KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ilmastoprotestit yhä ahtaammalla monissa maissa – herkästi syytteitä ja kovia tuomioita

Poliisi raahasi ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin pois mielenosoituksesta Brysselissä lokakuussa.

Poliisi raahasi ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin pois mielenosoituksesta Brysselissä lokakuussa. Kuva: Lehtikuva/John Thys

Useissa maissa on rajusti kiristetty ilmastoprotesteihin sovellettavia lakeja ja niiden tulkintaa.

Arto Huovinen
1.1.2025 10.55

Näemme jatkuvasti todisteita siitä, että ilmastokriisi on täällä jo nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Lämpöennätyksiä rikotaan, poikkeuksellisen voimakkaita sääilmiöitä koetaan ja tulvista sekä kuivuudesta kärsitään.

Tutkijat varoittavat, että on enää hyvin vähän aikaa torjua todella vakavat seuraukset.

Mitä tekevät valtiot? Eivät ainakaan kiirehdi ilmastotoimia. Pikemminkin on alettu jarrutella tai peräti ottaa takapakkia, ja ilmastolla on ollut entistä pienempi rooli viimeaikaisissa vaaleissa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhdysvalloissa kymmenet osavaltiot ovat säätäneet mielenosoituksia rajoittavia lakeja.

Vähän huomaamattomammin on tapahtunut yksi outo asia: useissa länsimaissa on rajusti korotettu ilmastoprotesteista ja väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta langetettavia rangaistuksia.

Yhä ankarampia lakeja

Climate Rights International -järjestö julkaisi syyskuussa laajan raportin nimeltä On Thin Ice, jossa selvitettiin, miten suhteettomalla tavalla demokraattisten maiden hallitukset ovat vastanneet ilmastoprotesteihin. Tutkitut kahdeksan maata olivat Australia, Britannia, Hollanti, Ranska, Ruotsi, Saksa, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.

Raportin mukaan maat käyttävät epämääräisiä ja yhä ankarampia lakeja ilmastoaktivisteja vastaan. Rikossyyte voi napsahtaa hyvin vähäpätöisistä rikkomuksista, seurauksena voi olla pitkiä vankeusrangaistuksia ja pidätyksiä saatetaan tehdä jo ennalta ehkäisevästi.

Raportissa katsotaan, että näin toimimalla hallitukset rikkovat sananvapauden, kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden perusoikeuksia.

Climate Rights Internationalin mukaan protesteja lietsovat ilmastonmuutoksen kiihtyvät vaikutukset ja turhautuminen hallitusten toimimattomuuteen. ”Huolestuneet kansalaiset käyttävät oikeuttaan rauhanomaiseen protestointiin – mukaan lukien kansalaistottelemattomuus, joka on ollut keskeisessä asemassa niin suffragettien, kolonialismin ja apartheidin vastustamisen kuin kansalaisoikeusliikkeenkin toiminnassa – herättääkseen tietoisuutta ja painostaakseen toimiin”, lausuu järjestö.

Kovia tuomioita Britanniassa

Britannia oli konservatiivihallitusten aikana yksi ankarimmista ilmastoprotestien tukahduttajista, totesi Climate Rights Internationalin lakiasiain johtaja Linda Lakhdir The Guardian -lehden julkaisemassa kirjoituksessa syyskuussa.

Joulukuussa 2023 Stephen Gringell sai kuusi kuukautta vankeutta siitä, että hän oli puolen tunnin ajan kävellyt hitaasti Lontoon Holloway Roadin ajoväylällä. Tuomio perustui tuoreeseen lakiin, joka mahdollistaa jopa vuoden vankeustuomion, jos ”aiheuttaa haittaa keskeiselle kansalliselle infrastruktuurille”.

Viime kesänä viisi ilmastoaktivistia sai Britannian historian kovimmat tuomiot väkivallattomasta protestista. Tuomion syynä oli marraskuussa 2022 neljä päivää jatkunut protesti, jossa kymmenet ympäristöaktivistit onnistuivat pysäyttämään liikenteen Lontoota kiertävällä M25-moottoritiellä.

Just Stop Oil ja Enviromental Rebellion -järjestöjen perustajiin kuuluva Roger Hallam sai viiden vuoden vankeustuomion rikollisesta salaliitosta. Hänen syykseen luettiin protestin organisoiminen Zoom-kokouksessa yhdessä neljän muun syytetyn kanssa. Nämä saivat neljän vuoden tuomiot.

Tuomiot olivat pitempiä kuin lähes kaikki Southportin viime kesän väkivaltaisista rasistisista mellakoista määrätyt rangaistukset, vaikka näiden julistettiin olevan kovennetuilla perusteilla tuomittuja.

Viime vuosina säädetyt lait mahdollistavat neljän ja puolen vuoden tuomion, jos lukittautuu tai liimautuu esineeseen tai toiseen ihmiseen. Saman tuomion voi saada, jos rikkoo mielenosoituksen ehtoja muuttamalla reittiä tai ylittämällä ilmoitetun ajan.

Oikeudessa saatetaan kieltää kertomasta ilmastoa tekojensa perusteluksi. Tämän määräyksen rikkomisesta on annettu viikkojen tuomioita ”oikeuden halveksunnasta”.

Seurausten pitäisi olla suhteessa tekojen vakavuuteen.

Kesällä valtaan noussut työväenpuolueen hallitus ei näytä ainakaan alkumetreillään juuri muuttaneen konservatiivien linjaa.

Rikollisjärjestöjä?

Saksassa oikeus tuomitsi elokuussa 65-vuotiaan Winfried Lorenzin vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Tuomio on kovin Berliinissä ilmastoprotestista annettu. Syynä oli istumamielenosoitus, joka tukki tien.

Australiassa uusia lakeja sovellettiin huhtikuussa 2022, kun Deanna Coco sai vuoden ja kolme kuukautta. Syy: hän oli 28 minuutin ajan tukkinut yhden Sydney Harbour Bridgen viidestä kaistasta, sytyttänyt soihdun ja kieltäytynyt poistumasta.

Ranskassa hallitus määräsi Soulèvements de la Terre -järjestön hajotettavaksi kesäkuussa 2023, mutta oikeus kumosi määräyksen. Saksassa viisi Letzte Generation -järjestön jäsentä sai viime keväänä syytteen rikollisjärjestön muodostamisesta,

Yhdysvalloissa kymmenet osavaltiot ovat vuodesta 2017 lähtien säätäneet mielenosoituksia rajoittavia lakeja.

Suhteettomat seuraukset

Climate Rights Internationalin mukaan on ristiriitaista, että länsimaat arvostelevat muita maita rauhanomaisten mielenosoitusten estämisestä, mutta toimivat itse samoin ilmastoprotestien suhteen. Järjestön johtaja Brad Adams sanoi raportin julkistuksessa, että tämä ”ei ole pelkästään perusoikeuksien loukkaus, vaan lisäksi sortohallitukset voivat pitää sitä vihreänä valona ahdistella ilmaston, ympäristön ja ihmisoikeuksien puolustajia omissa maissaan”.

Osassa ilmastoprotesteja on käytetty kiisteltyjä keinoja, kuten Suomessa Eduskuntatalon pylväiden töhriminen.

Linda Lakhdir totesi kirjoituksessaan, että olipa taktiikasta mitä mieltä tahansa, ovat rauhanomainen protestoiminen ja kansalaistottelemattomuus perusoikeuksia. Kansalaistottelemattomuuteen ryhtyvät ovat valmiita ottamaan seuraukset vastaan. Demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi kuitenkin lakien ja niiden soveltamisen olla kohtuullisia, ja seurausten suhteessa tekojen vakavuuteen.

Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota ilmastoprotestien vaientamiseen. Mary Lawlor, YK:n ihmisoikeuksien puolustajien erikoisraportoija, sanoi toissa vuonna The Guardianissa, että syytetyiksi joutuu ihmisiä, jotka pohjimmiltaan yrittävät pelastaa planeetan ja siten myös ihmiskunnan. ”Meidän pitäisi suojella heitä, mutta hallitukset ja yhtiöt pitävät heitä uhkana, joka on neutralisoitava”, totesi Lawlor.

 

Juttua päivitetty 2.1. Korjattu aikamääreitä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

Noor Mukadam sai oikeutta, mutta hänen tarinansa jää poikkeukseksi, kun tuhansien muiden pakistanilaisten naisten ja tyttöjen nimet unohtuvat tilastoihin.

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
04

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään