Vuodenvaihteen työmarkkinaneuvottelut ovat käynnissä, ja niistä ennakoidaan pitkiä. Kierros polkaistiin käyntiin syyskuun puolessavälissä, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat aloittivat neuvottelut teknologiateollisuuden uudesta työehtosopimuksesta. Nykyinen sopimus päättyy marraskuussa.
Tapana on ollut, että teknologiateollisuuden työehtosopimus määrittää teollisuuden työntekijöiden palkkojen ja työehtojen lisäksi myös ”yleisen linjan”, jota muilla aloilla noudatetaan. Kulunut fraasi kuuluu, että työmarkkinaneuvotteluista ennakoidaan aina pitkiä ja vaikeita. Pitkä ainakin tästä syksystä tulee, sillä kuntien ja hyvinvointialueiden työehdoista voidaan vääntää vielä pitkälle ensi kevääseen.
Mitä on odotettavissa syksyn työmarkkinakierrokselta?
Ilkka Kärrylä, valtiotieteiden tohtori, yliopisto-opettaja:
Työmarkkinakierroksella tullaan luultavasti näkemään palkansaajapuolelta melko kovia tavoitteita. Palkankorotuksilla pitäisi kompensoida hintojen nousua, sillä reaaliansiot olivat kesällä 2024 edelleen keskimäärin 5,4 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2021.
Työnantajat taas tavoittelevat maltillisia korotuksia, sillä tuottavuuskasvu on ollut heikkoa ja bruttokansantuote vuoden 2021 tason alapuolella. Maltillisuuteen kannustaa myös se, että julkisen sektorin palkansaajat ovat edelleen saamassa noin prosenttiyksikön korotukset vientisektorin määrittämän ”yleisen linjan” päälle.
Palkansaajat saattavat tavoitella myös jonkinlaisia kompensaatioita hallituksen jo toteuttamista työmarkkinauudistuksista, kuten työttömyysturvan heikentämisestä ja lakko-oikeuden rajoittamisesta. Monet liitot ovat uhanneet, että nyt eduskunnan käsittelyssä olevan paikallisen sopimisen lakiuudistuksen vuoksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työehtosopimuksissa pyritään vähentämään.
”Työmarkkinakierroksella tullaan luultavasti näkemään palkansaajapuolelta melko kovia tavoitteita.”
On vaikea arvioida, millaiset mahdollisuudet palkansaajilla on saavuttaa tavoitteitaan. Työnantajaliitot koordinoivat neuvottelujaan varmasti tarkasti, eikä into työtaisteluihin kevään lakiuudistusten allakaan ollut erityisen laajaa. Lakkoja lienee taas odotettavissa varsinkin teollisuudessa, mutta monilla aloilla sopimuksiin päästäneen tälläkin kertaa varsin kivuttomasti.
Nähtäväksi jää myös, protestoivatko julkisen sektorin liitot jollain tapaa valmisteilla olevaa vientivetoisen palkkamallin virallistavaa lainsäädäntöä vastaan.
Aino-Kaisa Pekonen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja:
Työmarkkinakierrosta ennakoidaan aina vaikeaksi, mutta tällä kertaa siihen on erityisesti aihetta. Palkansaajien ostovoima on kehittynyt viime vuosina heikosti, ja toisaalta oikeistohallituksen yksipuolinen toiminta työnantajien käsikassarana voi heijastua neuvotteluihin.
Nytkin eduskunnassa käsitellään työnantajapuolelta peräisin olevaa hallituksen esitystä paikallisen sopimisen uudistuksesta, joka mahdollistaisi heikommista työehdoista sopimisen luottamusmiesjärjestelmän ohi. Koska erilaiset joustomahdollisuudet perustuvat työehtosopimuksiin, lienee selvää, että neuvotteluissa näitä kaikkia tullaan tarkastelemaan uudelleen. On täysin eri asia, onko työehdoista sopimassa luottamusmies vai esimerkiksi yksittäinen lähetetty työntekijä, jolla ei ole turvattua asemaa, eikä välttämättä edes suomalaisen työelämän tuntemusta.
Kokonaisuudessaan tilanne on hyvin huolestuttava, sillä työttömyys kasvaa nopeasti ja samaan aikaan hallituksen ideologinen ja yksipuolinen operointi uhkaa aiheuttaa vakavia häiriötä työmarkkinoilla. Ei myöskään näytä siltä, että hallitus olisi valmis korjaamaan omaa toimintaansa edes niissä tilanteissa, joissa kaikki faktat puoltaisivat niin tekemään.
Robert Sundman, politiikan toimittaja, Suomen Kuvalehti:
Työmarkkinakierros on aika pitkä: neuvottelut alkoivat jo syyskuun puolessavälissä. Kuntien ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimukset, joiden piiriin kuuluu pitkälti yli 400 000 ihmistä, umpeutuvat vasta huhtikuussa 2025, eli niistä sopu voi mennä lähemmäksi ensi kesää.
Neuvotteluihin vaikuttaa myös moni ulkoinen asia. Talousuutiset ovat muuttuneet valitettavasti koko ajan huonompaan suuntaan. Syksyllä teollisuuden neuvotteluissa todennäköisesti haetaan tuntuvia palkankorotuksia. Voi kuitenkin olla, että taloustilanne on olennaisesti huonompi, kun keväällä näistä samoista korotuksista yritetään päättää muilla aloilla ”yleisen linjan” mukaisesti.
Myös kunta- ja aluevaalit vaikuttavat kevään neuvottelutunnelmaan. Voi olla, että erityisesti vasemmistopuolueet nostavat kunta- ja hyvinvointialojen palkkoja vaalikysymyksiksi. Aina kun neuvottelut sattuvat vaalien kanssa samaan aikaan, syntyy jännitteitä. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä jännitteet vaikuttavat neuvotteluihin.
”Myös kunta- ja aluevaalit vaikuttavat kevään neuvottelutunnelmaan.”
Kevään neuvotteluihin julkisella sektorilla vaikuttaa myös uusi työmarkkinalainsäädäntö, joka koskee valtakunnansovittelijan roolia. Se tulee varmasti vaikuttamaan. Samalla hallitus valmistelee myös suojelutyötä koskevia lakeja, jotka vaikeuttavat voimaan tullessaan työtaisteluita etenkin hoiva-aloilla.
lehti 