KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Perun ja Brasilian rajaseudun alkuperäiskansat taistelevat kasvavaa huumekauppaa vastaan

Kuvituskuvassa kokaviljelykset. Samanlaiset viljelmät valtaavat alaa Sierra del Divisorin kansallispuistossa Perun ja Brasilian rajalla.

Kuvituskuvassa kokaviljelykset. Samanlaiset viljelmät valtaavat alaa Sierra del Divisorin kansallispuistossa Perun ja Brasilian rajalla. Kuva: Diana Cariboni/IPS

Kokanviljely aiheuttaa metsäkatoa Amazonilla sijaitsevan kansallispuiston ympärillä. Alkuperäiskansat ovat kouluttautuneet suojelemaan metsää, mutta hintana saattaa olla hengenlähtö.

Saasa, Peru – IPS/Enrique Vera
18.1.2025 13.00

Kun viides metsätuhoista kertova hälytys kilahti Saúlin matkapuhelimeen, lähti hän matkaan. Reaaliaikaisesti metsiä seuraavan Global Forest Watchin hälytysten ja paikkatietojen johdattamana Saúl kulki ensin veneellä kaksitoista tuntia Utuquinía-jokea pitkin ja taivalsi sitten pitkän matkan viidakon halki.

Vihdoin hän saapui Utuquinían alkulähteille Saasaan, missä alkuperäiskansa Awajúnien 80 hengen yhteisö asuu. Taivaalle lähettämänsä droonin näytöltä hän näki metsän hävinneen uusien kokaplantaasien alta Saasan ja Siete de Julion kylän rajalla, sekä parissa muussa asutuskeskuksessa, jotka eivät kuulu alkuperäiskansoille.

Awajúnien päällikkö Iván Agkuashin mukaan yli 10 hehtaaria viidakkoa on raivattu kokapelloiksi yhteisön lähistöltä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kokaplantaasit eivät ole vielä saavuttaneet yhteisöämme, mutta olemme huolissamme Sierra del Divisorin ympäristön haavoittuvuudesta. Vaikka Saasasta on tullut huumekaupan kauttakulkupaikka, olemme toistaiseksi välttyneet yhteenotoilta, Agkuash sanoo.

Teknologiakoulutusta metsänvartijoille

Saúl, jonka nimi on muutettu turvallisuussyistä, kuuluu alkuperäiskansa shipiboihin, joita ympäristöjärjestö Global Conservation kouluttaa metsänvartijoiksi Sierra del Divisorin kansallispuistossa, Ucayalin alueella Perun ja Brasilian rajalla.

Yhteistyössä aluetta ympäröivien yhteisöjen kanssa järjestö pyrkii luomaan kansallispuistoon suojavyöhykkeen valvonnan avulla, Alkuperäiskansojen jäseniä koulutetaan käyttämään drooneja ja GPS-laitetta sekä analysoimaan satelliittikuvia. He keräävät tilastoja ja laativat raportteja metsien tilasta ja luovuttavat tiedot viranomaisille.

Vuonna 2023 Perussa havaittiin 92 784 hehtaaria kokapensasviljelmiä. Niistä 351 hehtaaria sijaitsee Sierra del Divisorin kansallispuiston laitamilla.

Huumereitti Brasiliaan

Brasilialaisille rikollisjärjestöille huumeita kuljettavien muulien reitti alkaa Brasilian rajakaupungeista, ylittää Sierra del Divisorin vuoristoisen kansallispuiston ja päättyy Utuquinía-joelle.

– He kulkevat Utuquinía-jokea Saasan ohi ja ampuvat ilmaan pelotellakseen asukkaita ja päästäkseen rauhassa Siete de Julioon ja muihin naapurikyliin hakemaan lastia. Huumeet saatuaan he palaavat samaa reittiä takaisin Brasiliaan, Saúl kertoo.

Tilanne on huono muissakin Sierra del Divisorin laitamilla sijaitsevissa yhteisöissä, kuten San Mateossa ja Guapriesissa. San Mateon alueen metsänvalvojat arvioivat metsäkadon olevan vähintään 50 hehtaaria. Guapriesin yhteisön johtaja Laiver Vásquez kertoo löytäneensä viimeisimmällä partiointiretkellään 15 hehtaarin kokaplantaasit vain 500 metrin päässä kansallispuistosta. Elokuun jälkeen sovellukseen on tullut 14 hälytystä.

Toisaalla Global Conservation -järjestön projekti on alkanut tuottaa jo tulosta. Nuevo Saposoassa ja Patria Nuevassa ei ole ollut metsäkatoa koskevia hälytyksiä kolmen viime vuoden aikana, eli siitä asti kun metsät otettiin seurantaan ja alkuperäiskansat sekä viranomaiset alkoivat partioida siellä.

Ei lakeja, ei suojelua

Ucayalin metsien suojelun edistysaskelista huolimatta Perun metsien ja alkuperäiskansojen alueiden hoito on edelleen vaarallista. Yli 35 perulaista alkuperäiskansojen alueiden puolustajaa on murhattu viime vuosikymmenen aikana. Murhista kymmenen tapahtui Ucayalissa.

Kansainvälisen Escazú-sopimuksen tarkoituksena on edistää ympäristöä koskevaa tietoa, oikeuksia ja päätöksentekoa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa. Sopimus suojelee myös ympäristön puolustajien ihmisoikeuksia. Lokakuussa 2020 Perun kongressi kuitenkin hylkäsi Escazú-sopimuksen ratifioinnin.

Perun viidakon kehittämiseksi perustettu alkuperäiskansojen yhdistys Aidesepin varapuheenjohtaja alkuperäiskansojen johtaja Miguel Guimaraes sanoo, että ilman ratifioitua sopimusta Perun alkuperäiskansojen ääni ei kuulu.

– Koska Peru ei ole ratifioinut Escazú-sopimusta, meillä ei ole ääntä, emmekä saa vaatimuksiamme esiin. Meitä ei noteerata päätöksentekoelimissä, kuten Escazú-sopimuksen osapuolten COP3-konferenssissa Chilessä. Siellä ehdotuksiamme alkuperäiskansojen puolustajien suojelusta ei huomioitu, Guimaraes sanoo.

Perun viivytellessä sopimuksen ratifiointia maan ympäristönsuojelijat altistuvat uhkailulle.

COP3-kokouksen aikana Guimaraes sai viestin, että hänen kotinsa oli ryöstetty ja ympäröivään aitaan oli maalattu sanat ”Et jää henkiin”.

Vaikka Escazún ratifioimatta jättäminen on takaisku Perun alkuperäisyhteisöille, lakimuutokset ovat vielä mahdollisia. Peru seuraa kuunteluoppilaana Escazú-sopimuksen vaikutuksia sen ratifioineissa maissa ja päättää tulosten perusteella, millaisin asetuksin tai mekanismein se suojelee ympäristöoikeuksien puolustajia.

Lisäksi Perun kongressissa on esitetty kolme lainsäädäntöehdotusta, joiden tavoitteena on ensimmäinen laki ympäristöoikeuksien puolustajien suojelemiseksi Perussa. Asia ei kuitenkaan edisty ennen kuin kongressi saa pöydälleen kolmen sijaan yhden ehdotuksen. Nyt esitetyt ehdotukset poikkeavat toisistaan siinä, ulottuuko laki vain luonnonsuojelijoiden vai yleisemmin riskialttiissa tilanteissa toimivien henkilöiden ihmisoikeuksien suojeluun.

Toistaiseksi ainoa Perun alkuperäiskansojen johtajien käytettävissä oleva väline on Ihmisoikeuksien puolustajien suojelumekanismi. Se on tarkoitettu vain hätätilanteisiin, eikä se ratkaise perustavanlaatuisia ongelmia tai sisällä koko valtiota koskevia velvoitteita.

Escazú-asiakirjan ratifiointi merkitsisi, että mekanismista tulisi perustuslaillinen normi ja sitova periaate, joka velvoittaisi valtiota suojelemaan ympäristöä ja sen puolustajia. Perussa tämä on kuitenkin toistaiseksi saavuttamattomissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Intian Sikkimissä elää lukuisia alkuperäiskansoja. Kuvan matriarkka on oman kansansa elävä tietopankki, joka tuntee sekä ruoka- että lääkekasvit.

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Ngorongoron asukkaita rekisteröitymässä näennäisen vapaaehtoisesti muuttoon 600 kilometrin päähän Msomeran kylään. Siellä paimentolaisia odottaa koko joukko ikäviä yllätyksiä, mutta tässä vaiheessa he eivät sitä vielä tiedä.

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

Uusimmat

Veronika Honkasalo kritisoi Orpon hallituksen linjauksia hakkuista.

Metsätkään eivät säästy Orpon hallituksen kiristyksiltä: Taloustavoitetta nostettiin

Asuntorakentaminen on syvässä lamassa jo ennen tuoreita päätöksiä. Nyt kriisi syvenee entisestään.

”Kaikkien aikojen huijaus” – Hallitus romahduttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon

Budjettiriihen tulokset ovat vastuuttomia ja näköalattomia, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo.

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

Hallitus tiedotti ensi vuoden budjettiesityksestään tiistai-iltana. Kuvassa hallituksen puoluejohtajat, kristillisdemokraattien Sari Essayah, perussuomalaisten Riikka Purra, kokoomuksen Petteri Orpo ja RKP:n Anders Adlercreutz.

Rajua kritiikkiä budjetille rasismin varjosta: ”Perussuomalaiset yrittävät höynäyttää suomalaisia”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
03

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Turkulainen Paco Diop on kuudes ehdokas vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

03.09.2025

Budjettiriihi viestii hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta, tylyttää STTK

03.09.2025

Rasismiriihen jälkeen jäädään odottamaan, kenen perussuomalaisen puheita arvioidaan ensimmäisenä

02.09.2025

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää varapuheenjohtajiksi Jokelaista ja Jussinniemeä

02.09.2025

”Hallituksesta tehty sketsi, pääministeristä narri”, vasemmistoliiton Koskela avaa perussuomalaisten toiminnan logiikkaa

02.09.2025

Sanktioista väärinkäsitys, kokoomuksen ryhmänjohtaja Kopra sanoi

02.09.2025

Kenelle kuuluu vastuu vanhushoivasta ja miksi?

02.09.2025

”Vahvistaisi ostovoimaa 2 miljardilla” – STTK esittää palkansaajien sivukulujen siirtämistä osittain työnantajille

02.09.2025

Hallituksessa heti hässäkkä siitä, mitä maanantaina tuli sovituksi

02.09.2025

Hoivan teoria ja käytäntö – ”Omaishoitajaksi ryhtyminen oli itselleni taloudellinen katastrofi”

02.09.2025

Liettua nujersi Susijengin täpärästi

01.09.2025

Miksi Petteri Orpo etsii selkärankaansa vasta ja juuri nyt?

01.09.2025

Näin kävi ulkomaalaislaille: ”Systemaattisia huononnuksia”

01.09.2025

Hallitus on tehnyt kaksi vuotta rasistista maahanmuuttopolitiikkaa: ”Edes ne eivät ole kartalla, jotka ovat hyväksyneet tiukennukset”

01.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään