, mutten tiedä, mitä terveysvakuutus tai eläkerahasto tarkoittavat. En halua edes ajatella tulevaisuutta ja vanhuutta. Minulla on hyvä mies, mutta en halua olla hänestä taloudellisesti riippuvainen, Chávez sanoo.
Carellan mukaan työmarkkinoilla vallitsee selkeä epätasa-arvo, sillä naisten työllisyysaste ja läsnäolo työmarkkinoilla ovat huomattavasti alhaisemmat kuin miesten. Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana alueen naisista kävi töissä 51 prosenttia, kun osuus oli miesten kohdalla 74 prosenttia.
– Vaikka pandemian jälkeen on havaittavissa lievää parannusta naisten työvoimaan osallistumisessa, alueella on edelleen sukupuolten välinen kuilu, mikä heijastaa syvään juurtunutta työnjakoa miesten ja naisten välillä, Carella sanoo.
Koulutus ei takaa työllistymistä
Carellan mukaan ILOn raportit osoittavat, että erityisesti nuorilla naisilla on edelleen suuria vaikeuksia sekä työpaikkojen että koulutusta vastaavien töiden saamisessa, vaikka heidän keskimääräinen koulutustasonsa on noussut.
– 2000-luvun alussa 40 prosenttia 15–24-vuotiaista Latinalaisen Amerikan ja Karibian nuorista oli käynyt koulua vähintään kymmenen vuotta, mutta vuonna 2021 osuus oli jo 63 prosenttia, Carella sanoo.
Carellan mukaan nuorisotyöllisyyden edistäminen vaatii työvoiman kysynnän ja talouskasvun välisen yhteyden parantamista sekä korkeampaa koulutusta vaativien työpaikkojen tarjonnan lisäämistä. Työllistymiseen suuntautuvaa koulutusta pitää myös lisätä.
Maailmanpankki on ennustanut, että alueen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain 1,6 prosenttia, mikä lisää valtioiden työllisyyshaasteita, erityisesti nuorten ja naisten osalta.
Kuten ILOn tutkimukset osoittavat, nuorten työllisyys on edelleen merkittävä haaste päättäjille, sillä mahdollisuudet rakentaa kunnollista työuraa ovat riittämättömiä ja epätasa-arvoisia, mikä vaikuttaa erityisesti tiettyihin väestöryhmiin, Carella korostaa.
Miriam Chávez on turhautunut siitä, ettei voi olla itsenäinen nainen ja toteuttaa itseään. Hän ei kuitenkaan menetä toivoaan.
– Kolmen vuoden päästä en ole enää virallisesti nuori. En halua, että nämä vuodet kuluvat ilman, että saan jonkin oven avautumaan oman yrityksen perustamiseksi, hän sanoi.