34 miljoonan asukkaan Mosambikissa pidettiin viime vuoden syksyllä vaalit, joiden voittajaksi julistettiin odotetusti maan pitkäaikainen valtapuolue Frelimo. Frelimon ehdokas Daniel Chapo astui presidentin virkaan viime viikolla.
Vaalitulosta on kuitenkin syytetty epäselvyyksistä. Vaalitarkkailijat eivät ole saaneet viranomaisia esittämään äänestyspaikkakohtaisia vaalituloksia, ja huolensa vaalien oikeellisuudesta on esittänyt maan opposition lisäksi myös Euroopan unioni.
Lokakuun alusta jatkuneisiin mielenosoituksiin on osallistunut satojatuhansia mosambikilaisia. Protestit kohdistuvat erityisesti vaalien epäselvyyksiä vastaan. Mielenosoitusten johtohahmona on entinen presidenttiehdokas Venâncio Mondlane, joka edustaa suurinta oppositiopuoluetta Podemosia.
Maan hallitus on vastannut mielenosoituksiin väkivallalla. Poliisivoimat ovat tulittaneet mielenosoittajia, ja yli 300 ihmistä on tapettu. Lisäksi satoja on haavoittunut.
– Erityisesti nuoret mosambikilaiset eivät koe, että maan poliittinen järjestelmä edustaisi heitä tai heille tärkeitä asioita tarpeeksi, kertoo KU:lle demokratiajärjestö Instituto para Democracia Multipartidárian (IMD) toiminnanjohtaja Hermenegildo Mulhovo.
Mulhovo on maan johtavia asiantuntijoita demokratiakehityksen ja poliittisen tilanteen sekä erityisesti luonnonvarasektorin demokraattisen hallinnan osalta. Hän oli tällä viikolla Suomessa Demo Finland -yhteistyöjärjestön vieraana.
Sysäys eteenpäin
Hermenegildo Mulhovon mukaan käynnissä olevat mielenosoitukset ovat toimineet eteenpäin vievänä sysäyksenä maan yhteiskunnalle.
– Kansalaiset ovat siirtyneet apatiasta toimintaan. Vain 43 prosenttia mosambikilaisista äänesti viime vuoden vaaleissa. Nyt mielenosoituksissa on mukana sellaisia ihmisiä, jotka eivät äänestäneet, Mulhovo kertoo.
Erityisesti nuoret ovat ratkaisevassa asemassa Mosambikin poliittiselle tulevaisuudelle.
– 60 prosenttia Mosambikin väestöstä on alle 25-vuotiaita. Kuitenkin esimerkiksi maan edellisestä 250-paikkaisesta parlamentista vain 9 kansanedustajaa oli nuoria. Nuoret odottavat, että Mosambikin demokratia lunastaa lupauksensa kansalaisille, Mulhovo sanoo.
– Kansalaiset odottavat demokratian ja poliittisen järjestelmän tuottavan heille konkreettista edistystä: työpaikkoja, koulutusmahdollisuuksia, terveydenhuoltoa ja infrastruktuurin kehitystä. Poliittinen järjestelmä ei kuitenkaan ole vastannut ihmisten huolenaiheisiin riittävällä tehokkuudella.
Mosambikin valtapuolue Frelimo on hallinnut maata sen itsenäistymisestä eli vuodesta 1975 lähtien. Frelimo oli alun perin aseellinen vapautusliike, joka kävi 1960- ja 70-luvuilla sissisotaa Mosambikia hallinnutta Portugalin siirtomaavaltaa vastaan.
– Erityisesti nuoret eivät pidä Frelimon valta-asemaa oikeutettuna pelkästään kolonialismista vapautumisen historian vuoksi, vaan he odottavat maan politiikalta konkreettista edistystä, Hermenegildo Mulhovo sanoo.
”Poliittiset puolueet voivat joko sopeutua muuttuvaan poliittiseen tilanteeseen, tai sitten ne hajoavat.”
Hän kannustaakin Frelimoa ja presidentti Chapon hallitusta laajapohjaiseen dialogiin kaikkien oppositioliikkeiden kanssa ja hyväksymään ajatuksen siitä, että Mosambikin poliittinen tilanne on muuttunut. Seuraavat viisi vuotta ovat Mulhovon mukaan ratkaisevassa merkityksessä.
– Poliittiset puolueet voivat joko sopeutua muuttuvaan poliittiseen tilanteeseen, tai sitten ne hajoavat, Mulhovo sanoo.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Mosambikissa
Mosambikin tulevaisuuden kannalta ratkaisevia ovat demokratiakehityksen lisäksi myös maan luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen. Hermenegildo Mulhovon erityisosaamisalaa onkin luonnonvarojen, erityisesti kaivannaisten demokraattinen hallinta.
Mosambikin laajat luonnonvaraesiintymät tarjoavat ennusteiden mukaan maalle tärkeän taloudellisen voimavaran tulevaisuudessa. Mosambikin maaperässä on erityisesti maakaasua, metalleja ja mineraaleja. Maan taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys ovatkin riippuvaisia siitä, voidaanko luonnonvaroja hyödyntää kestävästi.
Luonnonvarojen hallinta ja niistä saatavien tulojen valvonta ja käyttö ovat Mosambikin tulevaisuuden kannalta keskeisiä.
– Eräs merkittävä edistysaskel tapahtui viime vuonna, kun Mosambik perusti valtion sijotusrahaston, jonne merkittävä osa kaivannaisteollisuuden tuotoista ohjataan. Tarkoitus on valjastaa rahaston tuotot Mosambikin kehittämiseen, Hermenegildo Mulhovo kertoo.
Kyse on samantapaisesta rahastosta kuin esimerkiksi Norjan kuuluisa öljyrahasto.
Mosambik on myös yksi maailman haavoittuvimmista maista ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastonmuutos on vaikuttanut jopa maan demokratiaan, esimerkiksi vuonna 2019, kun maata ruhjoneet syklonit vaikuttivat Mosambikin vaaliprosessiin ja -tulokseen.
Samaan aikaan Mosambikin tulevaisuudelle tärkeiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja vienti kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
Toisaalta Mosambikilla on muiden kehittyvien ja luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden tavoin luonnonvarakirouksen riski: ilman vahvaa lainsäädäntöä, valvontaa ja läpinäkyvyyttä luonnonrikkaudet eivät johda työpaikkojen syntyyn tai kestävään talouteen. Säätelemätön luonnonvarojen hyödyntäminen voi päinvastoin johtaa korruption syvenemiseen ja eriarvoisuuden kasvuun.
– Mosambikissa instituutiot ovat heikkoja. Sen sijaan puolueet ovat suhteettoman voimakkaita, sanoo Hermenegildo Mulhovo.
Sekä valtapuolue Frelimo että sen pitkäaikainen kilpakumppani Renamo ovat entisiä sissiliikkeitä. Renamo taisteli Frelimoa vastaan Mosambikin 15 vuotta kestäneessä sisällissodassa, jossa kuoli yli miljoona ihmistä.
Hermenegildo Mulhovon mukaan instituutioiden, kuten oikeusvaltion, koulutusjärjestelmän ja paikallishallinnon kehitys ja vahvistuminen ovat avainasemassa, jotta Mosambik voi kehittyä keskituloiseksi maaksi.
– Jos poliittinen järjestelmä ja maan instituutiot pääsevät kehittymään ja vahvistumaan edustamaan paremmin kansalaisten tahtoa ja vastaamaan ihmisten toiveisiin, näyttää Mosambikin tulevaisuus valoisalta. Se vaatii kuitenkin dialogia kaikkien osapuolten välillä, Mulhovo sanoo.
uutiskirje 
