Euroopan parlamentti kokoontui viime viikolla täysistuntoon Strasbourgissa. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoo täysistuntoviikon menneen puolustuksellisten asioiden sekä Venäjältä jäädytettyjen varojen käytön parissa. Lisäksi Kyllönen osallistui parlamentin käymään keskusteluun autoteollisuuden turvaamispaketista.
– Autoteollisuuden kanssa tehtiin virheitä jo vuosia sitten, Merja Kyllönen kertoo KU:lle.
Kyllösen mukaan jo hänen toimiessaan ensimmäistä kertaa europarlamentaarikkona 2014-19 oli erittäin vahvaa yhteistyötä sen eteen, että autoteollisuuden kehittäminen tapahtuisi teknologianeutraalisti. Se olisi tarkoittanut sitä, että autoteollisuuden päästöille asetettaisiin tietyt rajat ja velvoitteet, mutta autoteollisuutta ei ohjailtaisi tiettyyn muottiin.
”Autoteollisuuden kanssa tehtiin virheitä jo vuosia sitten.”
– Sitten kuitenkin kävi niin, että Euroopassa nousi hyvin vahvana sähköautohype. Lopulta komissio parlamentin tuella teki sellaisen ratkaisun, jossa käytännössä komissio valitsi poliittisin perustein voittajat – eli sähköautot. Se ei kuitenkaan ole ollut autoteollisuudessa voittava valinta, vaan pikemminkin virhe, Merja Kyllönen moittii.
– Se on johtanut heikkoon kehitykseen, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa Eurooppa on jäänyt autoteollisuuden kehitystyössä muusta maailmasta jälkeen, etenkin Kiinasta, Kyllönen sanoo ja muistuttaa, että yhden kortin varaan pelaaminen ei tässä asiassa toimi.
– Meillä on Suomessa siitä kokemusta, kun muistetaan, miten kävi esimerkiksi Nokian kanssa.
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Nyt käytävä keskustelu autoteollisuuden tulevaisuudesta onkin eräänlaisten taka-askelten ottamista, Merja Kyllönen kertoo. Euroopassa halutaan olla edelläkävijöitä muissakin teknologioissa ja avata myös polttomoottorikeskustelua uudelleen, tällä kertaa sähköpolttoaineiden muodossa. Sähköpolttoaineet ovat vedestä ja hiilidioksidista tai typestä valmistettuja hiilineutraaleja polttoaineita.
– Minun mielestäni tämä on vähintäänkin haastavaa, koska lähdemme Euroopassa takamatkalta. On toki hyvä tunnustaa virheensä, mutta ei ole aivan yksinkertaista antaa nyt tilaa polttomoottoriteknologian kehittämiselle ja mennä eteenpäin, Merja Kyllönen tuumii.
Hänen mielestään nykyhetkessä olennaisinta on se, että nyt pystytään ajattelemaan liikennettä kaukokatseisemmin ja laajemmalla perspektiivillä.
– Voidaan analysoida sitä, mitä ajoneuvoteollisuudessa on ylipäätänsä tapahtumassa. Tunnistetaan, etteivät sähköautot ole yksi ja ainoa ratkaisu liikenteen päästövähennyksiin. Henkilöautojen osalta se on varmasti toimiva ratkaisu. Keskustelussa pitäisi kuitenkin palata uudelleen siihen, mitkä ratkaisut kehittävät liikennesektoria kokonaisvaltaisesti, mahdollistaen kehityksen raskaassa liikenteessä, ja auttaisivat myös merenkulkuun ja lentoliikenteeseen.
Merja Kyllösen mukaan eräs iso kysymys, joka on jäänyt poliittisesta keskustelusta kokonaan pois, on joukkoliikenne.
– Jos tänä päivänä menee melkein mihin tahansa Euroopassa, on joukkoliikennettä kehitetty ainakin jonkin verran. Henkilöautot eivät ole kuitenkaan minnekään vähentyneet, Kyllönen huomauttaa.
Liikenteen ja ajoneuvoteollisuuden uudistaminen ei ole pelkästään ympäristö- ja ilmastokysymys: kyse on myös siitä, miten yleisellä tasolla vähennetään kokonaispäästöjä.
– Meillä on liikenteessä todella vanhoja ja saastuttavia autoja, joiden pakokaasuissa on rikin ja typen yhdisteitä. Liikenteen hiukkaspäästöjen kautta ne vievät ihmisiä ennenaikaiseen hautaan. Siltä osalta tämä on siis myös terveyspolitiikkaa.
Julkisen liikenteen lisäksi liikennepolitiikassa pitää Merja Kyllösen mukaan ajatella myös pyöräilyä ja kävelyä.
– Nyt keskustelu on pyörinyt hyvin autokeskeisesti. Liikkumisen ratkaisuja pitäisi pystyä katsomaan koko ketjun kautta: maalla, merellä ja ilmassa. Kaikissa liikennemuodoissa olisi haettava toimivimmat ratkaisut ja minimoitava haitat.
Mitä Venäjän varoille?
Merja Kyllönen osallistui täysistuntoviikolla myös Euroopan parlamentin keskusteluun Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022, Euroopan unioni jäädytti ne Venäjän keskuspankin varat, jotka olivat säilytettävinä EU:n rahalaitoksissa. Yhteensä rahapotti on yli 200 miljardia euroa.
– Henkilökohtaisesti ajattelen, että tämän pitäisi olla yksiselitteinen asia. Mikään rahasumma ei voi jäädä Euroopan tileille venymään. Varsinkaan tässä vaiheessa, kun Ukrainan turvaamisen ja auttamisen kanssa ollaan todella vaikeassa tilanteessa, taloudelliset haasteet painavat kaikkia EU-maita ja lisäksi USA on vetäytymässä Euroopasta, Merja Kyllönen toteaa.
– Kyse on sellaisen maan varoista, joka aloitti sodan, ja nyt niitä varoja makuutetaan eurooppalaisilla pankkitileillä, toistellen syitä, miksei näitä varoja saataisi käytettyä Ukrainan, hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan hyväksi. Mielestäni pitäisi saada aikaan yksiselitteinen ratkaisu, jonka avulla ne varat saataisiin Ukrainan käyttöön tässä kriittisessä vaiheessa.
EU:lla ei tähän mennessä ole ollut selkeää linjaa siitä, miten Venäjän jäädytetyt miljardit käytetään Ukrainan jälleenrakentamiseen.
– Jos ratkaisu on se, että todetaan, että tässä vaiheessa Ukraina ei tarvitse niitä rahoja, niin milloin sitten?, Kyllönen kysyy.
”Tämän pitäisi olla yksiselitteinen asia.”
Hän myös muistuttaa siitä, että sekin on päätös, jos jäädytetyille varoille ei tehdä mitään.
– Se tarkoittanee käytännössä sitä, että kansainvälisessä politiikassa voi tehdä mitä tahansa törkeyksiä, ja kansainvälinen oikeus seisoo vieressä leuka rinnassa löytämättä ratkaisuja toimia. Ja vaikka EU:ssa olevat varat jäädytettäisiin, niin voisi silti luottavaisin mielin odottaa sitä, että rahat palautetaan pölyn laskeuduttua, Kyllönen puuskahtaa.
Tällä hetkellä poliittinen puhe pyörii sen ympärillä, miten vaikeaa on saada jäädytettyjä varoja laillisesti käyttöön. Merja Kyllönen ihmettelee viivyttelyä.
– Onko todellakin uskottavaa väittää, että EU:sta ei löydy sellaisia juristeja, jotka pystyisivät pyörittämään pykäliä niin, että ne rahat saadaan ukrainalaisten käyttöön joko nyt tai edes pienellä viiveellä? Ainakaan ennen EU-politiikassa ei ole ollut ongelmia luoda pykäliä, jos vaan on ollut tahtoa, Kyllönen sanoo ja muistuttaa, että korona-aikana EU teki päätöksiä hyvinkin nopeasti.
Hän kertoo myös ”karmivasta tunteesta selkäytimessä”, joka on syntynyt jäädytetyistä varoista käydyn keskustelun aikana.
– Pahimmassa tapauksessa näistä rahoista tulee vain yksi pelinappula laudalla, jossa Ukrainan tulevaisuutta myydään. On hirveän vaikea uskoa, että rahojen käyttäminen Ukrainan hyväksi osoittautuisi mahdottomaksi. Kyse on enemmän siitä, onko halua löytää ratkaisut ja käyttää kaikkia laillisia keinoja.
lehti 