Poliittinen keskustelu herättää vihaa erityisesti nuorissa naisissa. Nuoret miehet puolestaan kokevat muita useammin voimattomuutta, selviää E2 Tutkimuksen tuoreesta Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2024 -julkaisusta, joka perustuu koko maan kattavaan kyselyaineistoon.
Kertovatko tulokset polarisaation vahvistumisesta?
– Tekisin sen johtopäätöksen, että asiasta pitää olla huolissaan ja sitä tulee seurata. Polarisaation lisääntymisestä on muutamia selviä signaaleja, kuten erityisesti nuorten naisten vihaisuuden lisääntyminen poliittista keskustelua kohtaan. Kiinnittäisin huomiota myös työikäisten nuorten miesten voimattomuuden kokemukseen, sanoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.
Hän toteaa, että viha poliittisena tunteena voi vaikuttaa esimerkiksi kykyyn tehdä yhteistyötä. Jutila huomauttaa kuitenkin, että viha voi ohjautua myös rakentavaan toimintaan.
– Se voi lisätä halua osallistua ja aktivoitua. Mutta miten tämä nuorten miesten voimattomuus tulee Suomessa tarkoittamaan? Kun meillä näitä jakolinjoja on jo kylliksi tässä maassa, aikaansaadaanko vielä jakolinja nuorten miesten ja naisten välillä, hän pohtii.
Köyhimmät kokevat yhteiskunnan epäreiluksi
Nuorempien sukupolvien ideologisesta eriytymisestä on jo tovin oltu huolissaan. Mutta liittyykö eriytyminen nimenomaan arvoihin vai sosioekonomisiin tekijöihin?
– Varmaan vähän sekä että, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen.
– Jos katsotaan epäreiluuden tunnetta ja kokemusta siitä, että Suomi on menossa väärään suuntaan, siinä tulotaso ja sosioekonominen asia näkyvät hyvin. Jos on työtön, pienituloinen tai kokee oman taloutensa hyvin heikoksi, kokemukset epäreiluudesta ovat hyvin voimakkaita.
Ylimmän tulokymmenyksen vastaajista seitsemän kymmenestä koki yhteiskunnan reiluksi kaltaisiaan kohtaan, matalimmasta tuloluokasta neljä kymmenestä.
”Polarisaatiolla on ainakin sytykkeitä.”
Jonkin verran vastaukset eroavat myös perinteisesti puoluetaustan mukaan. Hallituspuolueista kokoomuksen kannattajat ovat tyytyväisimpiä Suomen suuntaan. Poikkeuksen muodostavat perussuomalaiset.
– Perussuomalaiset ovat myös voimakkaiden tunteiden porukassa. Se, että poliittisen kentän eri laidoilla koetaan tuohtumusta hallitus–oppositio-asetelmasta riippumatta, voi olla jonkinlainen signaali polarisaatiosta, Pitkänen sanoo.
Vuonna 2023 vihan tunteita politiikkaa kohtaan koki noin kolmannes kaikista vastaajista, nyt jo puolet.
– Ylipäänsä vihan tunteiden lisääntyminen viittaa siihen, että polarisaatiolla on ainakin sytykkeitä.
Suomalaisten ykköshuolena terveydenhuolto
Kaikkein nuorimmat miehet, 18–25-vuotiaat, vaikuttivat melko tyytyväisiltä elämäänsä. Heistä vain kolmannes kokee vihaa poliittisista aiheista siinä, missä samanikäisistä naisista kuusi kymmenestä.
– Optimistinen tulkinta on, että heillä menee kivasti. Pessimistinen taas, että he eivät ole niin kiinni poliittisessa keskustelussa, Pitkänen pohtii.
Tyytymättömyys kasvaa jyrkästi 25–35-vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Tämän ikäiset miehet arvioivat voimavaransa selvästi keskimääräistä heikommiksi. Voimavarat ovat keskimääräistä heikommat myös saman ikäisillä naisilla.
Naiset ovat enemmän huolissaan kuin miehet.
Naiset ovat useammin huolissaan eri asioista kuin miehet. Huolenaiheissa painottuvat hyvinvointiin liittyvät aiheet, kuten terveydenhuollon tilanne, vanhustenhoito ja nuorten jaksaminen. Näistä huolta kantoi lähes neljä viidestä naisesta, miehistä vain reilu puolet.
– Naisia on paljon töissä julkisella sektorilla ja näillä aloilla, niin tietyllä tapaa on loogista, että nämä asiat myös huolestuttavat, Pitkänen sanoo.
Sinänsä huolien ”ranking” on hänen mukaansa myös miehillä samansuuntainen. Terveydenhuolto niin ikään on suomalaisten jaettu ykköshuoli. Sen tilasta on huolissaan 67 prosenttia kaikista vastaajista.
Yhteenkuuluvuutta lisääviksi tekijöiksi seitsemän kymmenestä mainitsee itsenäisyyden ja luonnon, reilu kuusi kymmenestä kielen ja kulttuurin.
Toistaiseksi vielä toistaiseksi valtaosa, 60 prosenttia, suomalaisista uskoo yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet. Luottamus on laskenut viime vuodesta kuitenkin jopa kymmenen prosenttia. Jos suunta jatkuu samana, ensi vuonna kolkutellaan kriitistä 50 prosentin rajaa.
uutiskirje 
