Insinööriliitto on palkinnut Veli-Pekka Kivimäen Vuoden insinööri-palkinnolla syyskuussa järjestetyssä Insinöörigaalassa. Muun muassa Nokialla, Microsoftilla, Puolustusvoimissa ja Suojelupoliisissa työskennellyt Kivimäki on erikoistunut avointen lähteiden tiedusteluun, ja kirjoittaa tällä hetkellä aiheesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoulussa.
– Tuntuu erityiseltä, että olen saanut tällaisen tunnustuksen juuri turvallisuustyön piirissä työskentelevänä insinöörinä, Kivimäki kertoo KU:lle.
Avointen lähteiden pioneeri
Viestintätekniikan ja tuotantotalouden insinööri (AMK) Veli-Pekka Kivimäki sai mainetta noin kymmenen vuotta sitten toimiessaan vapaaehtoisena tutkivan journalismin Bellingcat-verkostossa. Bellingcat tutki tuolloin Itä-Ukrainassa tapahtunutta Malaysia Airlinesin MH17-lentoturmaa.
– MH-17 -tutkinnalla oli merkittävä vaikutus urakehitykseeni, Kivimäki tuumii nyt kymmenen vuotta myöhemmin.
Veli-Pekka Kivimäki oli otollisessa asemassa osallistumaan kansainväliseen lentoturmatutkintaan. Hän oli seurannut Ukrainan yhteiskunnan kehitystä jo vuodesta 2013, ja kiinnostus syveni entisestään helmikuussa 2014 tapahtuneen kansannousun, Krimin miehityksen, Donbassin sodan ja presidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttämisen jälkeen.
– Jo ennen kuin MH17 ammuttiin alas, löytyi sosiaalisesta mediasta paljon materiaalia Ukrainan sodasta. Silloin ei kuitenkaan ollut vielä järjestelmällistä toimintaa, jonka puitteissa tuota materiaalia oltaisiin analysoitu ja käyty läpi, Kivimäki kertoo.
Samoihin aikoihin brittiläinen toimittaja Eliot Higgins oli polkaisemassa käyntiin tutkivan journalismin Bellingcat-verkostoa. Higgins oli aikaisemmin tehnyt vastaavia tutkimuksia Syyrian sisällissodasta, missä hän paljasti muun muassa Bašar al-Assadin joukkojen käyttäneen kemiallisia aseita siviiliväestöä vastaan.
Heti kesällä 2014 Bellingcat-verkoston vapaaehtoiset halusivat saada tolkkua siitä, mitä turmassa todella tapahtui. Lähes välittömästi lentoturman jälkeen pakkaa sekoitti kuitenkin disinformaatio: Venäjän viranomaiset ryhtyivät esittämään julkisuudessa vaihtoehtoisia teorioita siitä, mitä turmassa olisi voinut tapahtua.
– Minulle tuli halu selvittää, pystyisimmekö selvittämään totuuden avointen lähteiden, esimerkiksi turmakoneen hylystä löytyvän kuvamateriaalin perusteella, Kivimäki sanoo.
Bellingcat-verkosto selvitti avoimia lähteitä, kuten sosiaalisesta mediasta löytyvää kuva- ja videoaineistoa käyttäen, että MH17-koneen ampui alas Venäjältä tuotu Buk-ilmatorjuntaohjus heinäkuussa 2014. Bellingcat myös osoitti, että ohjusjärjestelmää käyttivät Kremlin tukemat separatistijoukot. Turmassa kuoli 298 ihmistä.
MH17-tutkinnan jälkeen Veli-Pekka Kivimäki alkoi saada pyyntöjä siitä, voisiko hän pitää koulutuksia avointen lähteiden tiedonhankinnasta.
– Silloin minulle valkeni, että tätä voisin tehdä työkseni, Kivimäki sanoo.
Työ jatkuu ja laajenee
Kymmenen vuotta myöhemmin Veli-Pekka Kivimäki arvioi Bellingcatin tehneen hyvää pohjatyötä. X (entinen Twitter) on nykyään pullollaan erilaisia ryhmiä, jotka käyttävät Bellingcatin kehittämiä menetelmiä tutkimukseen.
– Toki nyt laatukin vaihtelee. Osa näistä uusista porukoista toimii tunnollisemmin ja ammattimaisemmin kuin toiset. Analyysin taso vaihtelee toimijoiden välillä, Kivimäki kertoo.
Lisäksi erityisesti Telegram-sovelluksessa toimii valtava määrä Ukrainan sodan tapahtumia seuraavia tilejä. Myös eri medioiden toimituksiin ympäri maailmaa on perustettu vastaavia, avointen lähteiden tiedonhankintaa journalismissa käyttäviä ryhmiä.
– Kun vertaa vuoteen 2014, silloin myös sosiaalisen median palvelut olivat avoimempia. Materiaalia sai palveluista helpommin ulos enemmän kuin nykypäivänä.
Esimerkiksi MH17-tutkimuksissa Bellingcat käytti paljon paikkatietohakuja: esimerkiksi Twitteristä tai Instagramista katsottiin, millaisia kuvia tai videoita tietystä paikasta on julkaistu tiettynä aikana. Näin pystyttiin rakentamaan tarkka kuva siitä, kuinka MH17-koneen ampunut Buk-ilmatorjuntaohjus kulki Venäjältä Ukrainaan.
– Sellaiset ovat nykyään paljon hankalampia tehdä, Kivimäki toteaa.
”Ensimmäisenä on pysähdyttävä uuden tai yllättävän tiedon äärelle, eikä pidä lähteä tunteen vietäväksi.”
Viilipyttynä verkossa
Veli-Pekka Kivimäki kehottaa kaikkia kansalaisia opettelemaan tietynlaista viilipyttymäisyyttä, kun erilaista tietoa ja voimakkaita tunteita herättäviä materiaaleja tulee internetissä vastaan.
– Ensimmäisenä on pysähdyttävä uuden tai yllättävän tiedon äärelle, eikä pidä lähteä tunteen vietäväksi, Kivimäki sanoo.
Hän sanoo, että verkossa tapahtuvalla informaatiovaikuttamisella pyritään juuri siihen, että ihmisten ajattelua ja toimintaa viedään johonkin suuntaan herättämällä ensin vahva tunnereaktio.
– Se, että pysytään rauhallisena tiedon edessä ja mietitään, onko asia oikeasti näin, on hyvä taito jokaiselle. Ei pidä lähteä riehaantumaan eikä etenkään jakamaan eteenpäin tietoa, josta voidaan myöhemmin osoittaa, ettei se pidäkään paikkansa.
uutiskirje 