KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tulevaisuus tuntuu katoavan, ja se johtuu tavastamme tulkita historiaa – ”Historia olisi nähtävä nykyhetken oikeuttamisen sijaan muutoksen välineenä”, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen

– Olen halunnut palauttaa keskustelun demokratiasta sen alkuperäiseen lupaukseen: ajatukseen tulevaisuuden avoimuudesta, Timo Miettinen sanoo.

– Olen halunnut palauttaa keskustelun demokratiasta sen alkuperäiseen lupaukseen: ajatukseen tulevaisuuden avoimuudesta, Timo Miettinen sanoo. Kuva: Emma Grönqvist

Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan historiasta ei haeta enää inspiraatiota, mikä vaikuttaa nykyiseen demokratian kriisiin. Uudessa kirjassaan hän haluaa palauttaa keskustelun demokratiasta sen alkuperäiseen lupaukseen: ajatukseen tulevaisuuden avoimuudesta.

Jussi Virkkunen
6.12.2024 8.00
Fediverse-instanssi:

Kolme vuotta sitten akatemiatutkija Timo Miettiseltä ilmestyi kirja Eurooppa – poliittisen yhteisön historia. Siinä hän kertoo modernin poliittisen ajattelun kehityksestä. Miettinen havainnoi, kuinka kaikki suuret poliittiset ideologiat, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi, ovat nähneet historian olevan niiden puolella.

– Kirja jätti avoimeksi kysymyksen demokratian luonteesta ja kohtalosta. Ryhdyin ajattelemaan, että ehkä demokratian historia on jotain muutakin kuin ideologioiden edustama tarina yksisuuntaisesta edistyksestä.

Tämän ajattelutyön lopputulos nähtiin syksyllä, kun Miettisen kirja Demokratian aika ilmestyi.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Demokratian yhdistäminen aikaan ja historiaan oli minulle keskeisin ajatus. Yksisuuntaisen edistyksen sijaan kyse on pyrkimyksestä oppia historian virheistä, Miettinen kuvaa.

Teos lähestyy demokratiaa nimenomaan historiassa syntyneenä ideana. Miettisen mukaan tänä päivänä keskustelua demokratiasta hallitsevat yliajalliset mallit, jotka lukitsevat kansanvallan idean esimerkiksi muuttumattomiin indekseihin ja mittareihin.

– Halusin avata demokratian idean moniselitteisyyttä ja muutosta.

Selvä. Lähdetään avaamaan.

Alkuperäinen lupaus

Demokratian kriisi on nykyään usein kuultu sanapari. Miettinen liittää sen ennen kaikkea demokratian ajallisen luonteen hämärtymiseen. Historiasta ei haeta enää inspiraatiota, ja demokratia yhdistetään ennen kaikkea vakauden kaipuuseen. Kylmän sodan jälkeen ajattelua on leimannut ajatus historian vääjäämättömyydestä ja tulevaisuus tuntuu katoavan.

Miettinen tiivistää, että demokratian yhteydessä puhutaan paljon oikeusvaltion kehityksestä, vaaleista ja monipuoluejärjestelmästä. Kaikki nämä järjestelmät painottavat vakauden merkitystä.

– Olen halunnut palauttaa keskustelun demokratiasta sen alkuperäiseen lupaukseen: ajatukseen tulevaisuuden avoimuudesta. Ihmiset voivat muuttaa maailmaa ja kuvitella maailman toisenlaiseksi kuin se on.

– Lait ja instituutiot ovat ihmisten tekemiä – ja ihmiset voivat niitä muuttaa.

Historian oikealla puolella olemiseen liittyy monia ongelmia.

Kirjassa Miettinen kirjoittaa, kuinka kylmän sodan jälkeinen aika on johtanut poliittisen mielikuvituksen kriisiin. Historiaa ei nähdä enää muutoksen lähteenä vaan nykyhetken oikeuttamisen välineenä. Historian kyky tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä tulevaisuudesta on kadonnut.

Yksi esimerkki liittyy historiasta oppimiseen. Onko historia toiston ja samankaltaisuuden lähde vai opettaako se pikemminkin erilaisten aikakausien erityisluonteesta?

– Ajattelemme usein, että historia toistaa itseään. Historiasta oppiminen näyttää tarkoittavan, että äärioikeisto tai fasismi nousevat aina saman kaavan mukaisesti.

– Entä jos historia opettaakin meille päinvastaista? Mitä jos poliittinen valta oikeuttaa itsensä eri tilanteessa eri tavoin?

Tulevaisuuden katoaminen liittyy Miettisen mukaan ennen kaikkea historiaa koskeviin tulkintoihin. Historian kehityksen sattumanvaraisuutta ja erityisesti ihmisen roolia sen kehityksessä tunnistetaan aiempaa vähemmän.

– Taustalla ovat osin kulttuurin ihanteet eksaktiudesta, jotka tulevat luonnontieteistä. Yhteiskuntatieteisiin ne valuvat ennen kaikkea taloustieteen kautta. Tämä on johtanut historiallisen ajattelun näivettymiseen.

– Poliittisesti kyse on siitä, miten muutosta tuotetaan maailmassa, joka näyttää kiinnittyvän yleisiin lainalaisuuksiin.

Monia ongelmia

Kylmän sodan jälkeistä aikaa hallitsi pitkään näkemys historian lopusta, jonka teki tunnetuksi Francis Fukuyama. Miettinen löytää taustalta kuitenkin pitempiaikaisen liberalismin teorian kehityksen.

– Maailmansotien väliseltä ajalta lähtien liberalismi on tarrautunut historian sijaan ihmisluontoon. Kapitalismin ja demokratian oikeutusta haetaan ihmiskäsityksestä. Järjestelmien ajatellaan olevan synkassa ihmisluonnon kanssa.

– Jopa poliittista muutosta on haettava toisenlaisen ihmisluonnon ideasta, kuten vaikkapa hollantilainen historioitsija Rutger Bregman tekee. Halutaan ajatella, että ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan hyvä ja empaattinen, mikä perustelee järjestelmän tuuppaamisen toiseen suuntaan.

Historia olisi nähtävä nykyhetken oikeuttamisen sijaan muutoksen välineenä.

Miettisen kritiikki kohdistuu myös ajatukseen historian oikealla puolella olemisesta. Sen korostaminen on kasvanut Suomessa entisestään Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

– Historian oikealla puolella olemiseen liittyy monia ongelmia. Ensimmäinen on se, että ajatus toistaa 1700-lukulaista ajatusta historian vääjäämättömästä kehityskulusta. Että historia on automaattisesti vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolella.

– Toinen tulokulma on se, että historia näyttäytyy usein vain yhden kysymyksen kautta. Esimerkiksi koko Suomen ulkopolitiikan historia toisesta maailmansodasta tähän päivään näyttäytyy Nato-päätöksen valossa.

Tällainen näkemys typistää kaikki historialliset valintatilanteen nykypäivän perspektiivin alatapauksiksi. Historia jakautuu sankareihin ja konniin.

Muutoksen väline

Kirjassaan Miettinen argumentoi ajatuksen historian avoimuudesta alkavan kehittyä 1400- ja 1500-luvulla. Italialaiset kaupunkivaltiot lähtivät silloin ottamaan etäisyyttä katolisen kirkon aikakäsitykseen ja ajatukseen viimeisestä tuomiosta. Sama koski antiikin syklistä, ympyrämäistä aikakäsitystä.

– Historiasta tuli vahvasti kaupunkivaltioiden identiteetin rakentamisen lähde. Se tarjosi uudenlaisen näkymän yhteiskuntaan. Sosiaaliset suhteet näyttäytyivät muuttuvina ja poliittiset instituutiot keinotekoisina.

Toinen keskeinen siirtymä liittyi 1800-luvun romantiikan aikaan. Demokratian klassinen ajatus kansakunnan yhtenäisyydestä vaihtui yksilöllisyyden korostamiseen. Kansanvalta oli mahdollista nähdä myös erimielisyyden alueena.

Samaan aikaan demokratiasta tuli keskeinen historiasta oppimisen väline, Miettinen sanoo. Ranskalainen aristokraatti Alexis de Tocqueville kysyi, miksi vallankumous onnistui Yhdysvalloissa mutta epäonnistui Ranskassa.

– 1800-luvun opetus on, että demokratia on kykyä oppia historian esimerkeistä.

Demokratian nykykriisi kytkeytyy Miettisen mukaan tämän aikaperspektiivin katoamiseen. Tilalle on tullut nostalginen piehtarointi menneisyydessä tai pyrkimys käyttää historiaa oman uhriaseman rakentamiseen.

– Autoritarismi ja populismi nojaavat yhä vahvemmin menneisyyden fantasioihin, esimerkiksi ajatukseen yhtenäisestä kansakunnasta.

Miten historian avoimuutta voitaisiin sitten vaalia?

– Historia olisi nähtävä nykyhetken oikeuttamisen sijaan muutoksen välineenä. Toisin kuin erilaisten uhrikertomusten ympärillä pyörivä museohistoria tai itsenäisyyspäivän edustama muistin politiikka näyttää, menneisyys voi olla myös inspiraation lähde.

Miettinen kertoo käynnistään Saksan historiallisessa museossa, jossa oli näyttely vaihtoehtoisista historioista.

– Ajatus näyttelyn taustalla oli mielenkiintoinen – pyrittiin katsomaan historiallisia valintatilanteita ja miettimään, mitä jos toimijat olisivatkin päättäneet tehdä toisin. Entä jos ydinpommia ei olisi käytetty? Entä jos Saksa olisi ehtinyt käyttää sitä ensin?

– Tällaiset harjoitukset voivat hyödyllisiä, kun mietitään historian roolia myös tulevaisuuden avaamisessa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset