Harmaa talous rehottaa niin julkisessa kuin yksityisessä rakentamisessa vuodesta toiseen. Rakennusliitto muistuttaa siitä, että kunnat ja hyvinvointialueet ovat joka vuosi vastuussa miljardiluokan rakentamisesta, johon käytetään veronmaksajien rahoja.
– Myös verovaroin rahoitettavissa julkisissa hankkeissa on havaittu harmaata taloutta, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo. Hän puhui asiasta keskiviikkona Rakennusliiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä.
Hän totesi, että tällainen sosiaalisesti kestämätön rakennuttaminen ei edes tule halvemmaksi.
”Nykyisellä hallituksella ei ole intoa laittaa sanktioita eikä rajoituksia harmaalle taloudelle.”
– Joskus jopa päin vastoin. Tilaaja maksaa täyden hinnan ja saa vastineeksi mahdollisesti huonoa laatua, aikatauluongelmia ja mainehaittaa, hän sanoo.
– Rakentamisen tuotantoketju on haluttu järjestää niin, että juurikaan ei rakenneta omalla työvoimalla vaan pilkotaan urakat pienempiin urakoihin. Kun kilpailu on kovaa, niin välistävetäjiä riittää. Niinpä ketjun loppupäässä työtekijää hyväksikäytetään ja maksetaan alipalkkaa.
Nämä hyväksikäytetyt ovat yleensä vierastyöläisiä.
– Oleellinen kysymys on, että miksi tällaisen annetaan jatkua, kun sopimusteknisin keinoin sitä voidaan rajoittaa, Palonen painottaa.
Tilaaja ja pääurakoitsija voivat edellyttää, että kun otetaan aliurakoitsija suorittamaan vaikkapa sähkötyöt, aliurakoitsijan oma työvoima tekee työn sen sijaan, että aliurakoitsija möisi urakan eteenpäin.
Palonen osoittaa sormella myös lainsäätäjiä.
– Kaikkia asioita ei voi ratkaista lainsäädännöllä, mutta monta voi parantaa. Mutta nykyisellä hallituksella ei ole intoa laittaa sanktioita eikä rajoituksia harmaalle taloudelle.
Keinot ovat olemassa
Palonen painottaa sitä, että harmaata rakentamista ei ole pakko jatkaa.
– Tulevilla kunta- ja hyvinvointialueiden päättäjillä on mahdollisuus vaatia, että julkisen rakentamisen työmaat ovat reiluja työmaita, joissa palkat, verot ja muut lakisääteiset maksut hoidetaan oikein, hän sanoi.
– Veronmaksajilla on oikeus odottaa, että julkinen rakentaminen toteutetaan niin sosiaalisesti kuin ekologisestikin kestävällä tavalla. On vain järkevää ja vastuullista valita urakoitsija, joka hoitaa lailliset velvoitteensa oikein.
Hän huomauttaa, että kuntatalous hyötyy tästä ja verotuloja jää alueelle.
– Kunta- ja aluepäättäjien aktiivinen tiedonhankinta oman alueen rakennushankkeiden vastuullisuudesta on tärkeää väärinkäytösten ehkäisemisessä.
Palosen mukaan keinot ovat olemassa.
– Muiden muassa tarjouspyynnöt, urakkasopimukset ja ajantasainen valvonta ovat tällaisia työkaluja. Kyse on enemmän asenteista ja siitä, että halutaanko homma laittaa oikeasti kuntoon.
Valvonta kannattaa
Palonen korosti myös sitä, että esimerkiksi valvonta tuottaa tulosta. Jos sopimukset ovat asianmukaisia, voidaan rikkeistä asettaa sanktioita ja sopimuksia purkaa.
– Siksi on oleellista että sopimuksissa on riittävät pykälät ja sanktiot, rajoitetaan ketjuttamista ja jos rikotaan sääntöjä, otetaan sanktiot käyttöön. Esimerkiksi maksujen pidättäminen on tehokas keino.
Palonen sanoo uskovansa, että lähtökohtaisesti kunta- ja aluepäättäjät haluavat, että harmaata taloutta ei tueta rakentamisessa.
– Poliitikkojen pitää pystyä ohjaamaan virkamieskoneistoa siihen suuntaan, että harmaa talous ei omassa kunnassa tai hyvinvointialueella käy. ja asiat pannaan kuntoon. Siihen keinoja ovat muun muassa asialliset urakkasopimukset, valvonta ja ketjutuksen rajoittaminen.
lehti 