Gazassa siviilien elinolot heikkenevät entisestään.
– Ollaan jo inhimillisyyden ulkopuolella.
Näin sanoo terveydenhuollossa toimivan Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestön Linda Nyholm, joka toimii järjestön Gazasta vastaavassa viestintäryhmässä ja on ollut tarkkailemassa tilannetta Jerusalemissa sodan aikana.
”Pitää jaksaa jatkaa. Jos itseä kyllästyttää, kannattaa ajatella, miltä palestiinalaisista tuntuu.”
Gazalaisille se tarkoittaa humanitäärista katastrofia. Alueen asukkaista 90 prosenttia on joutunut pakenemaan kodeistaan lokakuussa 2023 sodan aloittaneen Israelin hyökkäyssodassa, joka aloitettiin terroristijärjestö Hamasin iskun seurauksena. He asuvat paljolti Al-Mawasin alueella rannikolla teltoissa ja erilaisissa kyhäelmissä. Siellä ei enää vapaata tilaa, johon voisi pystyttää teltan. Ihmiset elävät rantahiekalla.
– Naiset synnyttävät teltoissa. Lapset sairastuvat kylmyydessä ja sateessa, jolta ei voi suojautua mihinkään. Gazan terveysministeriön mukaan sairaaloihin on tuotu kymmenkunta kylmyyteen kuollutta vastasyntynyttä. Terveydenhuoltoon ei ole pääsyä ja tarvikkeista on krooninen pula. Kun vamma on hoidettu, potilas joutuu palaamaan telttakylään, jossa infektion riski on korkea, Nyholm kuvailee.
Gazan 36 sairaalasta kaikkiaan 14 toimii YK:n tietojen mukaan. Muun muassa Nasserin sairaalassa, jossa Nyholmin järjestö työskentelee, sähkö on loppumassa. Polttoainetta on juuri saatu vajaaksi kahdeksi vuorokaudeksi.
– Se on kuitenkin tehohoidon sairaala, jossa hoidetaan esimerkiksi lisähappea tarvitsevia vastasyntyneitä, Nyholm toteaa.
Loistavaa paikallista osaamista
Vaikka Lääkärit ilman rajoja on kansainvälinen järjestö, sen työntekijät ovat pääosin paikallisia. Gazassa sillä on noin 500 palestiinalaista työntekijää.
– He tekevät jatkuvaa työtä samaan aikaan, kun pakenevat kodeistaan ja auttavat läheisiään. Hekin asuvat teltoissa, Nyholm kertoo.
– Palestiinassa terveydenhuollon osaaminen on ollut korkealla tasolla. Siellä on loistavia lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja, farmaseutteja ja muita osaajia.
Terveydenhuollon iso ongelma on se, että sitä kohti hyökätään sotilaallisesti. YK:n mukaan yli 300 hoitohenkilöä tapettu vuoden aikana.
Kaava on usein sama. Israelin joukot piirittävät sairaalan ja lopulta tulevat sisään.
– Meidän tiimimme ovat joutuneet pakenemaan tällaisessa tilanteessa 14 kertaa.
Kaikkiaan sodan aikana on tilastoitu 41 hyökkäystä terveydenhuollon kohteisiin.
Todisteita siitä, että Gazan sairaaloita käytettäisiin ihmiskilpinä, järjestö ei ole nähnyt.
– Järjestömme on ollut siellä sairaaloissa jo ennen sotaa ja sodan aikana. Emme ole nähneet merkkejä tällaisesta toiminnasta.
Myös Gazan terveysministeriön tietoja kuulee usein epäiltävän.
– Olemme tehneet sen kanssa töitä vuosia. Luotamme sen arvioihin.
Kuolemanloukko, josta ei pääse pois
Nyholmin kokemuksen mukaan suomalaisten käsitys Gazan tilanteesta on varsin realistinen.
– Sitä tosin osa ei ole aina ymmärretty, että Gazasta ei pääse ulos. On vain harvinaisia sairaanhoidon tarpeeseen perustuvia evakuointeja, mutta nekin ovat Israelin käsissä eivätkä vastaa tarvetta.
Lisäksi Gazassa ei ole missään turvallista paikkaa.
– Pommitukset jatkuvat aamusta iltaan. Israel on pommittanut jopa alueita, joita se on itse julistanut humanitäärisiksi turva-alueiksi.
Ruuasta on puute. Mikään ei toimi. Viemärit tulvivat kaduilla ja levittävät sairauksia, rakennukset on tuhottu ja ovat turvariskejä.
– Gaza on kuolemanloukku. Jos pommit eivät tapa, kylmyys ja sairaudet tappavat, Nyholm sanoo.
– Ihmiset kokevat menettäneensä ihmisarvon. On alle 5-vuotiaita, jotka ovat sanoneet psykologeillemme haluavansa kuolla.
Sitä Nyholm ei ala arvioimaan, pyrkiikö Israel näännyttämään Gazan asukkaat.
– Asiantuntijat kuitenkin ovat sanoneet, että juridisesti katsoen siellä tapahtuu kansanmurha. Se, mitä me olemme nähneet, tukee tätä havaintoa.
On lisäksi vaikea arvioida, kuoleeko Gazassa enemmän ihmisiä sotilaallisiin hyökkäyksiin vai terveydenhuollon puutteisiin. Terveysministeriön arvio on yli 45 000 sodassa kuollutta.
– Mutta tässä luvussa ovat mukana vain ne, jotka on virallisesti tunnistettu. Esimerkiksi raunioissa arvioidaan olevan jopa yli 10 000 ruumista.
Tulitauko tarvitaan
Tiedotuksellisessa mielessä Gazan tilanne on hyvä.
– Verrattuna vaikkapa Sudaniin, jossa myös on humanitäärinen kriisi, Gazasta ollaan kiinnostuneita, hän sanoo.
Mutta se ei ole johtanut mihinkään.
– Tulitauon puolesta on vedottu laajalti sodan alkamisesta lähtien, mutta viesti tuntuu menevän ohi päättäjiltä, Nyholm muistuttaa.
Nyholmin mielestä suomalaisilla on varsin realistinen kuva Gazan tilanteesta.
– Pääosin ihmiset ymmärtävät, millainen humanitäärinen katastrofi Gazassa on meneillään. Ihmiset tekevät rahalahjoituksia ja osallistuvat tulitauon vaatimiseen
Tavallisella suomalaisella ei kuitenkaan ole juuri muuta keinoa toimia kuin yhä vain vaatia tulitaukoa eri kanavia pitkin.
– Pitää jaksaa jatkaa. Jos itseä kyllästyttää, kannattaa ajatella, miltä palestiinalaisista tuntuu.
Hän pitää brutaalina tilannetta, jossa valtiojohtajat puhuvat tulitauon puolesta, mutta samaan aikaan käyvät asekauppaa Israelin kanssa.
– Heidän lähettämänsä viesti on ristiriitainen, hän sanoo.
Tulitauko ei lopettaisi hätätilaa, mutta se mahdollistaisi avun.
– Ei tulisi uusia kuolinuhreja taisteluista ja avustustyöntekijät pystyisivät työskentelemään.
uutiskirje 
