Tästä on tulossa vähäverisin esikoisdekkareiden vuosi pitkään aikaan. Nimikkeitä on vähän eikä mikään niistä ole kunnolla täräyttänyt. Ei sitä tee hypertuotteliaan kirjailija Jukka-Pekka Palviaisen esikoinenkaan, mutta sen sentään luki mielihyvällä. Tänä vuonna jo se on saavutus.
Raumalainen vuonna 1967 syntynyt Palviainen on kirjoittanut suuren joukon lasten- ja nuortenkirjoja. Tänä vuonna häneltä on tullut tai tulossa viisi teosta, joista ensi viikolla ilmestyvä Tavoittelemanne henkilö on tapettu on Palviaisen kymmenes aikuisten romaani ja siis ensimmäinen dekkari.
Freelancetoimittaja Ville Kuhnari on marraskuisessa aamupimeydessä pyörälenkillä, kun vastaan tuleva musta Transit on tulossa päälle. Tarkoituksellisesti. Kyseessä on murhayritys tai ainakin painava varoitus. Kuhnari selviää hengissä, mutta joutuu loukkaantuneena sairaalaan.
Heti alkusivuilla tehdään selväksi, että vaikka Kuhnari on tässä tapauksessa uhri, on hän varsin vastenmielinen tyyppi. Toimittajan harrastuksiin kuuluvat ja ovat jo pitkään kuuluneet sidontaleikit, joissa on kumppanin nöyryyttämisen piirteitä. Nykyhetkessä Kuhnari seuraa herkeämättä avovaimonsa nuoren tyttären Sallan elämää valvontakameroilla luvan kanssa ja maksua vastaan.
Rikosylikonstaapeli Teemu Taikkonen sekä vanhemmat rikoskonstaapelit Nelli Nurminen ja Artturi Kataja suhtautuvat Kuhnariin sen verran ynseästi, että tämän täytyy muistuttaa useamman kerran olevansa jutussa uhri, ei epäilty.
Tavoittelemanne henkilö on tapettu junnaa vähän turhan tasapaksuna dekkarina yhtä ja samaa raidetta ennen ensimmäistä ja ainoaa isoa käännettä. Sen jälkeen loppuratkaisu taas on liian helppo.
Teos on dekkarina tavanomainen jutussa mukana olevien sekavia perhekuvioita lukuun ottamatta. Silti siinä on myös vetoa, mikä varmasti johtuu Palviaisen laajasta kokemuksesta. Teksti on helppolukuista ja kaikesta huolimatta innostavaa.
Palviaisen esikoisdekkarissa erottuu erityisen edukseen kaksi asiaa.
Ensinnäkin pidin tavattomasti nokkelasta, luontevasta ja hyväntuulisesta dialogista, jota poliisikolmikko heittää toisilleen. Monesti poliisiromaanien päähenkilöillä on pimeitä puolia, salattuja asioita ja kitkaa toistensa kanssa. Tässä teoksessa kaikilla on hyvä fiilis. Artturin porilaisuudesta veistellään hyväntahtoista herjaa, ollaanhan Raumalla.
Toiseksi selkeäksi päähenkilöksi nouseva Teemu Taikkonen on muutakin kuin poliisi. Hän on mies ja ihminen, jolla on tunteet. Teemun vaimo Venla on merikapteeni ja poissa kotoa pitkiä aikoja kerrallaan. Teemu Taikkonen miettii yksinäisyyttään, parisuhteen tilaa ylipäänsä ja omia tunteitaan tavalla, joka on harvinaista dekkareissa. Lisäksi Teemulla on läheinen suhde vaimonsa sisareen Sonjaan. Sonjan mielestä se saisi ehkä olla vieläkin läheisempi. Kestääkö mies houkutukset?
Teemun yksityiselämää sävyttää myös mielisairaalassa oleva parikymppinen tytär Taija. Tyttären sairaus saa aikaan itsesyytöksiä.
Teemu Taikkosesta Palviainen piirtää hyvinkin tarkkaa kuvaa. Nelli ja Artturi sen sijaan jäävät hahmottomiksi.
Tavoittelemanne henkilö on tapettu käy myös matkailumainoksesta. Jukka-Pekka Palviainen kuvaa marras-joulukuuhun sijoittuvassa teoksessa jouluista Vanhaa Raumaa, sen katuja, putiikkeja ja kahviloita, lämmöllä ja tavalla, joka herättää kiinnostuksen tutustua tähän Unescon maailmanperintökohteeseen.
Palviaisen leppoisa esikoisdekkari ei liiemmin jännitä, mutta se on riittävän omaperäinen, että ansaitsee olla olemassa. Jatkoa todennäköisesti seuraa. Ehkä silloin tutustutaan paremmin Nelliin ja Artturiin.
Jukka-Pekka Palviainen: Tavoittelemanne henkilö on tapettu. 319 sivua, CrimeTime.
lehti 