Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski varoittaa, että hallituksen kaavailemista muutoksista inhouse-yhtiöiden toimintaan voi seurata valtavia kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille.
– Hallitus väittää politiikkansa olevan vastuullista taloudenpitoa, mutta ajaa silti historiallista yksityistämisuudistusta, jonka arvioidaan aiheuttavan kunnille ja hyvinvointialueille jopa viiden miljardin euron lisäkustannukset, Lohikoski arvioi.Hän jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
In house -yhtiöt ovat julkisten toimijoiden, usein usean kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai näiden yhdessä omistama yrityksiä. Lisäksi valtion virastoilla on yhteisiä in house -yhtiöitä.
”Erityisesti pienemmät kunnat jäisivät uudistuksen jalkoihin.”
Hallituksen ajama muutos rajoittaisi kuntien ja muiden julkisten toimijoiden mahdollisuutta jättää hankintojaan kilpailuttamatta. Julkistoimijat voivat tehdä hankintoja itse omistamiltaan inhouse-yhtiöiltä, ilman kilpailutusta. Edellytyksenä on ollut, että hankkiva taho käyttää yhtiössä todellista valtaa. Nyt hallitus on lisäämässä edellytyksiin kymmenen prosentin omistusosuuden.
Tällä hetkellä kunta voi omistaa yhtiöstä promilleja ja silti hyötyä omistuksesta kilpailutuksessa.
Kustannukset nousisivat
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemän selvityksen mukaan hallituksen suunnitelmat johtaisivat keskitettyjen inhouse-hankintojen mittakaava etujen menettämiseen ja pysyvään kustannusten nousuun kunnissa ja hyvinvointialueilla. KKV on ilmoittanut, ettei se kannata hallituksen suunnitelmaa.
– Hallituksen politiikassa on kyse enemmän yksityistämisestä ja suomalaisille kalliista suuryritysten suosimisesta kuin julkisten varojen tehokkaasta käytöstä. Suunnitellut muutokset inhouse-yhtiöiden toimintaan on peruttava, Lohikoski sanoo.
Hän tähdentää sitä, että asiantuntijoiden mukaan uudistus saattaa olla ongelmallinen myös perustuslaissa määritellyn kuntien laajan itsehallinnon kannalta.
Eriarvoistavaa kohtelua
Lohikosken mukaan uudistus myös kohtelisi kuntia eriarvoistavasti.
– Erityisesti pienemmät kunnat, joilla ei ole mahdollisuuksia suuriin omistusosuuksiin tai hartioita omaan tuotantoon, jäisivät uudistuksen jalkoihin. Hyötyjiä olisivat suuret, usein kansainväliset yritykset, joilta palvelut olisi jatkossa hankittava, hän huomauttaa maanantaina lähettämässään tiedotteessa.
Suomessa on noin 50 inhouse-yhtiötä, joissa on yli kymmenen osakasta, ja joihin uudistus vaikuttaisi. Uudistuksen jälkeen inhouse-yhtiöitä jouduttaneen pilkkomaan tai osuuksia myymään. Palvelut joudutaan tekemään useammin omana tuotantona tai hankkimaan markkinoilta, jos se on mahdollista.
Asiasta heräsi keskustelua heti hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen kesällä 2023 ja vuoden alussa Kuntaliitto vetosi hallitukseen, jotta inhouse-yhtiöiden sääntely arvioitaisiin uudelleen. Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on on ollut huolissaan uudistuksesta. Sen sijaan Suomen Yrittäjät pitää sitä hyvänä. Sen mukaan Inhouse-yhtiöt rapauttavat markkinoita ja käyvät kalliiksi veronmaksajille.
uutiskirje 