Tansanian yli 62 miljoonaa asukasta vaanii vaikuttava joukko potentiaalisia katastrofeja, joihin maa on varustautunut huonosti. On tulvien, kuivuuden, syklonien ja maanjäristysten kaltaisia luonnononnettomuuksia ja on ihmisen toiminnasta johtuvia tuhoja. Tansanialaisista 34 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Heille katastrofeista toipumisen taloudellinen taakka on ylivoimainen.
Rakennusten sortuminen on yleinen ihmisistä johtuva onnettomuus. Viimeisen vuosikymmenen aikana Tansanian suurimmassa kaupungissa Dar es Salaamissa on sortunut ainakin viisi suurta rakennusta. Järjestelmän joka tasolle pesiytynyt korruptio on tehnyt rakennuksista surmanloukkuja, joissa epärehelliset rakentajat säästösyistä käyttävät ala-arvoisia materiaaleja, rakentavat huolimattomasti ja ylenkatsovat turvallisuusmääräyksiä. Lahjotut viranomaiset katsovat rikkomuksia läpi sormien.
Kun rakennus sortui
Dar es Salaamin Kariakoon kaupunginosan pilvenpiirtäjien ja torikuhinan katveessa vaanii vaara. Yksinhuoltajaäiti Husna Faime sai kokea sen räätäliliikkeessään, kun rakennus sortui.
– Tunsin maan tärähtelevän ja ennen kuin ehdin tajuta mitä oli tekeillä, tavarat alkoivat putoilla hyllyiltä. Jäin vangiksi raunioiden keskelle ja lähetin puhelimeni akun viimehetkillä siskolleni tekstiviestin: Jos en selviä, huolehdi Aishasta. Kerro hänelle, että äiti rakastaa häntä, sairaalavuoteessa makaava Faime kertoo viikon takaisista tapahtumista.
Vapaaehtoiset kaivoivat hänet murskaantuneen sementin ja kivien seasta paljain käsin muutamia tunteja sortuman jälkeen. Faime jäi ihmeenomaisesti henkiin, mutta hänen koettelemuksensa paljasti karun totuuden: katastrofit iskevät yhteisöihin, jotka eivät ole niihin varautuneita ja joissa tuho on sen vuoksi vielä pahempi kuin muuten olisi.
Suojattomat yhteisöt
Heikon varautumisen lisäksi kehno infrastruktuuri kärjistää Tansanian haavoittuvuuksia. Kaupunkialueiden hallitsematon leviäminen, epäviralliset siirtokunnat ja riittämättömät viemärijärjestelmät sekä tiedon puute jättävät yhteisöt suojattomiksi katastrofeille.
– Kaupunkejamme ei ole rakennettu ottamaan vastaan luonnononnettomuuksien aiheuttamia shokkeja. Erityisen haavoittuvia ovat epäviralliset siirtokunnat, joilla ei ole katastrofien vaikutuksia lieventävää infrastruktuuria, sanoo ilmastonmuutokseen varautumisen asiantuntija Pius Yanda Dar es Salaamin yliopistosta.
Rakennussäännösten noudattamista valvotaan niin heikosti, että rakennusten sortumisesta on tullut rutiinia. ”Varoitusmerkit ovat aina näkyvissä. Kiinteistökehittäjät priorisoivat rahan säästämistä, eivät turvallisuutta ja valvojat katsovat muualle”, Tansanian Punaisen ristin katastrofiriskien vähentämisen asiantuntija Peter Kazimoto sanoo.
”Emme voi vain odottaa”
Tansanialla on jo vuodesta 2011 ollut katastrofien torjunnan suunnitelma, mutta sen toimeenpanossa on ollut ongelmia. Katastrofien hoidon virasto toimii vajaalla budjetilla, viime vuonna rahoitustarpeesta saatiin katettua vain 35 prosenttia.
Valtion tarjoama apu on rajallista, joten moni tansanialainen on ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä. Dar es Salaamin rönsyilevässä Tandalen slummissa asuva John Mnyamasi on rakentanut alkeellisia tulvamuureja hiekkasäkeistä.
– Emme voi vain odottaa, että hallitus tekee jotain, hän sanoo.
Kun rakennus sortuu, paikalliset vapaaehtoiset ovat yleensä ensimmäisinä auttajina paikalla. Kariakoossa asuva Emmanuel Joseph on pelastanut raunioiden alta 12 ihmistä.
– Kun kuulet jonkun huutavan apua, sinä vain toimit – vaikka samalla vaarantaisit oman henkesi, Joseph selittää.
Tansanian Punainen risti kouluttaa työpajoissa vapaaehtoisia, jotka tarjoavat paikallisille viranomaisille taitojaan myös hätäsuunnitelmien teossa.
– Katastrofit ovat paikallisia. On elintärkeää, että yhteisöt oppivat toimimaan nopeasti odottamatta keskushallituksen ohjeita, Kazimoto sanoo.
lehti 