Itävallan Venäjä-mielisen, EU- ja maahanmuuttovastaisen äärioikeistopuolue FPÖ:n puoluejohtaja Herbert Kickl sai tällä viikolla valtuutuksen yrittää koota maalle hallitus.
FPÖ sai syyskuun 2024 parlamenttivaaleissa merkittävän voiton ja nousi Itävallan parlamentin suurimmaksi puolueeksi. Tästä huolimatta Kicklin mahdollisuuksia muodostaa toimiva hallitus olivat pienet, sillä muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä FPÖ:n kanssa. Itävallan istuva kansleri, keskustaoikeistolaista konservatiivipuolue ÖVP:tä edustava Karl Nehammer on kertonut pitävänsä Herbert Kickliä ”turvallisuusriskinä”.
Vaalitappiostaan huolimatta Nehammer sai lokakuussa 2024 Itävallan presidentti Alexander van der Belleniltä mandaatin aloittaa tunnustelut uuden hallituksen muodostamiseksi. Tunnustelut kuitenkin kariutuivat, koska ÖVP, sosiaalidemokraattinen SPÖ ja liberaali NEOS-puolue eivät löytäneet yhteistä säveltä. Nehammer ilmoitti eroavansa kanslerin virasta ja ÖVP:n puheenjohtajuudesta tänään perjantaina.
Herbert Kicklin FPÖ on kampanjoinut EU:ta, ilmastopolitiikkaa ja maahanmuuttajia vastaan. Puolueen tavoitteena on tehdä Itävallasta etnisesti ”homogeenisempi” valtio ja lopettaa turvapaikanhakuoikeus poikkeuslailla. FPÖ on myös Venäjä-myönteinen ja vastustaa Itävallan aseapua Ukrainalle. FPÖ on kannattanut Venäjää vastaan nostettujen talouspakotteiden perumista. Euroopan parlamentissa FPÖ:n edustajat istuvat samassa ryhmässä kuin Unkarin Viktor Orbánin Fidesz-puolueen ja Alankomaiden Geert Wildersin PVV-puolueen mepit.
Nyt presidentti van der Bellen on pyytänyt Herbert Kicklin FPÖ:tä kokoamaan hallituksen. Onnistuessaan Kickl muodostaisi Itävallan ensimmäisen äärioikeistojohtoisen hallituksen sitten toisen maailmansodan. FPÖ ei kuitenkaan olisi suinkaan ensimmäistä kertaa vallan kahvassa: puolue on ollut mukana useissa hallituksissa, viimeksi kansleri Sebastian Kurzin oikeistohallituksessa 2017-19. Tuossa hallituksessa Herbert Kickl toimi sisäministerinä. FPÖ:n viimeisin hallitustaival päättyi, kun silloinen puoluejohtaja Heinz-Christian Strache erosi virastaan skandaalin seurauksena ja Itävallassa järjestettiin ennenaikaiset vaalit.
Jos Itävaltaan saadaan muodostettua FPÖ:n johtama hallitus, tarkoittaisi se myös Euroopan-laajuisesti merkittävää poliittista käännettä oikealle. Kicklin nousu Itävallan kansleriksi olisi osa euroopanlaajuista oikeistopuhuria, joka on nostanut aikaisemmin muun muassa Giorgia Melonin Italian pääministeriksi ja Geert Wildersin PVV:n päähallituspuolueeksi Alankomaissa.
FPÖ-johtoinen Itävallan hallitus todennäköisesti myös laskisi kynnystä Saksan keskustaoikeistolaiselle CDU-puolueelle ottaa hallituskumppanikseen äärioikeistolainen AfD, joka on aatteeltaan ja tavoitteiltaan hyvin samanlainen FPÖ:n kanssa. Saksassa järjestetään liittopäivävaalit helmikuussa, ja CDU:n ennustetaan nousevan suurimmaksi puolueeksi.
FPÖ on kampanjoinut EU:ta, ilmastopolitiikkaa ja maahanmuuttajia vastaan.
Nähtäväksi jää, saako Kickl aikaiseksi muodostaa toimintakykyistä hallitusta FPÖ:n ympärille – ja jos kyllä, kuka sitä johtaisi. Esimerkiksi Alankomaissa hallitus koottiin PVV:n johdolla, mutta Geert Wildersistä ei tullut pääministeriä hallituskumppaneiden vastustuksen vuoksi. Alankomaiden pääministeriksi nousi kaikille oikeistopuolueille sopiva kompromissi, sitoutumaton ammattiministeri Dick Schoof. Ruotsissa taas äärioikeistolaisia ruotsidemokraatteja ei otettu keskustaoikeistolaisen Ulf Kristerssonin hallitukseen mukaan, mutta ruotsidemokraatit pitävät tuellaan Kristerssonin vähemmistöhallitusta pystyssä.
Ratkaisun avaimet ovat nyt oikeistopuolue ÖVP:lla, joka valitsee itselleen uuden puoluejohtajan lähiaikoina. ÖVP voi asettaa FPÖ:lle ehtoja esimerkiksi Ukrainan tukemisen, maahanmuuton tai EU:n suhteen. Jos ÖVP ja FPÖ eivät pääse sopuun hallitusratkaisusta, voivat Itävallassa olla edessä uudet vaalit.
Ne tosin tarkoittaisivat viimeisten mielipidemittausten mukaan entistä suurempaa voittoa ja vahvempaa mandaattia FPÖ:lle.
uutiskirje 