Euroopan parlamentti kokoontui viime viikolla täysistuntoon Ranskan Strasbourgissa.
– Strasbourgissa puhuttivat eniten maailmanpoliittinen tilanne sekä keskustelu Euroopan kilpailukyvystä, summaa vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo KU:lle.
Puhuttavaa riittäisi molemmista, mutta keskustellaan ensin Euroopan kilpailukyvystä. Jussi Saramon mukaan nyt pitäisi päästä sen ytimeen, mitä kilpailukyky ylipäänsä on.
– Se on sana, jonka moni hyväksyy ajattelematta, mitä se tarkoittaa. Meillä on Suomessa harha, jonka mukaan nyt eletään jossain uusliberaalissa globaalissa markkinataloudessa. Silloin ajatellaan kilpailukykyä vain hintakilpailuna: että meillä jokin tuote tai palvelu maksaa enemmän kuin jossain toisessa maassa, missä sen voi tehdä halvemmalla. Tämmöisessä maailmassa emme ole kuitenkaan ikinä eläneet, vaan päinvastoin olemme menossa kauemmas siitä, Saramo sanoo.
Hänen mukaansa Eurooppa on viimeinen iso talousalue, joka leikkii vapaata avotaloutta.
– Sitähän me emme käytännössä ole, eikä sitä ole missään muuallakaan. Euroopassa on ollut valtavia yritystukia varsinkin koronan jälkeen, aivan kuten Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
Oikeisto talouden romuttajana
Euroopan komissio on esittänyt kilpailukykyyn lääkkeeksi ”European champions” -mallia eli EU:n resurssien keskittämistä niinsanottujen ”Eurooppalaisten mestareiden” tukemiseen markkinakilpailussa. Käytännössä se tarkoittaisi muutaman suuren eurooppalaisen yhtiön tukemista markkinakilpailussa yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia yhtiöitä vastaan.
– Se on ajatus siitä, että meillä ei ole markkinataloutta Euroopan sisällä, vaan markkinatalous on sitten eurooppalaisen, amerikkalaisen ja kiinalaisen suuryhtiöiden välillä. Se on aivan absurdi ajatus, Jussi Saramo sanoo ja lisää, että tällainen malli olisi askel kohti kaikista huonointa versiota kapitalismista.
Sen sijaan onnistunutta kilpailukykypolitiikkaa on Saramon mukaan ollut esimerkiksi suomalainen telemarkkina, jossa vallitsee aito kilpailu, ja jossa teleoperaattorit ovat alentaneet hintoja ja parantaneet palveluita kuluttajien hyväksi. Tämä on rajussa kontrastissa esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna, missä telemarkkinat ovat erittäin keskittyneitä, hinnat korkeita ja palvelutasokin vähän niin ja näin.
Jussi Saramo piti viime viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa puheenvuoron asiakohdassa, jonka otsikko oli poikkeuksellisen suora: ”Konservatiivien ja äärioikeiston yhteistyön uhka Euroopan kilpailukyvylle”.
– Konservatiivien ja äärioikeiston yhteistyö on romuttanut Suomessakin paitsi oikeusvaltiota, ilmastopolitiikkaa ja työntekijöiden oikeuksia, myös kilpailukykyä, Jussi Saramo kertoo.
Hän huomauttaa siitä, että Suomen edellinen hallitus sai julkisen talouden käytännössä tasapainoon, mutta nykyisen hallituksen aikana julkisen sektorin budjettivaje on pudonnut viiteen prosenttiin.
– Ollaan jo lähes korona-ajan lukemissa! Oikeisto on tuhonnut Suomen talouden, Saramo toteaa.
– Jos katsotaan EU:n mittakaavaa, niin ainoa maa, jonka taloutta on viime aikoina ihailtu, jolla on ollut pisimpään vasemmistolainen hallitus, eli Espanja. Ehkä sieltä voitaisiin ottaa mallia.
Teknofeodalistien armoilla
Erityisesti Euroopassa pitäisi Saramon mukaan keskittyä rajoittamaan digijättien, kuten Metan, X:n ja Googlen valtaa.
– Aikaisemmin teknomiljardöörit ovat keskittyneet kasaamaan vain rahaa, mutta nyt Trumpin toisella kaudella he ovat muuttaneet varallisuuttaan vallaksi, kuten Trumpin hallinnosta voidaan nähdä, Jussi Saramo huomauttaa.
Tämä kehitys on huolestuttavaa siksikin, että digijättien omistajien bisnes on erilaista kuin esimerkiksi takavuosien terästeollisuudella tai öljyllä rikastuneilla miljardööreillä. Broligarkit kun eivät hallitse ainoastaan rahojamme, vaan ihmisten mieliä.
Taloustieteilijä ja Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on kuvaillut tilannetta teknofeodalismiksi: emme ole enää ainoastaan digijättien asiakkaita, vaan tilanne muistuttaa feodaaliherrojen suhdetta alamaisiinsa.
– Mitä tahansa tämä onkin, ei tämä ole ainakaan markkinataloutta. Itse ajattelen, että markkinoita pitää rajata ja säännellä, jotta ne voisivat toimia ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi, Saramo summaa.
– Meillä EU on jakanut rahaa elvytykseen, mutta EU ei ole voinut kerätä kasvusta syntyviä hyötyjä verottamalla, toisin kuin USA:ssa. Siellä Joe Bidenin hallinto toimeenpani Inflation Reduction Act -lain, johon sisältyi myös vaatimuksia työntekijöiden asemasta, vihreästä siirtymästä ja työllistämisestä. Se ei ollut vastikkeetonta rahaa, toisin kuin EU:ssa.
Kova kovaa vastaan
Sitten se maailmanpoliittinen tilanne. Eniten Jussi Saramoa huolestuttaa EU:n ja Yhdysvaltojen suhde uudella Donald Trumpin valtakaudella.
– Trump hyökkää tällä hetkellä Eurooppaa ja muuta maailmaa vastaan todella laajalla skaalalla. Hän yrittää tuhota kaikki maailmanlaajuiset järjestelmät paljon laajemmin, kuin mitä keskustelussa on tähän asti ymmärretty, Saramo sanoo.
Hänen mukaansa Suomen hallituksessa ja ulkopoliittisessa johdossa on tähän asti ajateltu, että joissain asioissa voi antaa Trumpille periksi. Kyse on ollut jonkinlaisesta ”viisaampi väistää” -ajattelusta.
– Jos pienissä asioissa antaa kuitenkin periksi, on kokonaisuudessa aivan liikaa periksi annettavaa. Sitten voidaan sanoa tervemenoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnalle. Silloin me ollaan hävitty tämä peli. Nyt pitää pistää kova kovaa vastaan kaikessa, Jussi Saramo vaatii.
”Trump hyökkää tällä hetkellä Eurooppaa vastaan todella laajalla skaalalla.”
Hän lisää, että Putinin kanssa asioidessa on ymmärretty aivan oikein, että ainoa kieli, jota hän ymmärtää, on voima. Euroopassa on ymmärrettävä nyt, että Trump on samanlainen hahmo, ja häntäkin vastaan on uskallettava toimia.
– Trump on alkanut kovistelemaan Etelä-Amerikan maita. Heillä ei ole ollut vaihtoehtona pistää kampoihin, koska he ovat niin riippuvaisia Yhdysvalloista. Nyt Euroopan pitää katsoa Trumpin bluffi, Saramo vaatii.
Panokset ovat kuitenkin korkeita, ja hävittävää on paljon.
– Jos meistä tulee Trumpin vasalleja, siinä häviämme varmasti. Silloin joudumme hyväksymään kaiken, mitä sieltä tulee.
Saramon kollega, europarlamentaarikko Li Andersson avasi tällä viikolla keskustelua Euroopan puolustusriippuvuuden purkamisesta Yhdysvaltoihin. Jussi Saramon mielestä se on perusteltu tavoite.
– Sen sijaan, että jokainen jäsenmaa nostaa puolustusmenoja yhdysvaltalaisilla asehankinnoilla, pitäisi koota yhteinen iso eurooppalainen potti, joka laitetaan kokonaisuudessaan eurooppalaisen, oman puolustusteollisuuden investonteihin. Yhteisvelka on siihen tällä hetkellä ainoa järkevä työkalu, mutta pitkällä aikavälillä se pitäisi saada EU:n omista varoista, eli esimerkiksi verottamalla amerikkalaisia digijättejä tai sitten hiilitulleista, joita pitää nostaa riittävän suuriksi, Saramo ehdottaa.
Tällaisilla toimilla saadaan Eurooppaan omaa puolustustarviketeollisuutta, joka mahdollistaisi EU:n irrottautumisen yhdysvaltalaisista tai esimerkiksi israelilaisista puolustusalan yhtiöistä.
– Trump sanoo, että Euroopan maiden pitäisi nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Silloin on ymmärrettävä, mitä hän sillä haluaa. Hän haluaa, että EU-maat ostaisivat USA:lta lisää puolustusvälineitä, Saramo toteaa.
– Se on suojelurahaa, ja niitä rahoja ei pidä Trumpille maksaa. Nyt meille avautuu mahdollisuus, jonka myötä ei tarvitse enää kaataa rahaa Yhdysvaltojen puolustusteollisuuteen, vaan voimme päästä omille jaloillemme. Aikaikkuna siihen on nyt, koska vaikka Ukrainan sota päättyisi huomenne, menee Venäjällä vähintään viisi vuotta saada oma sotakoneistonsa takaisin kuntoon.
Ei sopimista Euroopan ohi
Viime viikolla Yhdysvaltojen varapresidentti J.D. Vance piti hämmentävän, Eurooppaa haukkuneen puheen Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Lisäksi USA:n puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti, että Ukraina ei voi palata vuoden 2014 rajoihinsa.
Tällä viikolla käynnistyivät myös Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset neuvottelut Ukrainan tulevaisuudesta Saudi-Arabiassa.
Jussi Saramon mielestä EU:n on päästävä mukaan niihin neuvottelupöytiin, joissa Ukrainan kohtalosta päätetään.
– Jos Trump sopii Putinin kanssa kahdestaan Euroopan yli Ukrainasta, on se katastrofi sekä Ukrainalle että Euroopalle, Saramo lataa.
– Nyt pitäisi jokaisen ymmärtää, että se juna meni jo, jossa Putinin kanssa ei neuvotella. Jos Trump ja Putin sopivat kahdestaan, meille Euroopassa tulee vain laskun maksajan rooli, eikä mitään muuta. Se ei ole Ukrainankaan etu.
”Jos Trump sopii Putinin kanssa kahdestaan Euroopan yli Ukrainasta, on se katastrofi sekä Ukrainalle että Euroopalle.”
Pahin skenaario on Saramon mukaan se, että Venäjä ottaa Ukrainalta valtaamansa alueet, USA vie Ukrainan luonnonvarat, EU tuo sinne rauhanturvaajat ja kaiken lisäksi Eurooppa maksaa laskun Ukrainan jälleenrakentamisesta.
– Silloin Eurooppa ja Ukraina lypsetään kuiviin ja jää epäselväksi, mitä Yhdysvallat tässä oikein antaa kenellekään, Saramo ihmettelee.
Hänen arvionsa on, että Trump yrittää saada kaikista kaiken irti kaiken aikaa.
– Trumpille ei ole olemassa mitään liittolaisia. Siksi Euroopan pitää nyt uskaltaa panna hänelle vastaan.
lehti 