KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tutkimus mursi yleisen myytin – köyhyys ei periydy arvoissa ja asenteissa

Kuva: Emma Grönqvist

Sen sijaan vanhempien toimeentulostaan kokema stressi ja se, ettei ole varaa tukea lapsen harrastamista ja sosiaalisia suhteita, vaikuttavat paljonkin, sanoo Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari.

Emilia Männynväli
24.10.2024 7.30

– Aika paljonhan köyhyydestä on sellaista mutuilua. Ajatellaan, että on jotain köyhyyden kulttuuria, että vanhemmat välittävät lapsilleen sellaisen arvomaailman, ettei tarvitse käydä töissä. Ja tälle perustuu ehkä vallitseva politiikka näinä päivinä. Mutta sille ei ole tutkimusnäyttöä, sanoo Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) tutkimusprofessori ja kehitysjohtaja Tiina Ristikari.

Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori ja lapsiperhetutkimuksen dosentti.

– Se ei ole se mekanismi, millä köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Se ei tarkoita, etteikö tällaista voisi yksittäisissä perheissä ilmetä, mutta isossa kuvassa se ei selitä köyhyyden periytymistä.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Stressi välittää köyhyyttä.”

Ristikari viittaa Itlan juuri julkaisemaan raporttiin, joka pohjaa London School of Economicsin tutkijoiden Irene Bucellin ja Abigail McKnightin tutkimukseen ylisukupolvisen köyhyyden mekanismeista.

– Uutta ja kiinnostavaa raportissa oli se, että stressi välittää köyhyyttä. Köyhyys aiheuttaa vanhemmalle stressiä, pahimmillaan toksista stressiä, joka näkyy jopa muutoksina aivoissa. Se vaikuttaa myös vuorovaikutukseen lapsen kanssa sekä siihen, kykeneekö suuntautumaan tulevaisuuteen, Ristikari kertoo.

Tämä oli yksi keskeisimpiä tekijöitä, jolle löytyi näyttöä.

– Kuka tahansa vanhempi reagoi stressaantuneena eri tavalla vaikka lapsen kitinään. Hyvä vuorovaikutussuhde on hirvittävän tärkeä lapsen hyvän kasvun kannalta.

Taloudellinen tuki auttaa osallisuuteen

Myös sillä, ettei perhe pysty taloudellisesti tukemaan lasta, on suuri merkitys köyhyyden periytymiselle.

– Niin sanotusta family investment -mallista löytyi paljon näyttöä. Eli jos vanhemmat eivät pysty tukemaan harrastuksia tai sosiaalisia suhteita, mitä nuoruus tänä päivänä vaatii, sillä on suuri vaikutus. Ei ole näyttöä mistään köyhyyden kulttuurisesta periytymisestä, mutta on näyttöä siitä, että täytyy pystyä osallistumaan yhteiskuntaan ja investoimaan lapsen arkeen niin, ettei tämä jää ulkopuoliseksi.

Stressiä aiheuttaa myös tukilabyrintti.

Ristikarin mukaan esimerkiksi harrastustoimintaa on jo pyrittykin jonkin verran järjestämään lapsille vanhempien tulotasosta riippumatta, mutta stressiä tekijänä ei ole samalla tavalla huomioitu. Sitä aiheuttaa myös ennakoimaton tukilabyrintti.

–  Sosiaaliturva ja palvelut pitäisi järjestään niin, että ihminen tietää aika tarkkaan seuraavien kuukausien tapahtumat. Ja jos mietitään meidän palveluita, niin pahimmillaan ne voivat tuottaa jo valmiiksi stressaantuneelle ihmiselle aika paljonkin lisää stressiä.

Tässä on Ristikarin mukaan parantamisen varaa lähtien asiakkaan kohtaamisesta. Myös tukien pitäisi olla ennakoitavampia.

Köyhyys periytyy ajan ja rahan vähyydessä

Suomessa on perinteisesti ollut tutkitustikin laaja kansalaisyhteiskunnan tuki sille, että lapsiperheitä tuetaan.

– Jos katsotaan sitä, mikä olisi Suomen lapsiperheiden köyhyysaste ilman etuuksia, se olisi moninkertainen. Meillä olisi EU-tasolla yksi korkeimmista lapsiperheköyhyysluvuista, koska eläminen täällä on niin kallista eivätkä palkat niin kauhean suuret. Etuudet poistavat köyhyyttä aika tehokkaasti.

Perheen tulot vaikuttavat myös lapsen asuinoloihin, koulutukseen ja terveyteen. Epäsuorasti ne vaikuttavat myös varhaiskasvatuksen laatuun, turvallisuuteen sekä matkustamiseen ja muihin kokemuksiin. Toimeentulostaan kamppailevilla vanhemmilla on myös vähemmän aikaa auttaa ja hoivata lapsiaan, mikä taas vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen.

Joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä.

Näillä kaikilla tekijöillä on vaikutusta siihen, millainen on lapsen myöhempi köyhyysriski. Köyhyys periytyy siis pitkälti resurssien puutteen ja tämän aiheuttaman stressin vuoksi.

Positiivista tutkimuksessa oli kenties se, että vanhemman ja lapsen myönteinen vuorovaikutus voi toisaalta lieventää köyhyyden haitallisia vaikutuksia.

Eri tutkimuksia yhdistelemällä voidaan Ristikarin mukaan todeta, ettei köyhyyden periytyvyys ole ainakaan vähentynyt. Suomessa yhä ainakin joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä ja huomattavasti useampi lapsi kokee elävänsä.

Politiikkan toimet sotivat tietoa vastaan

Köyhyyden periytyvyydestä on olemassa paljon tutkimustietoa. Näkyykö tämä päätöksenteossa?

– Tällä hetkellä tieto ei riitä. On myös tärkeää tehdä näkyväksi se, että kun politiikkatoimet sotivat vastoin tietoa, on vastuutonta tutkijoilta, jos he eivät osallistu keskusteluun. Raporttti tekee näkyväksi tämän hallituksen toimien näytönvastaisuuden. Toki niitä perustellaan säästöillä, mutta lyhyen ajan säästöt voivat olla isoja kustannuksia myöhemmin.

”Arvovalintojahan nekin ovat.”

Ristikari toteaa yleisen ilmapiirin koventuneen.

– Jos nyt katsoo tämän hallituksen toimia, niin kukaan ei kiistä sitä, että leikkaukset kohdistuvat tiettyihin ryhmiin. Yksinhuoltajavanhemmat esimerkiksi ovat monien eri leikkausten kohteena, arvovalintojahan nekin ovat. Samalla tavalla tehtiin 1990-luvulla, leikkaukset kohdistuivat aika lailla samoihin ryhmiin.

Silloin toteutetun talous- ja leikkauspolitiikan on myöhemmin arvioitu syventäneen lamaa ja poliitikkoja arvosteltu siitä rankastikin.

Asennetasolla Ristikari katsoo ymmärryksen lapsen oikeuksista kuitenkin lisääntyneen, vaikka poliittiset toimet laahaavatkin perässä.

– Isossa kuvassa ymmärrys lapsuudesta, sen merkityksestä ja lapsen oikeuksista on kasvanut. Edellisellä hallituskaudella käynnistyi kansallinen lapsistrategia ja Unicefin Lapsiystävällinen kunta -työssä on mukana enemmän kuntia kuin koskaan. Isossa kuvassa ymmärrys lapsuuden itseisarvosta on kasvanut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään