Kuntavaalien ehdokaslistojen määräaikaan 4. maaliskuuta on vielä reilut kaksi viikkoa. Tuhannet uudet jäsenet ovat tuoneet lisää puhtia vasemmistoliiton ehdokashankintaan ja muuhun vaalityöhön.
Vasemmistoliiton ehdokasgalleriasta löytyy jo ehdokas tai useampi 14 sellaisesta kunnasta, jossa ei viimeksi ollut ehdokkaita. Viime kuntavaalien ehdokasmäärä on jo saavutettu tai jopa kolminkertaistettu 30 kunnassa.
Nuoria ehdokkaita on enemmän kuin ennen, samoin uusia ehdokkaita kaikissa ikäryhmissä. Ehdokasasettelu sujuu etupäässä hyvin tai erittäin hyvin, mutta monissa kunnissa tarvitaan vielä loppukiri.
Kuntalehti laski vasemmistoliitolle jo 136 kunnanvaltuutetun lisäyksen
Kuntalehti julkaisi Suomen vaalidatapalvelulta tilaamansa simulaation kunta- ja aluevaalien paikkajaosta. Se perustuu Ylen ensimmäisen kuntavaalien ja aluevaalien kannatusmittaukseen. Ylen mittaus lupasi vasemmistoliitolle kuntavaaleissa 9,8 prosentin ja aluevaaleissa 10,2 prosentin kannatuksen.
Kuntalehden simulaatiossa vasemmistoliiton valtuutettujen lukumäärä kasvaisi 136 valtuutetulla ja olisi 644. Aluevaltuustoihin vasemmistoliitto saisi 126 valtuutettua (+26). Itse laskin, että 1,9 prosenttiyksikön ääniosuuden lisäys toisi vasemmistoliitolle 648 valtuutettua.
Kuntalehden simulaatiota ja omaa laskelmaani vaivaa kaksi suurta heikkoutta. Ensiksikin ne perustuvat siihen, että vaalituloksen muutos olisi joka kunnassa sama kuin valtakunnallinen muutos. Näin ei koskaan käy. Liki jokaisessa kunnassa ääniosuuden muutos vaihtelee ja on aina suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen tulos.
Toiseksi, kun ehdokasasettelu ei ole valmis, ei voida arvioida vaalitulosta niissä kunnissa, joissa viimeksi ei ollut ehdokkaita, eikä niissä kunnissa, joissa viimeksi oli ehdokkaita, mutta ei tällä kertaa. Laskelmat ovat silti todennäköisesti melko tarkkoja, sillä vastakkaisiin suuntiin tuloksia vievät puutteet tasaavat toisiaan.
Ehdokasasettelu on esivaalit
Ehdokasasettelu voidaan nähdä alue- ja kuntavaalien esivaaleina. Mitä monipuolisempi ja kattavampi ehdokaslista, sitä paremmat edellytykset menestykselle vaaleissa. Ehdokasmäärän ja valtuutettujen määrän välillä on kiistaton yhteys. Mitä enemmän ehdokkaita, sitä enemmän valtuutettuja, on sääntö, josta toki on kuntakohtaisia poikkeuksiakin.
Ehdokasasettelu ei yksin ratkaise vaalitulosta, mutta määrää hyvin pitkälle ne olosuhteet, joissa vaalityötä tehdään. Jokainen kylä ja kaupunginosa, jokainen ikäryhmä, ammattiala ja harrastuspiiri, jossa ei ole ehdokasta, kaventaa vaalityön alaa.
Vaaleissa ei ole täyte-ehdokkaita – ei varsinkaan kuntavaaleissa. Jokainen ehdokas tuo vasemmiston vaalilistalle ainakin muutaman sellaisen sukulaisen, ystävän, harrastus- tai työtoverin äänen, jota vasemmistoliitto ei muuten saisi. Viimeksi näitä ääniä jäätiin kaipaamaan 67 kunnassa.
Vasemmisto hukkasi paikan 67 kunnassa vain muutaman äänen tähden
Marginaalit ovat kuntavaaleissa sangen pieniä. Kahdessa kunnassa viimeinen paikka jäi vasemmistolta yhden äänen päähän, 12 kunnassa alle kymmenen äänen lisäys olisi poikinut valtuustopaikan enemmän. Kaikkiaan vasemmistoliitto olisi saanut yhden valtuustopaikan lisäyksen 67 kunnassa, jos niissä olisi saatu 1–30 ääntä enemmän. Se on paljon, kolmannes niistä 219 kunnasta, joissa vasemmistoliitto asetti ehdokkaita
Marginaaleista ei ole keskusteltavaa niissä 76 kunnassa, joissa vasemmistoliitolla ei ollut yhtään ehdokasta.
Vaalimatematiikka ei noudata Elon laskuoppia
Palaan vielä jutun alussa esitettyihin laskelmiin. Niissä esitettiin, että vasemmistoliitto 1,9 prosentin kannatuksen lisäyksellä saisi noin 140 lisäpaikkaa. Miksi lisäpaikkoja olisi niin vähän, kun vasemmistoliitto viime vaaleissa hävisi 0,9 prosentin ääniosuuden menetyksellä 150 paikkaa? Eikö 1,9 prosentin ääniosuuden lisäyksestä pitäisi seurata 300 valtuustopaikan lisäys, ainakin Elon laskuopin mukaan.
Ristiriita johtuu siitä, että vasemmistoliitolle kävi poikkeuksellisen kehnosti viime vaaleissa valintarajan tuntumassa. Edellä jo selostettiin, kuinka vasemmistoliitolta monessa kunnassa jäi lisäpaikka saamatta vain pienen äänimäärän vajauksen vuoksi. Vielä huonommin vasemmiston kävi valintarajan yläpuolella. Vasemmistoliitto sai 293 kunnan viimeisen valitun paikan vain 15 kunnassa.
Mitä enemmän viimeisiä paikkoja, sitä vähemmän saa niin sanottuja hukkaääniä, ja sitä pienemmällä äänimäärällä saa valtuutetun. Viime kuntavaaleissa vasemmistoliitto tarvitsi yhtä valtuustopaikkaa kohti 383 ääntä, keskusta 149, perussuomalaiset 262, sosiaalidemokraatit 299 ja kokoomus 337. Tähän ilmiöön, että puolueet tarvitsevat eri määrän ääniä yhtä valtuustopaikkaa kohden, vaikuttaa monta asiaa, muun muassa niiden kuntien koko, joista valtuustopaikkoja saadaan. Ehdokasasettelun onnistumisen katsotaan olevan yksi keskeinen syy hyvään vaalitulokseen. Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton ääniosuus laski 0,9 prosenttiyksikköä, mutta osuus valtuustopaikoista väheni 1,6 prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliitolla oli viime vaaleissa 200 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, vaikka ehdokkaiden kokonaisäänimäärä kasvoi. Vuonna 2017 vasemmistoliitolla oli 9,5 prosenttia kaikista ehdokkaista, vuonna 2021 vain 8,4 prosenttia. Jos halutaan nostaa puolueen ehdokkaita valintarajan tuntumasta valtuutetuiksi, on oltava enemmän ehdokkaita.
Onko kuntia, joissa vasemmistoliitto ei voisi saada valtuutettuja?
Vasemmistoliitolla on kannattajia joka kunnassa, myös alle tuhannen asukkaan Halsuassa. Halsua on sikäli erikoinen kunta, että vain siellä vasemmistoliitto on saanut muissa kuin kuntavaaleissa viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana nolla ääntä, aluevaaleissa 2022. Mutta eduskuntavaaleissa 2019 Halsuassakin tuli 8 ääntä. Sellaisia kuntia, joissa vasemmistoliitto ei koskaan ole asettanut ehdokkaita, on vain 16.
Yli kahdella kolmesta niistä 76 kunnasta, joissa vasemmistolla ei ollut ehdokkaita viime vaaleissa, olisi äänimäärä yhdessä tai useammassa viime vuosien valtakunnallisessa vaalissa riittänyt valtuustopaikkaan viime kuntavaaleissa. Vain 24 kunnassa ei yksienkään vuodesta 2011 järjestettyjen vaalien äänimäärä olisi riittänyt valtuustopaikkaan viime kuntavaaleissa. Siten on vain 24 kuntaa, joissa vasemmistoliiton kannatus on erityisen pientä.
Vasemmistoliitto voi lisätä kannatustaan joka kunnassa
Kun puolue on menettänyt paikkansa kunnanvaltuustossa, on sinne paluu kovan työn takana. Mutta joka vaalissa vasemmistoliittokin on noussut tai palannut moneen valtuustoon.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliitto kärsi kitkerän tappion. Mutta siitä huolimatta puolue eteni monissa kunnissa ja palasi moneen valtuustoon: Auraan (edellisen kerran valtuustoon vuonna 2012), Taivassaloon (2008), Enonkoskelle (2008), Lappeenrantaan (2008), Rantasalmelle (2012) ja kahden paikan voimin Nurmekseen (2004). Nurmeksessa voiton takeena tosin oli kuntaliitos Valtimon kanssa.
Vaikka vasemmistoliitto sai vuoden 2008 kuntavaaleissa 8,8 prosenttia äänistä ja vuonna 2021 kuntavaaleissa 7,9 prosenttia äänistä, tämä ei tarkoita sitä, että vasemmisto yleensä olisi hukannut 0,9 prosenttia äänistään.
Kuntavaalit käydään kunnissa. Vasemmistoliiton ääniosuus kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2021 yhteensä 66 kunnassa. Niistä 13:ssa ei ollut edes ehdokkaita vuonna 2008.
Eikä ole niin, että vasemmisto viime vaaleissa kasvatti kannatustaan vuoteen 2008 verrattuna lähinnä suurissa yliopistokaupungeissa. Kannatus kasvoi kyllä kymmenessä yli 50 000 asukkaan kaupungissa, mutta myös 43:ssa alle 10 000 asukkaan kunnassa.
Miksi ehdokkaaksi ei ryhdytä?
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusraportti Kampanja poikkeusolosuhteissa: Kuntavaaliehdokkaat 2021 käsittelee muun muassa ehdokashankinnan ja ehdokkaaksi ryhtymisen kysymyksiä. Kansalaiskyselystä haettiin syitä sille, että kansalaiset eivät asettuneet ehdolle. Yleisin syy olla hakeutumatta ehdokkaaksi oli se, ettei asia käynyt edes mielessä. Ei käynyt mielessä, koska kukaan ei kysynyt.
Tutkimustuloksesta voidaan päätellä, että vaatimaton tulos ehdokashankinnassa johtuukin osin siitä, että kysytään ehdokkaiksi etupäässä niitä puolueaktiiveja, joiden arvellaan suhtautuvan myönteisesti ehdokkuuteen. Kannattaisi kysyä ehdokkaiksi myös niitä, joiden ei arvella edes harkitsevan asiaa.
Joka kolmas kansalainen voisi äänestää vasemmistoliiton ehdokasta
Vasemmistoliiton tavoitteita ja politiikkaa sydämensä pohjasta tukeva kansalainen ei välttämättä ole halukas ryhtymään vasemmistoliiton ehdokkaaksi, varsinkaan sellaisessa kunnassa, jossa vasemmistoliiton kannatus on heikkoa, eikä valtuustossa ole yhtään puolueen edustajaa.
Jos yksi ehdokas saadaan mukaan, on seuraavien ehdokkaiden saaminen helpompaa. Useammalla ehdokkaalla saadaan parempi kattavuus eri puolille kuntaa ja monipuolisempi ammatti- ja ikäedustus. Porukassa vaalityötä on mukavampi tehdä.
Useamman ehdokkaan lista on myös uskottavampi. Jos vasemmistoliitolla on vain yksi ehdokas, mutta demareilla ja vihreillä edustavat ehdokaslistat, voi käydä niin, että vasemmistoliittoa sympatisoiva äänestäjä äänestää varmuuden vuoksi naapurin listaa varmistaakseen, että oma ääni ei menisi hukkaan.
Monien äänestäjätutkimusten ja -kyselyjen mukaan yli 30 ja jopa 38 prosenttia äänioikeutetuista voi ajatella äänestävänsä vasemmistoliiton ehdokasta. Mutta suuri osa samoista äänestäjistä tuntee myös voivansa äänestää sosiaalidemokraattista tai vihreiden ehdokasta. Näin usein tapahtuukin.
Kunta- ja aluevaaleissa paikallisten ehdokkaiden rooli korostuu verrattuna valtakunnallisiin vaaleihin. Siksi on tärkeää antaa jokaiselle vasemmistoliiton potentiaaliselle kannattajalle syy äänestää puoluetta myös paikallisen ehdokkaan muodossa. Myös sen vuoksi on tärkeätä asettaa ehdokkaita mahdollisimman monessa kunnassa.
Tämä kirjoitus on julkaistu osana Vasen Kaista -verkkolehden ja Kansan Uutisten yhteistyötä
Oikaisu 17.2.2025 klo 10.58: Kuntavaalien ehdokaslistojen määräpäivä on korjattu tekstiin maaliskuulle. Aiemmin tekstissä luki huhtikuu.
uutiskirje 
