Mitä Trumpin toinen kausi tarkoittaa Euroopalle? – Näin vastaavat poliitikko, toimittaja ja tutkija

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Ex-presidentti Donald Trump voitti marraskuun alussa pidetyt Yhdysvaltain presidentinvaalit, ja hänestä tulee kautta maan historian toinen henkilö, joka on presidenttinä kaksi ei-perättäistä kautta. Edellisen kerran vastaavan tempun teki Grover Cleveland 128 vuotta sitten.

Tällä kertaa, toisin kuin vuonna 2016, Trump voitti paitsi valitsijaäänet myös enemmistön kansan äänistä. Demokraattipuolueen ehdokas, varapresidentti Kamala Harris sai yli kuusi miljoonaa ääntä vähemmän kuin Joe Biden neljä vuotta aikaisemmin. Demokraatit menettivät kannatustaan erityisesti nuorten miesten parissa.

Trump astuu virkaansa 20. tammikuuta 2025. Edessä on maailmanpolitiikan uusi, arvaamaton aikakausi. Trump on uhonnut lopettavansa Venäjän sodan Ukrainassa jo ennen virkaan astumistaan. Lisäksi hän on uhkaillut Eurooppaa ja Kiinaa tuontitulleilla, jotka nostaisivat ulkomaalaisten tuotteiden hintoja USA:n markkinoilla.

Republikaanipuolue sai marraskuussa haltuunsa presidentin viran lisäksi USA:n kongressin edustajainhuoneen ja senaatin.

Jussi Saramo, Tuomo Hyttinen ja Saara Särmä.

Jussi Saramo, europarlamentaarikko:

Tilanne on todella pelottava Euroopan näkökulmasta. Maailmassa on kolme merkittävää autoritaarista johtajaa, jotka johtavat ydinasevaltioita: Kiinan Xi on jopa kiinalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen itsevaltainen, ja Putin on vain pönkittänyt itsevaltaansa Venäjällä. Arvaamaton, populistinen ja egoistinen Trump tulee tähän kolmikkoon kolmanneksi.

Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella Saksalla oli vakauttava rooli ja Ranskalla oli visioita autonomisesta, Yhdysvalloista riippumattomasta Euroopasta. Ennen Brexitiä etenkin britit taistelivat tätä ranskalaista visiota vastaan, vedoten kumppanuuteen USA:n kanssa ja yhdysvaltalaiseen johtajuuteen.

Ajattelin itsekin, että Brexitistä voisi seurata jotain hyvääkin, kun saatiin se pahin jarruporukka päätöksenteosta pois. Monella on kuitenkin tullut Britanniaa ikävä: kun Yhdysvaltoihin ei voi luottaa, tarvittaisiin koko Eurooppa yhteen.

EU on maksanut käytännössä suojelurahoja Yhdysvalloille sotateollisuuden hankintojen muodossa. Koska USA on muuttunut arvaamattomaksi, on syytä palata pohtimaan siitä yhteistyöstä irtautumista ja aitoa autonomiaa Euroopalle.

Tuomo Hyttinen, Kauppalehden toimittaja, Vaalirankkurit-podcastin juontaja:

Se tarkoittaa epävarmuuden ja tasapainottelun aikaa. Yhtäältä Yhdysvalloissa on tällä hetkellä vahva ja määrätietoinen johtaja, joka ainakin kuvittelee tietävänsä, mitä haluaa. Toisaalta Euroopassa meiltä puuttuu yhteinen näkemys siitä, mihin EU haluaa mennä. Se, kenelle Trump soittaa, kun hän haluaa jonkun EU:sta langan päähän, on hyvä kysymys.

Voidaan ajatella myös, että Trumpin ensimmäisestä kaudesta on opittu jotain. Financial Timesin mukaan aikanaan Jean-Claude Juncker sai Trumpin perääntymään aikeistaan asettaa tulleja eurooppalaisille autoille lupaamalla, että EU ostaa USA:sta soijapapuja ja maakaasua. Junckerilla ei tietenkään ollut mitään mandaattia luvata sellaista. Tällaisella show’lla ja sirkuksella voidaan kuitenkin tehdä Trump tyytyväiseksi, vaikka mitään päätöksiä ei oikeasti tehtäisi.

Trumpille politiikka, myös ulkopolitiikka on transaktionaalista: hän haluaa tehdä diilejä. Tietyssä mielessä se voi olla hyväkin asia. Jo ennen Trumpia USA oli aina se hankalin tyyppi neuvottelupöydässä, ja USA:n kansalliset intressit piti kaikessa ottaa huomioon. Trump vain tekee tämän ilmiön näkyvämmäksi ja vie sen äärimmäisyyksiin.

Saara Särmä, yhteiskuntatieteiden tohtori, politiikan tutkija:

Trumpin toinen kausi näkyy todennäköisesti oikeistolaisten ja konservatiivisten arvojen voimaantumisena myös täällä Euroopassa. Jo Trumpin ensimmäinen presidenttikausi aiheutti kaikenlaisen öyhötyksen ja häirinnän lisääntymistä esimerkiksi vammaisaktivisteja vastaan.

Yliopistomaailmassa Trumpin paluu näkyy siinä, että Yhdysvalloissa päätään nostanut tutkimuksen ja opetuksen sensuuri lisääntyy. Esimerkiksi tiettyjä sanoja, kuten ”gender” tai ”race” on jo kielletty erään teksasilaisyliopiston kurssikuvauksista. Voisin kuvitella, että tutkimusyhteistyö yhdysvaltalaisten korkeakoulujen kanssa näihin aiheisiin liittyen vaikeutuu myös Euroopassa.

Trump itse ei kampanjoinut aborttioikeuden rajoittamisella, mutta hänen liittolaisinaan kongressissa on kovan linjan uskonnollisia konservatiiveja, jotka ovat tehneet aborttioikeudesta itselleen vaaliteeman. Se, että he pääsevät nyt valtaan Yhdysvalloissa, voimaannuttaa varmaankin myös eurooppalaisia aborttioikeuden vastustajia. Lisäksi kyse on rahoituksesta: monia erityisesti aborttia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia rajoittavia järjestöjä rahoitetaan Amerikasta käsin. Tämä rahoitus voi lisääntyä Trumpin palattua valtaan.