KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Vuosi etnisen puhdistuksen jälkeen Vuoristo-Karabahin armenialaiset etsivät paikkaansa maailmassa

Vuoristo-Karabahista pakolaiseksi Armeniaan lähtenyt valokuvaaja Hayk Harutyunyan säilyttää yhä kotiavaintaan. Käteensä hän on ottanut tatuoinnin, joka esittää Vuoristo-Karabahia symboloivaa monumenttia ”Me olemme vuoremme”.

Vuoristo-Karabahista pakolaiseksi Armeniaan lähtenyt valokuvaaja Hayk Harutyunyan säilyttää yhä kotiavaintaan. Käteensä hän on ottanut tatuoinnin, joka esittää Vuoristo-Karabahia symboloivaa monumenttia ”Me olemme vuoremme”. Kuva: IPS/Gaiane Yenokian

Jerevan – IPS/Nazenik Saroyan
14.10.2024 13.55

On kulunut kaksitoista kuukautta siitä, kun 22-vuotias valokuvaaja Hayk Harutyunyan siivosi talonsa Vuoristo-Karabahissa ja sulki oven takanaan viimeisen kerran.

– Joka aamu ennen kuin avaan silmäni, kuvittelen miten suurenmoista olisi herätä kotona, Harutyunyan kertoo eräässä Armenian pääkaupungin Jerevanin puistossa nykyisen vuokra-asuntonsa lähellä.

Hayk Harutyunyan on yksi yli 100 000 armenialaisesta, jotka joutuivat pakenemaan Vuoristo-Karabahista Azerbaidzanin hyökättyä sinne vuosi sitten syyskuussa. Vuoristo-Karabah oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäiseksi julistautunut, etnisten armenialaisten asuttama tasavalta Azerbaidzanin sisällä. Karabahilaisten itse Artsakhiksi kutsuma valtio haki kolmen vuosikymmenen ajan turhaan kansainvälistä tunnustamista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nykyään suurin osa karabahinarmenialaisista yrittää selviytyä Armeniassa, pienempi joukko on emigroitunut kauemmas ulkomaille. Valokuvaaja Harutyunyan dokumentoi Armeniaan asettuneiden tilannetta, vaikka onkin raskasta olla yhtä aikaa raportoija ja raportoinnin kohde.

– Minulla on yhä lompakossani kotiavaimeni. Kieltäydyn ajattelemasta, etten koskaan palaa, vaikken tiedäkään miten ja milloin se voisi tapahtua, Harutyunyan sanoo.

Pakolaiseksi pakotettu tyttö poistumassa Vuoristo-Karabahista vuosi sitten syyskuussa. Armenian mukaan yli 100 000:sta pakolaisesta noin 30 000 on alaikäisiä.

Pakolaiseksi pakotettu tyttö poistumassa Vuoristo-Karabahista vuosi sitten syyskuussa. Armenian mukaan yli 100 000:sta pakolaisesta noin 30 000 on alaikäisiä. Kuva: IPS/Gaiane Yenokian

Mies lähti, sielu jäi

Nuoret sukupolvet ovat perineet vuosikymmeniä vanhan konfliktin. Edellinen käänne huonompaan tapahtui vuonna 2020, kun Azerbaidzan otti 44 päivää kestäneen sodan jälkeen hallintaansa kaksi kolmasosaa Vuoristo-Karabahista ja jäljelle jäänyt osa menetti suoran maayhteyden Armeniaan. Sota päättyi Venäjän kätilöimään rauhansopimukseen ja Venäjän lupaukseen suojata alueelle jääneitä armenialaisia. Venäläiset rauhanturvajoukot eivät kuitenkaan turvanneet rauhaa.

Viime vuoden hyökkäystä edelsi brutaali yhdeksän kuukauden mittainen saarto, joka katkaisi ainoan tien, joka yhdisti Vuoristo-Karabahin Armeniaan ja muuhun maailmaan.

Hayk muistelee saarron kuukausia, joiden aikana hän ja muut alueelle jääneet armenialaiset kärsivät äärimmäistä pulaa ruuasta, lääkkeistä, sähköstä, polttoaineesta ja muista perustarvikkeista.

– Me käytimme tuntikausia jonottamalla leipää ja joskus palasimme kotiin tyhjin käsin, mutta ainakin olimme kotonamme. Armeniaan meno oli kuin olisin kiivennyt muurin yli ja jättänyt sieluni toiselle puolelle, hän sanoo.

Yhteiselämä ei enää ole mahdollista

Armenialainen venäjänkielen opettaja Ruzanna Baziyan, 58, kertoo tyttärentyttärensä tavasta reagoida uuteen pakolaiselämäänsä.

– Kun käymme ostoksilla, hän valitsee aina kodista muistuttavia asioita. Esimerkiksi leluja, jotka ovat saman värisiä ja muotoisia kuin ne, joita hänellä oli Stepanakertissa. On kuin hän yrittäisi palauttaa ne elämänsä osat, jotka hän on joutunut jättämään taakseen, Baziyan selittää.

– Tyttö jopa kysyi minulta, ovatko linnutkin jättäneet Stepanakertin. On kuin hän ei vieläkään uskoisi, mitä meille on tapahtunut. Hän sanoo kadehtivansa lintuja, Baziyan lisää.

Hän ei usko, että yhteiselämä azerien kanssa on enää mahdollista. Pakolaisten paluuhalukkuuteen hän sen sijaan uskoo.

– Armenialaiset haluaisivat vain elää omassa kodissaan. Useimmat palaisivat ilolla, jos saisivat takuun turvasta ja kunnioittavasta kohtelusta, mutta ei Azerbaidzanin vallan alla. Me emme voi kokea kansanmurhaa omassa kodissamme, Baziyan toteaa.

”Kirottuja olkoot ne, jotka myyvät Artsakhin”, lukee mielenosoituskylteissä Jerevanissa viime toukokuussa. Pakolaisyhteisö moittii Armenian tapaa hoitaa kriisiä.

”Kirottuja olkoot ne, jotka myyvät Artsakhin”, lukee mielenosoituskylteissä Jerevanissa viime toukokuussa. Pakolaisyhteisö moittii Armenian tapaa hoitaa kriisiä. Kuva: IPS/Sona Hovsepyan

Mahdoton paluu

Kaksi kuukautta joukkopaon jälkeen kansainvälinen tuomioistuin ICJ päätti, että Azerbaidzanin täytyy taata karabahilaisille turvallinen ja esteetön paluu. Europarlamentti lausui samoin viime maaliskuussa.

Azerbaidzanin hallitus on tarjonnut armenialaisille tilaisuutta palata kotiin, kunhan he vain suostuvat elämään Azerbaidzanin vallan alla. Paikalliset armenialaisjohtajat ja Karabahin asukkaat ovat kuitenkin johdonmukaisesti torjuneet tarjouksen.

Paenneet Vuoristo-Karabahin entiset asukkaat voivat vain avuttomina katsella sosiaalisesta mediasta, kun azerbaidzanilaiset ryöväävät heidän kotinsa, vandalisoivat heidän hautausmaansa ja tuhoavat jopa keskiaikaisten kirkkojen kaltaista kulttuuriperintöä.

– Paluu on yksinkertaisesti mahdotonta. Jos olisi mahdollista elää yhdessä, miksi ihmiset olisivat hylänneet kotinsa ja kotimaansa vain muutamassa päivässä, kysyy Gegham Stepanyan. Hän on karabahinarmenialaisten oikeusasiamies ja heidän perusoikeuksiensa puolustuskomitean jäsen.

Poliittisen tahdon puutetta

Syyskuun alussa kansanmurhatutkijoiden kansainvälinen yhdistys julkaisi julkilausuman, jossa tuomittiin Azerbaidzanin toiminta Vuoristo-Karabahissa ja kehotettiin kansainvälistä yhteisöä tunnustamaan tehdyt julmuudet ja takaamaan armenialaisten oikeus palata kotimaahansa ja elää siellä turvassa.

Turvatakuiden puute ei kuitenkaan ole ainoa paluuta estävä asia.

– Paluuoikeus liittyy itsemääräämisoikeuteen, joka kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluu kaikille kansoille. Karabahin ihmiset eivät ole poikkeus säännöstä, myös heillä on se oikeus, Stepanyan sanoo.

Paluu ei ole noussut kansainväliselle asialistalle osittain sen tähden, ettei Armenia halua neuvotella siitä.

– Tämän asian ratkaisu viime kädessä riippuu kansainvälisten toimijoiden poliittisesta tahdosta. Jotkin niistä ovat keskittyneet lähinnä valvomaan omia taloudellisia etujaan Azerbaidzanissa, Stepanyan syyttää.

Azerbaidzanista tuli EU:lle tärkeä, kun Venäjän kaasuhanat Eurooppaan suljettiin vuonna 2022. Sen jälkeen EU on solminut lukuisia energiasopimuksia Azerbaidzanin kanssa.

Snezhana Tamrazyan Jerevanin muinaisten käsikirjoitusten instituutissa. Muiden karabahilaisten tavoin hänen on ollut pakko paeta maahan, joka painiskelee omien taloudellisten ja poliittisten kriisiensä kanssa.

Snezhana Tamrazyan Jerevanin muinaisten käsikirjoitusten instituutissa. Muiden karabahilaisten tavoin hänen on ollut pakko paeta maahan, joka painiskelee omien taloudellisten ja poliittisten kriisiensä kanssa. Kuva: IPS/Narine Karapetyan

Sukupolvien yhteinen kokemus

Oikeustieteen opiskelija Snezhana Tamrazyan, 22, on löytänyt turvapaikan Kapanista, 300 kilometriä Jerevanista etelään.

– Elämä Azerbaidzanin vallan alla ei koskaan ole ollut aito vaihtoehto. Ei ole kyse vain siitä, että se on vaarallista – se on periaatekysymys. Me olemme taistelleet pitääksemme Artsakhin armenialaisena alueena. Paluu azerien hallitsemaan maahan tekisi sen taistelun tyhjäksi, Tamrazyan sanoo.

Pakolaisuus alkaa monella armenialaisella olla ylisukupolvinen kokemus. Snezhana Tamrazyanin äiti oli vuonna 1990 saman ikäinen kuin tyttärensä nyt, kun hän joutui muiden armenialaisten tavoin pakenemaan Azerbaidzanin pääkaupungista Bakusta.

– Me olemme kärsineet niin paljon. Kuinka voisin mitenkään elää niiden kanssa, jotka ovat vastuussa kansani kärsimyksistä ja kuolemasta? Tunsin itseni petturiksi, kun pakenin viime vuonna, mutta se ei ollut minun ratkaisuni. Meidät pakotettiin lähtemään, Tamrazyan sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään