SDP kärjessä, keskustakin piristyi – Näin KU:n toimituksessa puitiin tuoreimpia puoluekannatuslukuja

Jussi Virkkunen: Toivo, oletko ehtinyt katsoa Ylen aamuisia rätinkejä?

Toivo Haimi: Jo vain, Jussi. Ovathan ne melko dramaattisia: SDP on suosituin puolue ja kasvattaa edelleen kaulaansa kokoomukseen, ja keskustankin kannatus on viimein piristynyt. Vasemmistoliiton kannatus on tullut kesän huippulukemista alas, mutta edelleen käyrän trendi osoittaa ylöspäin. Oppositiopuolueista ainoastaan vihreillä menee kehnommin kuin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Ylen jutussa todettiin, että hallituksen kannatus on pudonnut 44 prosenttiin ja opposition noussut 54,1 prosenttiin. Voiko tästä päätellä mitään, Jussi?

JV: Voi, hallituksen suosio on edelleen aika korkealla – etenkin kun ottaa huomioon, millaista politiikkaa se on tehnyt. Varmaan aika monella oli odotuksena, että suosio romahtaisi kunnolla leikkauspolitiikan vuoksi. Tässä palataan siihen, mistä olemme suhteellisen usein puhuneet – perussuomalaisten peruskannatus on aika korkealla nykyään.

On myös hyvä huomata, että nykyoppositiosta ei seuraavaa hallitusta hevin koota. Keskustalaiset ovat tehneet selväksi, että samaan pohjaan kuin viime vaalikaudella he eivät voi ole uudestaan lähdössä.

Näin ollen gallupista voi sanoa, että se on jälleen kokoomuksen Petteri Orpolle hyvä uutinen. Jos katse on jo vuodessa 2027, alkaa avautua uudenlaisia oikeistohallitusmahdollisuuksia.

Nykyoppositiosta ei seuraavaa hallitusta hevin koota.

Toivo, vasemmistoliiton kannatus on nyt samalla tasolla kuin kuukausi sitten 9,3. Mitä se kertoo sinulle?

TH: Nyt eletään viimeisiä viikkoja, kun huippusuosittu Li Andersson on vasemmistoliiton puheenjohtaja. 19. lokakuuta puolueen kannatukselta otetaan apupyörät pois, ja puolueen uusiksi kasvoiksi valitaan joko Gashaw Bibani, Minja Koskela tai Laura Meriluoto.

Eurovaalien jälkeen mediassa toisteltiin kertomusta siitä, kuinka vasemmistoliiton suosio on pelkästään Li Anderssonin varassa. Nyt loppusyksystä nähdään, pitääkö tuo analyysi paikkansa.

Jos viime vaalikauden hallituspohja on keskustan toimesta poissuljettu, mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Kokoomuksen ja SDP:n varaan rakennettu sinipuna vihreillä ja RKP:lla ryyditettynä, jonkinlainen ”tolkun hallitus”? Tai sitten nykyinen oikeistohallitus, kepulla tai ilman. Punavihreällä blokilla eivät paukut hallitukseen aivan riitä.

JV: Niin, vasemmiston kannatus on nyt yli kaksi prosenttiyksikköä yli eduskuntavaalien tuloksen. Politiikan syksyä on takana jo jonkun verran, ja sen aikana eduskunnassa ei ole enää kuulunut Anderssonin ääni.

Vasemmistoliiton puheenjohtajakisassa on se tilanne, että puolueen linjaan ei ole tulossa muutoksia. Kaikki ovat tyytyväisiä nykyiseen, joten muutos on luvassa ainoastaan niin kutsuttuun puhuvaan päähän.

Tolkun hallitus on hyvä termi. Samalla on hyvä huomata, että sinipunahallituksen talouspolitiikka on helposti kaikkein pahinta talouskuria: siinä kun yhdistyvät veronkorotukset ja menoleikkaukset.

Kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset voisivat näillä luvuilla saada oikeistohallituksen kasaan, ja eiköhän RKP lähtisi siihenkin mukaan pitämään huolta kahdesta sairaalasta ja säätiöiden verohelpotuksista.

Antti Lindtmanin demareille sinipuna voisi varmaankin olla hyvin mahdollinen, mutta vihreiden ja vasemmistoliiton kannattaa analysoida tarkkaan nykyinen tilanne. Kuten sanoitkin, näillä luvuilla ei punavihreää hallitusta Suomeen synny. Toki vaaleihinkin on vielä aikaa.

Ylen analyysissa nostetaan esiin keskustan uuden puheenjohtajan Antti Kaikkosen lausahdus ””tänne voi tulla, jos tulee tekemään työtä. Rikollisia ja pummeja emme tänne kaipaa”. Tätä pidetään yhtenä mahdollisena syynä kannatusnousulle. Jos näin on, on tilanne aika synkkä. Vai mitä mieltä olet?

TH: Synkkäähän tuo on, jos maakuntien entisen mahtipuolue keskustan ainoa oljenkorsi tässä vaiheessa on ryhtyä persuiksi.

Vasemmistoliitolta tuskin edes kysytään, haluaisiko puolue mukaan Petteri Orpon ja Antti Lindtmanin mahdollisesti lämmittelemään sinipunapohjaan. Kokoomus on nykyään paljon oikeistolaisempi puolue kuin Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten (2011-15) aikaan. Kannattaa muistaa, että viime eduskuntavaalien jälkeen Orpo käytännössä sulki vasemmistoliiton ulos hallitusyhteistyöstä puolueensa kanssa.

JV: En kyllä usko kenenkään vasemmistoliitossa haluavan samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa. Siitä ei tulisi yhtään mitään.

Suomessa on hämmästyttävän laajalla ajatus, että kaikkien puolueiden pitäisi kyetä yhteistyöhön esimerkiksi perussuomalaisten kanssa. Eikä pidä.