Kun viides metsätuhoista kertova hälytys kilahti Saúlin matkapuhelimeen, lähti hän matkaan. Reaaliaikaisesti metsiä seuraavan Global Forest Watchin hälytysten ja paikkatietojen johdattamana Saúl kulki ensin veneellä kaksitoista tuntia Utuquinía-jokea pitkin ja taivalsi sitten pitkän matkan viidakon halki.
Vihdoin hän saapui Utuquinían alkulähteille Saasaan, missä alkuperäiskansa Awajúnien 80 hengen yhteisö asuu. Taivaalle lähettämänsä droonin näytöltä hän näki metsän hävinneen uusien kokaplantaasien alta Saasan ja Siete de Julion kylän rajalla, sekä parissa muussa asutuskeskuksessa, jotka eivät kuulu alkuperäiskansoille.
Awajúnien päällikkö Iván Agkuashin mukaan yli 10 hehtaaria viidakkoa on raivattu kokapelloiksi yhteisön lähistöltä.
– Kokaplantaasit eivät ole vielä saavuttaneet yhteisöämme, mutta olemme huolissamme Sierra del Divisorin ympäristön haavoittuvuudesta. Vaikka Saasasta on tullut huumekaupan kauttakulkupaikka, olemme toistaiseksi välttyneet yhteenotoilta, Agkuash sanoo.
Teknologiakoulutusta metsänvartijoille
Saúl, jonka nimi on muutettu turvallisuussyistä, kuuluu alkuperäiskansa shipiboihin, joita ympäristöjärjestö Global Conservation kouluttaa metsänvartijoiksi Sierra del Divisorin kansallispuistossa, Ucayalin alueella Perun ja Brasilian rajalla.
Yhteistyössä aluetta ympäröivien yhteisöjen kanssa järjestö pyrkii luomaan kansallispuistoon suojavyöhykkeen valvonnan avulla, Alkuperäiskansojen jäseniä koulutetaan käyttämään drooneja ja GPS-laitetta sekä analysoimaan satelliittikuvia. He keräävät tilastoja ja laativat raportteja metsien tilasta ja luovuttavat tiedot viranomaisille.
Vuonna 2023 Perussa havaittiin 92 784 hehtaaria kokapensasviljelmiä. Niistä 351 hehtaaria sijaitsee Sierra del Divisorin kansallispuiston laitamilla.
Huumereitti Brasiliaan
Brasilialaisille rikollisjärjestöille huumeita kuljettavien muulien reitti alkaa Brasilian rajakaupungeista, ylittää Sierra del Divisorin vuoristoisen kansallispuiston ja päättyy Utuquinía-joelle.
– He kulkevat Utuquinía-jokea Saasan ohi ja ampuvat ilmaan pelotellakseen asukkaita ja päästäkseen rauhassa Siete de Julioon ja muihin naapurikyliin hakemaan lastia. Huumeet saatuaan he palaavat samaa reittiä takaisin Brasiliaan, Saúl kertoo.
Tilanne on huono muissakin Sierra del Divisorin laitamilla sijaitsevissa yhteisöissä, kuten San Mateossa ja Guapriesissa. San Mateon alueen metsänvalvojat arvioivat metsäkadon olevan vähintään 50 hehtaaria. Guapriesin yhteisön johtaja Laiver Vásquez kertoo löytäneensä viimeisimmällä partiointiretkellään 15 hehtaarin kokaplantaasit vain 500 metrin päässä kansallispuistosta. Elokuun jälkeen sovellukseen on tullut 14 hälytystä.
Toisaalla Global Conservation -järjestön projekti on alkanut tuottaa jo tulosta. Nuevo Saposoassa ja Patria Nuevassa ei ole ollut metsäkatoa koskevia hälytyksiä kolmen viime vuoden aikana, eli siitä asti kun metsät otettiin seurantaan ja alkuperäiskansat sekä viranomaiset alkoivat partioida siellä.
Ei lakeja, ei suojelua
Ucayalin metsien suojelun edistysaskelista huolimatta Perun metsien ja alkuperäiskansojen alueiden hoito on edelleen vaarallista. Yli 35 perulaista alkuperäiskansojen alueiden puolustajaa on murhattu viime vuosikymmenen aikana. Murhista kymmenen tapahtui Ucayalissa.
Kansainvälisen Escazú-sopimuksen tarkoituksena on edistää ympäristöä koskevaa tietoa, oikeuksia ja päätöksentekoa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa. Sopimus suojelee myös ympäristön puolustajien ihmisoikeuksia. Lokakuussa 2020 Perun kongressi kuitenkin hylkäsi Escazú-sopimuksen ratifioinnin.
Perun viidakon kehittämiseksi perustettu alkuperäiskansojen yhdistys Aidesepin varapuheenjohtaja alkuperäiskansojen johtaja Miguel Guimaraes sanoo, että ilman ratifioitua sopimusta Perun alkuperäiskansojen ääni ei kuulu.
– Koska Peru ei ole ratifioinut Escazú-sopimusta, meillä ei ole ääntä, emmekä saa vaatimuksiamme esiin. Meitä ei noteerata päätöksentekoelimissä, kuten Escazú-sopimuksen osapuolten COP3-konferenssissa Chilessä. Siellä ehdotuksiamme alkuperäiskansojen puolustajien suojelusta ei huomioitu, Guimaraes sanoo.
Perun viivytellessä sopimuksen ratifiointia maan ympäristönsuojelijat altistuvat uhkailulle.
COP3-kokouksen aikana Guimaraes sai viestin, että hänen kotinsa oli ryöstetty ja ympäröivään aitaan oli maalattu sanat ”Et jää henkiin”.
Vaikka Escazún ratifioimatta jättäminen on takaisku Perun alkuperäisyhteisöille, lakimuutokset ovat vielä mahdollisia. Peru seuraa kuunteluoppilaana Escazú-sopimuksen vaikutuksia sen ratifioineissa maissa ja päättää tulosten perusteella, millaisin asetuksin tai mekanismein se suojelee ympäristöoikeuksien puolustajia.
Lisäksi Perun kongressissa on esitetty kolme lainsäädäntöehdotusta, joiden tavoitteena on ensimmäinen laki ympäristöoikeuksien puolustajien suojelemiseksi Perussa. Asia ei kuitenkaan edisty ennen kuin kongressi saa pöydälleen kolmen sijaan yhden ehdotuksen. Nyt esitetyt ehdotukset poikkeavat toisistaan siinä, ulottuuko laki vain luonnonsuojelijoiden vai yleisemmin riskialttiissa tilanteissa toimivien henkilöiden ihmisoikeuksien suojeluun.
Toistaiseksi ainoa Perun alkuperäiskansojen johtajien käytettävissä oleva väline on Ihmisoikeuksien puolustajien suojelumekanismi. Se on tarkoitettu vain hätätilanteisiin, eikä se ratkaise perustavanlaatuisia ongelmia tai sisällä koko valtiota koskevia velvoitteita.
Escazú-asiakirjan ratifiointi merkitsisi, että mekanismista tulisi perustuslaillinen normi ja sitova periaate, joka velvoittaisi valtiota suojelemaan ympäristöä ja sen puolustajia. Perussa tämä on kuitenkin toistaiseksi saavuttamattomissa.
uutiskirje 