KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Perun ja Brasilian rajaseudun alkuperäiskansat taistelevat kasvavaa huumekauppaa vastaan

Kuvituskuvassa kokaviljelykset. Samanlaiset viljelmät valtaavat alaa Sierra del Divisorin kansallispuistossa Perun ja Brasilian rajalla.

Kuvituskuvassa kokaviljelykset. Samanlaiset viljelmät valtaavat alaa Sierra del Divisorin kansallispuistossa Perun ja Brasilian rajalla. Kuva: Diana Cariboni/IPS

Kokanviljely aiheuttaa metsäkatoa Amazonilla sijaitsevan kansallispuiston ympärillä. Alkuperäiskansat ovat kouluttautuneet suojelemaan metsää, mutta hintana saattaa olla hengenlähtö.

Saasa, Peru – IPS/Enrique Vera
18.1.2025 13.00

Kun viides metsätuhoista kertova hälytys kilahti Saúlin matkapuhelimeen, lähti hän matkaan. Reaaliaikaisesti metsiä seuraavan Global Forest Watchin hälytysten ja paikkatietojen johdattamana Saúl kulki ensin veneellä kaksitoista tuntia Utuquinía-jokea pitkin ja taivalsi sitten pitkän matkan viidakon halki.

Vihdoin hän saapui Utuquinían alkulähteille Saasaan, missä alkuperäiskansa Awajúnien 80 hengen yhteisö asuu. Taivaalle lähettämänsä droonin näytöltä hän näki metsän hävinneen uusien kokaplantaasien alta Saasan ja Siete de Julion kylän rajalla, sekä parissa muussa asutuskeskuksessa, jotka eivät kuulu alkuperäiskansoille.

Awajúnien päällikkö Iván Agkuashin mukaan yli 10 hehtaaria viidakkoa on raivattu kokapelloiksi yhteisön lähistöltä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kokaplantaasit eivät ole vielä saavuttaneet yhteisöämme, mutta olemme huolissamme Sierra del Divisorin ympäristön haavoittuvuudesta. Vaikka Saasasta on tullut huumekaupan kauttakulkupaikka, olemme toistaiseksi välttyneet yhteenotoilta, Agkuash sanoo.

Teknologiakoulutusta metsänvartijoille

Saúl, jonka nimi on muutettu turvallisuussyistä, kuuluu alkuperäiskansa shipiboihin, joita ympäristöjärjestö Global Conservation kouluttaa metsänvartijoiksi Sierra del Divisorin kansallispuistossa, Ucayalin alueella Perun ja Brasilian rajalla.

Yhteistyössä aluetta ympäröivien yhteisöjen kanssa järjestö pyrkii luomaan kansallispuistoon suojavyöhykkeen valvonnan avulla, Alkuperäiskansojen jäseniä koulutetaan käyttämään drooneja ja GPS-laitetta sekä analysoimaan satelliittikuvia. He keräävät tilastoja ja laativat raportteja metsien tilasta ja luovuttavat tiedot viranomaisille.

Vuonna 2023 Perussa havaittiin 92 784 hehtaaria kokapensasviljelmiä. Niistä 351 hehtaaria sijaitsee Sierra del Divisorin kansallispuiston laitamilla.

Huumereitti Brasiliaan

Brasilialaisille rikollisjärjestöille huumeita kuljettavien muulien reitti alkaa Brasilian rajakaupungeista, ylittää Sierra del Divisorin vuoristoisen kansallispuiston ja päättyy Utuquinía-joelle.

– He kulkevat Utuquinía-jokea Saasan ohi ja ampuvat ilmaan pelotellakseen asukkaita ja päästäkseen rauhassa Siete de Julioon ja muihin naapurikyliin hakemaan lastia. Huumeet saatuaan he palaavat samaa reittiä takaisin Brasiliaan, Saúl kertoo.

Tilanne on huono muissakin Sierra del Divisorin laitamilla sijaitsevissa yhteisöissä, kuten San Mateossa ja Guapriesissa. San Mateon alueen metsänvalvojat arvioivat metsäkadon olevan vähintään 50 hehtaaria. Guapriesin yhteisön johtaja Laiver Vásquez kertoo löytäneensä viimeisimmällä partiointiretkellään 15 hehtaarin kokaplantaasit vain 500 metrin päässä kansallispuistosta. Elokuun jälkeen sovellukseen on tullut 14 hälytystä.

Toisaalla Global Conservation -järjestön projekti on alkanut tuottaa jo tulosta. Nuevo Saposoassa ja Patria Nuevassa ei ole ollut metsäkatoa koskevia hälytyksiä kolmen viime vuoden aikana, eli siitä asti kun metsät otettiin seurantaan ja alkuperäiskansat sekä viranomaiset alkoivat partioida siellä.

Ei lakeja, ei suojelua

Ucayalin metsien suojelun edistysaskelista huolimatta Perun metsien ja alkuperäiskansojen alueiden hoito on edelleen vaarallista. Yli 35 perulaista alkuperäiskansojen alueiden puolustajaa on murhattu viime vuosikymmenen aikana. Murhista kymmenen tapahtui Ucayalissa.

Kansainvälisen Escazú-sopimuksen tarkoituksena on edistää ympäristöä koskevaa tietoa, oikeuksia ja päätöksentekoa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa. Sopimus suojelee myös ympäristön puolustajien ihmisoikeuksia. Lokakuussa 2020 Perun kongressi kuitenkin hylkäsi Escazú-sopimuksen ratifioinnin.

Perun viidakon kehittämiseksi perustettu alkuperäiskansojen yhdistys Aidesepin varapuheenjohtaja alkuperäiskansojen johtaja Miguel Guimaraes sanoo, että ilman ratifioitua sopimusta Perun alkuperäiskansojen ääni ei kuulu.

– Koska Peru ei ole ratifioinut Escazú-sopimusta, meillä ei ole ääntä, emmekä saa vaatimuksiamme esiin. Meitä ei noteerata päätöksentekoelimissä, kuten Escazú-sopimuksen osapuolten COP3-konferenssissa Chilessä. Siellä ehdotuksiamme alkuperäiskansojen puolustajien suojelusta ei huomioitu, Guimaraes sanoo.

Perun viivytellessä sopimuksen ratifiointia maan ympäristönsuojelijat altistuvat uhkailulle.

COP3-kokouksen aikana Guimaraes sai viestin, että hänen kotinsa oli ryöstetty ja ympäröivään aitaan oli maalattu sanat ”Et jää henkiin”.

Vaikka Escazún ratifioimatta jättäminen on takaisku Perun alkuperäisyhteisöille, lakimuutokset ovat vielä mahdollisia. Peru seuraa kuunteluoppilaana Escazú-sopimuksen vaikutuksia sen ratifioineissa maissa ja päättää tulosten perusteella, millaisin asetuksin tai mekanismein se suojelee ympäristöoikeuksien puolustajia.

Lisäksi Perun kongressissa on esitetty kolme lainsäädäntöehdotusta, joiden tavoitteena on ensimmäinen laki ympäristöoikeuksien puolustajien suojelemiseksi Perussa. Asia ei kuitenkaan edisty ennen kuin kongressi saa pöydälleen kolmen sijaan yhden ehdotuksen. Nyt esitetyt ehdotukset poikkeavat toisistaan siinä, ulottuuko laki vain luonnonsuojelijoiden vai yleisemmin riskialttiissa tilanteissa toimivien henkilöiden ihmisoikeuksien suojeluun.

Toistaiseksi ainoa Perun alkuperäiskansojen johtajien käytettävissä oleva väline on Ihmisoikeuksien puolustajien suojelumekanismi. Se on tarkoitettu vain hätätilanteisiin, eikä se ratkaise perustavanlaatuisia ongelmia tai sisällä koko valtiota koskevia velvoitteita.

Escazú-asiakirjan ratifiointi merkitsisi, että mekanismista tulisi perustuslaillinen normi ja sitova periaate, joka velvoittaisi valtiota suojelemaan ympäristöä ja sen puolustajia. Perussa tämä on kuitenkin toistaiseksi saavuttamattomissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

Maahanmuuttajien suuri osuus toimeentulotuen saajissa johtuu muun muassa heidän heikosta asemastaan työmarkkinoilla, jolloin he eivät pääse ansiosidonnaisten etuuksien piiriin. Silloin jäljelle jää vain viimesijainen tuki.

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ajavat Suomeen tiukkaa velkajarrua. Monien asiantuntijoiden mielestä siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan, johon maan korkein poliittinen johto on yllyttänyt, toteaa YK:n alainen tutkimuskomissio.

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

Tuoreen väestöennusteen mukaan väki vähenee miltei jokaisessa Suomen kolkassa.

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Eduskunnasta lähes rikkumaton tuki Ukrainalle – vain Yrttiaho toi särön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

14.09.2025

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään