Varsinais-Suomen vaalipiiristä kansanedustajaksi nouseva Johannes Yrttiaho tiesi varautua siihen, että Li Andersson lähtee europarlamenttiin ja hän palaa eduskuntaan tämän tilalle. Mutta vaalin huima tulos yllätti hänetkin. Andersson sai ennätykselliset 247 604 ääntä ja vasemmistoliitto 17,3 prosentin kannatuksen ja kolme meppiä.
– Tulos oli tietysti ilmiömäinen. Vasemmistoliiton kannatuksessa näkyy näkyy ihmisten halu vastustaa Orpon hallituksen politiikkaa, vaikka toki päähallituspuolue kokoomus pärjäsi vaaleissa hyvin, hän arvioi.
– Kyse on hyvästä oppositiopolitiikasta, kun mentiin pääoppositiopuolue demareiden ohi. On onnistuttu demareidenkin haastamisessa, mikä helposti on akilleenkantapää nykyisenlaisessa blokkipolitiikan asetelmassa
”Tämä keskustelu on kuitenkin Suomessa toistaiseksi puuttunut lähes kokonaan.”
Yrttiaho pitää huomionarvoisena perussuomalaisten romahdusta.
– Perussuomalaiset ottivat tässä vastaan kansan palautteen ja ovatkin hallituksessa sitä varten, että suojaavat kokoomuksen kannatusta, hän toteaa.
Yrttiaho antaa kunnian myös Li Anderssonille.
– Hän on johtanut oppositiopolitiikkaa näkyvästi. Siitä kuuluu kiitos hänelle. Totta kai henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ja karismalla on merkitystä.
Leikkauksia vastaan
Yrttiaho ehti olla vuoden pois eduskunnasta pudottuaan sieltä viime vuoden vaaleissa. Sen jälkeen hän on tehnyt väitöskirjaansa, joka käsittelee energiapolitiikkaa.
– Sen panen nyt tauolle. Harvemmin tuollainen työ onnistuu kansanedustajuuden ohessa, hän sanoo.
Muuten elämä ei paljoa muutu.
– Olenhan jo tottunut tekemään kansanedustajan hommia. Reissaamiseen liittyvät rutiinit ovat yhä tuoreessa muistissa.
Eduskunnassa Yrttiaho uskoo keskittyvänsä leikkauspolitiikan vastustamiseen.
– Siitähän varoittelin jo viime eduskuntavaalien aikaan. Nyt Orpon hallitus vie niitä läpi ja on jo vienytkin, hän sanoo.
– Tulossa on lisää työelämän oikeuksien ja sosiaaliturvan heikennyksiä. Huolestuttava on yleistuki, jonka Orpo on nyt laittanut valmisteluun. Siitä hallitusohjelmaan tehty kirjaus viittaa siihen, että tarkoitus on leikata sosiaaliturvan tasoa vielä lisää.
Yksi asia, johon Yrttiaho haluaa puuttua, on hyvinvointialueiden rahoitus. Hänestä se pitää saada korjattua valtion tasolla.
– Rahoitus on kiperä homma ympäri maan. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa valtion rahoituksen leikkaukset ovat johtaneet tai johtamassa terveysasemien lakkautuksiin tai yksityistämisiin, ikäihmisten palvelujen leikkauksiin ja hoivakotien sulkemisiin ja yksityistämisiin. Vahva yksityistäminen näkyy heti, kun valtion rahoitus vähenee. Sitähän kokoomus ajaa.
Muista riippuvainen Suomi
Yrttiaho nostaa esiin vielä työllisyyskehityksen.
– Se ei näytä hyvältä. Edelleen näyttää siltä, että korot pysyvät pitkään korkealla ja se painaa rakennusalaa ja hidastaa muitakin investointeja.
Hän haluaa mainita erikseen Turun telakan.
– Siellä loppuvat tilaukset 2026, jos uusia ei saada. Eduskunnassa pitää vahtia, että valtiovalta on tarvittaessa valmis turvaamaan telakan työllisyyden.
Hän toteaa teollisten työpaikkojen osalta olevan ongelmallista, että vienti ei vedä isoihin vientimaihin.
– Suomesta puuttuu teollisuuspolitiikka. Täällä ollaan muiden maiden armopalojen varassa ja luotetaan siihen, että kauppoja tulee. Mutta kun talous sukeltaa laajasti, näkyy, ettei ole välineitä korjata tilannetta, hän sanoo.
– Kotimarkkinateollisuuden ja kotimarkkinoiden vahvistaminen olisi yksi sellainen lääke, jota Suomen kannattaisi viedä eteenpäin pitkällä tähtäimellä, ettemme olisi niin vientiriippuvaisia.
Hän pitää virheenä hallituksen toukokuussa antamia myyntivaltuuksia isojen valtionyhtiöiden osalta.
– Suunta on täysin väärä varsinkin, jos pitäisi viedä eteenpäin vihreää siirtymää. Se ei etene ilman valtioiden merkittävää panosta. Tämä keskustelu on kuitenkin Suomessa toistaiseksi puuttunut lähes kokonaan. Valtioiden roolin on oltava merkittävä nimenomaan teollisuusyritysten omistajina, jotta päästöjen vähennys ja vihreä siirtymä onnistuvat. Markkinat eivät sitä hoida.
Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Yrttiaho sai vasemmistoliiton silloisen kansanedustajan Markus Mustajärven kanssa solvauksia, joissa heidät leimattiin Venäjä-mieliseksi. Pontta väitteille antoi Yrttiahon kielteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen ja Suomen päätökseen hankkia hävittäjiä Yhdysvalloista.
– Tällainen leimaaminen on yritys vaientaa todellinen keskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Hyökkäys helmikuussa 2022 oli yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastainen ja tuomittava. Sillä ei kuitenkaan ollut tosiasiassa vaikutusta Suomen turvallisuustilanteeseen. Suomea ei siis uhannut mikään, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho huomauttaa, että tämä asia todettiin eduskunnalle yksiselitteisesti.
– Se on tärkeää pitää mielessä. Sotilaallinen liittoutuminen ajettiin Suomessa läpi osana kiristyvää suurvaltakamppailua, ei maamme turvallisuuden vuoksi. Amerikkalaishävittäjät olivat Nato-jäsenyyden kymmenien miljardien kynnysraha.
– Juuri suurvaltojen eturistiriidoissa Suomen pitäisi maantieteensäkin vuoksi pysyä neutraalina, mutta näistä asioista käytävä keskustelu halutaan nyt estää. Tilanne on sama, jos yrittää puhua rauhan puolesta. Leimaamalla ja solvaamalla rajataan sanan- ja mielipiteenvapautta. Eivätkö asiat kestä päivänvaloa?
– On selvää, että ilman tulitaukoa ja rauhanneuvotteluja verenvuodatus jatkuu ja pahenee. Aseilla rauhaa ei saavuteta, vain diplomatialla ja neuvotteluilla. Ihmettelen, eikö Suomesta tosiaan löydy enempää rauhasta puhuvia, kun tarve sille on suurimmillaan.
Itsenäisyys menee
Yrttiaho ottaa esiin myös Yhdysvaltain kanssa solmitun kahdenvälisen DCA-sotilassopimuksen, jonka hyväksymistä eduskunnan puolustusvaliokunta yksimielisesti puolsi tiistaina. Hän on varoitellut sopimuksesta jo aiemmin.
– Suomen suvereniteetti ja itsenäisyys ovat mahdollisia Naton jäsenenä, vaikka Natossa on valtavia poliittisia paineita olla liittokunnan päätöksissä mukana. Yksimielisyyttä vaativa päätöksenteko kuitenkin vielä mahdollistaa poliittisen irtioton, kun Suomen etu sitä vaatii, hän kuvailee.
– DCA-sopimuksella Suomi sen sijaan antaa Yhdysvaltain joukoille oikeuden tulla maahan ilman eri päätöksiä. Se vie ison osan suvereniteettiamme eikä Suomen ulkopolitiikka ei ole enää itsenäistä, vaan siitä päätetään Washingtonissa. Tämä ei lisää turvallisuutta vaan päinvastoin.
uutiskirje 
